Länsi-Helsingin raitiotiehanke sisältää uuden pikaraitiolinjan keskustasta Munkkiniemen ja Haagan kautta Kannelmäkeen sekä kantakaupungin uudet raitiotieosuudet Töölössä ja Kampissa. Suunnittelun on tarkoitus alkaa vuonna 2024 ja toteutuksen 2026. Hinta on tässä vaiheessa 310 miljoonaa euroa.
Havainnekuva Kaupintieltä Lassilassa. Kuvassa Pohjois-Haagan pysäkki. Havainnekuva: Voima Graphics Oy
Helsingin kaupunkiympäristölautakunta käsittelee 5.12.2023 raitiotie- ja katuhankkeen käsittävää hankesuunnitelmaa, jota esitetään raitiotiehankkeen toteutuksen ohjeeksi. Hankesuunnitelmassa määritellään hankkeen laajuus, aikataulu ja toteutustapa. Hankkeen toteutusmuodoksi esitetään allianssimallia, joka on havaittu hyväksi jo muilla suurilla raitiotiehankkeilla.
Mikäli lautakunta päättää esityksen mukaisesti, käynnistävät Helsingin kaupunki ja Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy vuoden 2024 kevään aikana hankintavaiheen, jossa valitaan kumppanit hankkeen suunnitteluun ja rakentamiseen. Tavoitteena on rakentamisvaiheen alkaminen vuonna 2026.
Uusien raitioteiden lisäksi hankkeessa rakennetaan runsaasti kaupunkikehityksen edellyttämiä katualueita, kunnallistekniikkaa ja muuta infrastruktuuria. Arvio kokonaisuuden kustannuksista on noin 310 miljoonaa euroa. Vuonna 2021 yleissuunnitelman käsittelyn yhteydessä kaupunginvaltuusto on hyväksynyt hankkeen toteutuksen.
Tokmanni-konsernin uusi 55 000 bruttoneliön Moreeni-niminen logistiikkakeskus on valmistunut Mäntsälään budjetin raameissa ja noin puoli vuotta etuajassa. Tokmanni valmistelee uuden keskuksen pikaista myyntiä asettuakseen itse siihen pitkäaikaiseksi vuokralaiseksi.
Valokuvaaja: Tokmanni
Moreenin valmistuminen poistaa tarpeen yhtiön pitkään käyttämille ulkoisille vuokravarastoille eri puolilla Etelä-Suomea. Enimmillään Tokmannilla oli käytössään kuusi ulkoista varastoa, nyt niiden määrä supistuu yhteen.
– Uusi Moreeni-logistiikkakeskuksemme on erittäin tervetullut, sillä se tukee naapurissa sijaitsevan hallinto- ja logistiikkakeskuksemme toimintaa ja tehostaa toimitusketjuamme merkittävästi. Voimme esimerkiksi optimoida kuljetuksia, välttää varastojemme välisiä siirtoja sekä ensi vuoden alkupuolella luopua viimeisestä käytössämme olevasta ulkoisesta varastosta, Tokmannin myynnistä ja toimitusketjusta vastaava johtaja Timo Heino sanoo.
Moreeni on Heinon mukaan suunniteltu vastaamaan myös myymäläverkoston ja tuotetarjonnan laajentamiseen jatkossa.
– Jo yksin Moreeni-logistiikkakeskuksemme tarjoaa tilaa lähes kolmen eduskunnan päärakennuksen tai kahdeksisen jalkapallokentän verran. Kun mukaan lasketaan noin 15-vuotias hallinto- ja logistiikkakeskuksemme, voi kokonaisuuttamme verrata esimerkiksi lähemmäs seitsemään eduskunnan päärakennukseen tai noin 18 jalkapallokenttään, Heino kertoo.
Moreeni-hanke käynnistyi suunnittelulla vuonna 2021. Rakennustöihin päästiin helmikuussa 2022, ja rakennus valmistui lopulta jo kuluvan vuoden marraskuussa, puoli vuotta alkuperäistä aikataulua edellä.
Moreenin pää- ja rakennesuunnittelijana on toiminut arkkitehti SAFA Jouni Saarinen ja projektiarkkitehtina Tuukka Rautavirta A1 Arkkitehdit Oy:stä. Projektinjohtourakoitsijana on toiminut Fira Oy ja rakennuttajakonsulttina Henri Räikkönen Rakennuttajatoimisto HTJ Oy:stä.
