Pantonen vuoden 2024 väri Peach Fuzz on lempeän romanttinen persikan sävy. Pantonen mukaan levottomina aikoina tarvitaan hoivaa ja myötätuntoa sekä toivetta rauhanomaisemmasta tulevaisuudesta.
Kuva: pantone.com
– Pantone 13-1023 Peach Fuzz on kotoinen persikan sävy, joka häilyy pinkin ja oranssin välimaastossa ja tuo mukanaan yhteenkuuluvuutta, innostaa uusiin näkökulmiin ja tarjoaa hoivaa, Pantone Color Instituten toimitusjohtaja Leatrice Eiseman sanoo.
Eisemanin mukaan valittu sävy on idea ja tunne, joka herättää aistimme.
Pantone on valinnut vuoden värin 25 vuoden ajan. Pantonen mukaan vuoden väri tiivistää kulloisenkin ajan hengen ja tuo esiin kuluttajien mielialaa ja asennetta.
– Tämänvuotisessa Pantone vuoden värissä 2024 näemme yhä tarkempaa keskittymistä yhteisöllisyyteen ja siihen, kuinka ihmiset kautta maailman määrittelevät prioriteettinsa uudelleen ja haluavat elää rakkaidensa ympäröiminä. Nyt valitun värisävyn vieraanvarainen lämpö hehkuu myötätuntoa, ja sen kodikas herkkyys yhdistää ihmisiä ja ruokkii sielua, Pantone Color Instituten varapääjohtaja Laurie Pressman toteaa.
Jyväskylän kaupungin mukaan sen merkittävin kasvualue sijaitsee Kukkulalla. Sairaala Novan rakentamisen myötä tyhjiksi jääneet entisen Keski-Suomen keskussairaalan rakennukset ja maa-alueet muuttuvat tulevaisuudessa monipuoliseksi asumisen, työpaikkojen ja palveluiden kokonaisuudeksi.
Kukkulan uusi Nova-sairaala kuvan oikeassa ylälaidassa. Kuva: jyvaskyla.fi
Kukkulalle on suunnitteilla uudisrakentamista, ja sairaalarakennuksille kehitetään uusia käyttötarkoituksia. Valmistuessaan Kukkulan alueesta muodostuu uusi kaupunginosa useammalle tuhannelle kaupunkilaiselle.
– Lähtökohta uudelle kaupunginosalle on poikkeuksellisen kiinnostava. Uusi Nova-sairaala työpaikkoineen ja keskeinen sijainti antavat hyvät lähtökohdat alueen kehittämiseen. Tavoitteena on rakentaa merkittävä ja moderni kaupunginosa, jossa yhdistyvät laadukkaat asumisen vaihtoehdot sekä palvelut ja työpaikat, kertoo alueen kehittämisestä vastaavan Jyväskylän Kukkulan Kehitys Oy:n toimitusjohtaja Marko Huttunen.
Kaupungin mukaan tällä hetkellä keskitytään erityisesti vanhojen sairaalarakennusten kehittämiseen. Alueella on käynnistynyt osayleiskaavan laadinta, jonka tarkoituksena on muodostaa periaatteet alueelle sijoittuvista toiminnoista, liikenneverkosta ja viheralueista. Osayleiskaavan suunnittelualueeseen kuuluvat entisen keskussairaala-alueen lisäksi myös Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian Kukkulan kampusalue sekä sairaala Novan alueet.
Osayleiskaavoituksen lisäksi alueella muutetaan asemakaavoja vaiheittain. Ensimmäisissä asemakaavoissa käsitellään vanhojen sairaalarakennusten tulevia käyttötarkoituksia ja sen jälkeen asemakaavoissa siirrytään uusien asuinalueiden suunnitteluun. Tavoitteena on, että Kukkulan osayleiskaava ja ensimmäiset uudisrakentamista mahdollistavat asemakaavat olisivat hyväksytty vuoden 2