Tokmanni valmistelee Moreeni-logistiikkakeskuksen myyntiä ja sen takaisinvuokraamista pitkäaikaisella vuokrasopimuksella. Myyntihetken on arvioitu ajoittuvan kuluvan vuoden joulukuulle.
Moreenin lämmönlähteenä on kaukolämmön ja ilma-vesilämpöpumppujen hybridi. Lämpöpumppujen lämmöntuotannon odotetaan kattavan noin 70 % rakennuksen vuotuisesta lämmöntarpeesta. Moreenin katolla on Solarigo Systems Oy:n asentamat kaksi aurinkovoimalaa, joissa on yhteensä 4000 aurinkopaneelia. Teholtaan 1,7 MWp:n kokoisen aurinkovoimalakokonaisuuden odotetaan tuottavan sähköä noin 1,4 GWh vuodessa.
Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa toimivaan Tokmanni Group Oyj:hin kuuluu yli 360 Tokmanni-, Dollarstore-, Big Dollar-, Miny-, Click Shoes- ja Shoe House -myymälää verkkokauppoineen. Vuonna 2022 konsernin liikevaihto oli 1 168 miljoonaa euroa ja liikevoitto 86 miljoonaa euroa.
Green Building Council Finland (FIGBC) määrittelee perustehtäväkseen tavoitella nopeaa kestävyysmuutosta rakennetussa ympäristösssä. Yhdistyksellä on nyt 320 yritys- ja yhteisöjäsentä, ja sen hallitusta on juuri uusittu viidellä vaikuttajalla.
Kuva: Jaana Ahti-Virtanen
Energiamurroksen ja kiertotalouden edistäminen ovat avaimia luonnon ja ilmaston kaksoiskriisin ratkaisuun, FIGBC toteaa.
– Meidän visionamme on maapallon kantokyvyn rajoissa menestyvä kiinteistö- ja rakennusala. Näyttöjä kyllä löytyy, toimialalla on tähän osaamista, Green Building Council Finlandin toimitusjohtaja Antti Ruuska sanoo.
Ruuskan mukaan kiinteistö- ja rakennusalalle on pedattu kestävyyshaasteiden ratkaisijan roolia.
– Jos emme tätä roolia lunasta, voi sankarin viitan sijaan tarjolla ollakin pahiksen rooli, Ruuska toteaa.
Sankaruuteen tarvitaan Green Building Council Finlandin mukaan yhteistyötä.
– Green Building Council Finlandin uutta strategiaa on työstetty yhdessä jäsenistön kanssa viidessä eri työpajassa, ja sitä on kommentoinut yli 150 ihmistä. Yhdessä on todettu, että aivan mainiosti tämä toimiala pystyy menestymään maapallon kantokyvyn rajoissa, Ruuska kertoo.
Järjestön 1.1.2024 aloittavaan hallitukseen on uusiksi jäseniksi nimitetty Aalto-yliopiston professori Matti Kuittinen, Taaleri Oyj:n kiinteistökehityksen ja rakennuttamisen johtaja Timo Metsälä, Stora Enso Woodin Head of Sustainability Johanna Pirinen, Y-Säätiön projektipäällikkö, arkkitehti Inari Virkkala ja Nrepin viestintäpäällikkö Jannica Aalto.
Hallituksessa jatkavat Antiloopin Head of Sustainability and Property Management Hannamari Koivula, Pontos Groupin kiinteistösijoitusjohtaja Päivi Tomula, Betolarin EMEA-alueen avainasiakaspäällikkö Mikko Marjalaakso, A-Insinöörien kestävän kehityksen ja uusien palvelujen johtaja Liisa Jäätvuori, Granlundin energiatoimialan johtaja Ville Reinikainen sekä SRV:n kehitysjohtaja Miimu Airaksinen, joka toimii uuden hallituksen puheenjohtajana ja NRC Groupin ympäristöpäällikkö Jukka Viitanen, joka valittiin uuden hallituksen varapuheenjohtajaksi.
Senaatti-kiinteistöt on tehnyt kiinteistökaupan Newil and Bau Oy:n ja Kusinkapital Ab:n hallinnoiman yhtiön kanssa kahdesta kiinteistöstä Otaniemessä. Kiinteistöt muodostavat suuren kehitettävän kokonaisuuden Kivimiehen alueella, jossa on vireillä asemakaavan muutos.
Kuva: Senaatti-kiinteistöt
Kaupan kohteena olevat kiinteistöt Kivimiehentie 1 ja 2 sijaitsevat keskeisellä paikalla Otaniemen yliopistokampuksen ja Keilaniemen välissä. Rakennukset ovat toimineet aikaisemmin toimisto-, laboratorio-, opetus- ja majoituskäytössä. Myynnistä järjestettiin viime keväänä tarjouskilpailu.
– Olemme erittäin tyytyväisiä, että tämä vaille valtiokäyttöä jäänyt kiinteistökokonaisuus sai nyt uuden omistajan, joka pääsee saattamaan loppuun käynnissä olevan kaavamuutoksen ja tuo tämän kokonaisuuden kehittämiseen kokemuksensa erityisesti asuntokehittäjän näkökulmasta, Senaatin kiinteistökehityspäällikkö Emmi Sihvonen sanoo.
Newil&Baun ja Kusinkapitalin suunnitelmana on kehittää korttelia asuinkäyttöön, elävöittää aluetta sekä tuoda sinne lisää palveluita, kuten päiväkoti ja leikkipuisto. Kokonaisuudesta on käynnissä arkkitehtikutsukilpailu, jonka voittaja valitaan alkuvuodesta.
– Tavoitteenamme on luoda kokonaisuudesta Espoon kiehtovin uusi asuinalue, jossa yhdistyvät yksityiskohtiin ulottuva arkkitehtuuri, vehreys, ekologisuus ja arkea helpottavat palvelut, Newil & Baun toimitusjohtaja Petri Ylivuori toteaa.
Asuntorakennuttaja Newil & Baun asuntomyynti vuonna 2022 oli 80 miljoonaa euroa, ja sopimuksissa oleva hankekanta on yhtiön mukaan yli 400 miljoonaa euroa. Kusinkapitalon yksityinen perheomisteinen sijoitusyhtiö. Omistajat ovat Hartwallin suvun yksi sukuhaara.
Vuoden 2023 Betonijulkisivu-arkkitehtuuripalkinnon on voittanut Arkkitehdit Rudanko + Kankkunen Oy kohteellaan Namika Areena Helsinki. Areena on Helsingin NMKY:n käytössä, ja lisäksi siellä järjestetään Pakilan peruskoulun liikunnanopetusta.
Kuva: Kuvio Oy Martin Sommerschield
Tuomariston mukaan Namikan koripalloareena on urheiluhallien joukossa poikkeus, sillä sen arkkitehtuuri on harkittua ja pysyvän oloista. Halli on Kehä 1:n laidassa, tontin korkeimmalla kohdalla. Rakennus on jämäkkä, selkeä ja varmanoloinen, ja sen julkisivut vahvistavat tätä mielikuvaa onnistuneesti, tuomaristo toteaa.
Julkisivujen kolmiulotteinen kuvio on haettu koripallon historiasta, pelin varhaisimmasta korityypistä, jossa kori oli tehty puukapuloista. Julkisivujen punaruskea väritys viittaa nahkaiseen koripalloon. Valittu väri sopii hyvin puiden ympäröimälle tontille eri vuodenaikoina, tuomaristo sanoo.
Elementtijulkisivun saumat on käsitelty samalla Umbra-patinakäsittelyllä kuin betonipinnat, jolloin julkisivun värierot ovat tasaantuneet, ja julkisivu antaa tuomariston mukaan rauhallisen, yksiaineisen vaikutelman. Kokonaisuuden väritys liittyy ympäröiviin oransseilla tehosteväreillä terävöitettyihin musta-valkoisiin ulkokenttiin ja paikoitusalueisiin.
Namika Areenan on suunnitellut Arkkitehdit Rudanko + Kankkunen. Pääsuunnittelijana on toiminut Hilla Rudanko ja ARK rakennussuunnittelijana Panu Härmävaara. Rakennesuunnittelija on Ideastructura Oy.
Namika Areenan tilaajana on Helsingin NMKY ja toteuttajana NCC Finland Oy. Julkisivun toimitti Betset Oy ja julkisivun Umbra- värjäyksen toteutti ART-Betoni Oy.
Betoniteollisuus ry:n elementtijaoksen yhdeksännen kerran järjestämän Betonijulkisivu-arkkitehtuuripalkinnon tarkoituksena on tuoda esiin onnistuneesti toteutettuja betonijulkisivukohteita ja niiden suunnittelijoita. Kilpailussa palkitaan voittaneen julkisivun suunnitellut arkkitehtuuritoimisto 5000 eurolla.
Tänä vuonna tuomaristossa olivat mukana arkkitehti SAFA Aleksi Niemeläinen, arkkitehti SAFA Henna Helander ja arkkitehti SAFA, päätoimittaja Maritta Koivisto. Tuomariston sihteerinä toimi DI, jaospäällikkö Janne Kihula Betoniteollisuus ry:stä.
Senaatti-kiinteistöt ja VR-Yhtymä Oyj ovat visioineet omistamalleen Turun Tavara-aseman alueelle uutta kaupunkikeskustan laajennusta. Visiotyö on tehty yhteistyössä Turun kaupungin sekä Väyläviraston kanssa. Tavoitteena on luoda mahdollisuuksia asuin-, toimisto- ja palvelurakentamiseen sekä virkistyskäyttöön.
Havainnekuva: Senaatti-kiinteistöt
Valtaosa Tavara-aseman alueesta on valtion omistuksessa ja hallinnassa. Alueen junarataan rajautuva eteläosa tarvitaan rautatieliikenteen tarpeisiin toistaiseksi, ja sinne siirtyy toimintoja Turun ratapihalta. Tämänkin jälkeen suurin osa alueesta jää käyttämättömäksi.
Nyt kaavoitettavaksi esitettävälle alueelle voisi tulla asuntorakentamista noin 1000 asukkaalle ja 700 työpaikkaa. Visiotyön laadinnan yhteydessä on jo tehty alueen kaupallinen selvitys, luontoselvitys ja rakennushistoriallinen selvitys.
Asuntojen ja työpaikkojen lisäksi alueelle syntyisi uusi metsäpuisto. Puiston reunalla sijaitsisi päiväkoti. Puistoalue mahdollistaisi turvallisen reitin jalankulkijoille ja pyöräilijöille sekä yhdistäisi Kirstinpuiston, tavara-aseman ja Pukkilan asuinalueet raiteiden yli kulkevalla siltayhteydellä.
Finlandia-talon perusparannuksen aikaiseksi väistötilaksi rakennettu Pikku-Finlandia jatkaa toimintaansa ainakin vuoden 2025 loppuun saakka.
Pikku-Finlandia valmistui Finlandia-talon väistötilaksi keväällä 2022. Kuva: Finlandia-talo
Vuoden 2022 maaliskuussa avautunut Pikku-Finlandia on ollut suosittu tapahtumakeskus ja sen toiminta jatkuu Finlandia-talon uudelleenavajaisten jälkeenkin. Finlandia-talo Oy on anonut Helsingin kaupungilta viiden vuoden lisäaikaa.
– Pikku-Finlandian huippuhetkiä ovat olleet kansainväliset kongressit, joihin kokoontui ihmisiä ympäri maailman. Lisäksi Töölönlahti jazz -tapahtumat, erilaiset gaalajuhlat sekä lukuisten uusien lanseerausten tapahtumapaikkana toimiminen ovat jääneet mieleen, Finlandia-talon toimitusjohtaja Johanna Tolonen kertoo.
Helsingin kaupunki suunnittelee Pikku-Finlandian siirtoa mahdollisesti Tapulikaupunkiin, jossa se palvelisi Helsingin medialukion lisätilana syksystä 2026 alkaen. Ennen lopullista päätöstä tarkastellaan vielä tarkennettua suunnitelmaa ja aikataulua Finlandia-talon ja Töölönlahden alueen kehittämisen osalta.
Pikku-Finlandia on herättänyt kansainvälistäkin huomiota arkkitehtuurillaan. Rakennus syntyi Aalto-yliopiston opiskelijaprojektina puurakentamisen ja rakennussuunnittelun yhteisellä maisteriopintojen kurssilla. Jaakko Torvisen ehdotus Finlandia Forest pääsi jatkokehitettäväksi ja lopulta toteutettavaksi valittiin Jaakko Torvisen, Elli Wendelinin ja Havu Järvelän työ.
Pikku-Finlandiassa on 2 200 neliötä asiakastilaa, kapasiteettia 1 100 henkilölle ja istuvalle illalliselle mahtuu 800 henkilöä. Rakennuksen terassi on 127 metriä pitkä. Pikku-Finlandiassa on vuosina 2022–2023 järjestetty yli 500 tapahtumaa.
Uudistettu Finlandia-talo avataan yleisölle alkuvuodesta 2025.
Metsä Groupin Äänekosken Kerto LVL -tehdashanke etenee suunnitellusti ja tehtaan peruskivi muurattiin perjantaina 24. marraskuuta. Valmistuvan tehtaan vuotuinen tuotantokapasiteetti on noin 160 000 kuutiota kertopuuta. Tuotannon on arvioitu käynnistyvän vuoden 2026 toisella vuosipuoliskolla.
Äänekoskelle rakennettavan Kerto LVL -tehtaan tuotannon arvioidaan käynnistyvät vuoden 2026 toisella vuosipuoliskolla. Kuva: Metsä Group
– Äänekosken Kerto LVL- tehdas on tärkeä investointi Metsä Groupille. Uuden kapasiteetin myötä vastaamme puurakentamisen maailmanlaajuisesti kasvavaan kysyntään, mikä on tärkeä askel kohti rakennusteollisuuden vähähiilisempää tulevaisuutta. Lujat ja materiaalitehokkaat Kerto LVL -tuotteet varastoivat hiiltä ja pienentävät rakentamisen hiilijalanjälkeä. Investoinnin vaikutukset ovat merkittävät myös paikallisesti, ja Äänekoski on tarjonnut meille erinomaiset edellytykset kehittää toimintaamme pitkäjänteisesti, Metsä Woodin toimialajohtaja Jaakko Anttila sanoo.
– Metsä Group on edelläkävijä teollisuuden siirtyessä moderneihin, yhteistoiminnallisiin hankemuotoihin rakennusinvestoinneissaan. Toteutamme suurta ja vaativaa hanketta, jossa ripeä aikataulu sekä rakentamisen ja tuotantoprosessiin yhteensovittaminen on äärimmäisen tärkeää, tiiviissä ja hyvässä yhteistyössä asiakkaan ja osaavan suunnittelijatiimin kanssa. Jaamme Metsä Groupin kanssa myös yhteiset vastuullisuuden tavoitteet. Tätäkin työmaata rakennetaan päästöttömästi uusiutuvaa energiaa käyttäen, energiatehokkuus ja tulevaisuuden monipuoliset käyttötarpeet huomioiden, SRV:n toimitusjohtaja Saku Sipola toteaa.
Työmaa etenee hyvin aikataulussaan. Parhaillaan alueella ovat käynnissä maanrakennustyöt. Mittava rakennus on jaettu kuuteen eri lohkoon, joissa työt etenevät vaiheittain. Pisimmällä olevalla lohkolla 1 on saatu valmiiksi runkoasennukset, kun lohkoilla 5 ja 6 valetaan vielä perustuksia. Seuraavaksi lohkolla 1 päästään käynnistämään kattoelementtiasennukset. Työmaalla työskentelee parhaillaan noin 80 henkilöä, ja vahvuus tulee kasvamaan jopa 200 henkilöön.
Tehtaan rakennusvaiheen työllisyysvaikutusten arvioidaan olevan noin 1 000 henkilötyövuotta. Valmistuessaan tehdas työllistää suoraan noin 150 henkilöä ja 200 henkilöä arvoketjussa.
Toimitilasuunnitteluun, arkkitehti- ja sisustussuunnitteluun erikoistunut Suunnittelemo Oy avaa joulukuussa ensimmäisenä tamperelaistoimistona toimipisteen ja showroomin Helsinkiin.
Suunnittelemon toimipiste ja showroom avautuvat Helsingin Punavuoressa. Kuva: Suunnittelemo
Suunnittelemo Oy on vuonna 2014 perustettu suunnittelutoimisto, jonka tilat ovat Tampereen ydinkeskustassa Kyttälässä. Yritys toimii ympäri Suomea ja on vastannut muun muassa juuri valmistuneen Goforen pääkonttorin tilakonseptista ja sisustussuunnittelusta sekä Alma Median uudistuneiden Finlaysonin tilojen arkkitehti- ja sisustussuunnittelusta.
Yrityksen joulukuun puolivälissä avattava Helsingin toimipiste osoitteessa Punanotkonkatu 2 toimii myös kehitysalustana ja showroomina. Toimitusjohtaja Milla Lindroosin visiossa paikalla kehitetään omia sisustus- ja tilasuunnittelun tuotteita, joita voidaan myöhemmin soveltaa asiakastöissä.
– Katutason liiketilaan “Punanotkoon” voi poiketa matalalla kynnyksellä, inspiroitua ja saada ideoita. Lisäksi näemme, että asiakkaiden ja työkaverien kohtaaminen kasvotusten on tärkeää. Ikkunapintaa riittää, joten piilossa emme ainakaan ole.
Milla Lindroosin mukaan Suunnittelemo haluaa Punavuoren toimipisteellään palvella yhä paremmin asiakkaita, joilla on kiinteistöjä ja liiketoimintaa Helsingissä ja muualla pääkaupunkiseudulla.
Ylva ja Spacent aloittavat yhteistyön tarjotakseen ketterän tavan hyödyntää toimitiloja Helsingin keskustassa. Spacentin teknologia mahdollistaa tilojen tehokkaamman käytön ja usean organisaation pääsyn tiloihin ydinkeskustan paraatipaikalla.
Helsingin ydinkeskustassa sijaitsevan Armaan kulman 2. kerroksen tilat holvikaarineen. Kuva: Ylva
Ylva omistaa Armas Lindgrenin suunnitteleman vuonna 1914 valmistuneen arvokiinteistön Mannerheimintien ja Kaivokadun risteyksessä, osoitteessa Kaivokatu 12. Suunnittelijansa mukaan nimetyssä Armaan kulmassa sijaitseva toimistotilakokonaisuus on koko pääkaupunkiseudun mittakaavassa ainutlaatuinen kohde.
Nordean yrityspankin toiminnan jälkeen Armaan kulman tilat olivat ympäröivän työmaan aikana vailla käyttäjää, mutta nyt osa tiloista avataan yhteiskäyttöön. Kokeilun tavoitteina on tuoda markkinaan vaihtoehtoinen, joustavampi vuokrausmalli, tukea ja edistää tilojen jakamistalouden periaatteita sekä kannustaa yrityksiä pienentämään hiilijalanjälkeään.
Uusi toimintamalli kannustaa ympäristöystävällisempään tapaan käyttää toimitiloja, lisää joustavuutta käyttäjälle ja vähentää samalla rakennusten ja tilojen hukkakäyttöä.
Kumppanuuden myötä Armaan kulma avaa ovensa noin 14 000 Spacentin käyttäjälle. Yritykset voivat esimerkiksi vuokrata Armaan kulmasta käyttöönsä sopivan määrän tilaa tai hyödyntää tiloja nykyisen kotipesänsä ohella hybridityön tarpeisiin.
Karkeasti arvioiden yhteiskäyttöisten toimistojen käyttö mahdollistaa sen, että työntekijäkohtainen hiilijalanjälki voi pienentyä jopa 30 prosenttia.
– On kiehtovaa, kun historiallinen arvokkuus kohtaa modernin teknologian. Avaamme Armaan kulman eeppiset puitteet tuhansille käyttäjille helppokäyttöisen sovelluksen kautta varattaviksi. Pyrimme kumppanuudella tarjoamaan joustoa yritysten kulloistenkin toimitilatarpeiden mukaan mahdollisimman vähäpäästöisesti, Ylvan Chief Impact Leader Eelis Rytkönen kertoo.
Yhteistyö mahdollistaa yrityksille ja ammattilaisille mahdollisuuden vuokrata työtiloja juuri heidän tarpeisiinsa sopivalla tavalla. Tämä vähentää toimistotilojen hukkakäyttöä ja säästää resursseja.
– Toimistojen käyttöasteet ovat kokemuksemme mukaan toimistoaikoina noin 30 prosenttia. Tämän nostaminen 40 prosenttiin vaikuttaa merkittävästi tarvittavan tilan määrään nyt sekä uudisrakentamisen tarpeeseen tulevaisuudessa. Osa yrityksistä on jo aloittanut omien toimistotilojensa vähentämisen, ja meidän tavoitteenamme on tarjota tarvittavaa puskuria, jotta yritykset uskaltavat ottaa itselleen sopivan määrän tilaa ja tätä kautta nostaa omien toimistojensa käyttöastetta, Spacentin toimitusjohtaja Eetu Ristaniemi sanoo.
Spacent ja Ylva uskovat, että yhteistyömalli voi toimia esimerkkinä muille organisaatioille, jotka etsivät tapoja hyödyntää olemassa olevia tilojaan kestävällä tavalla.
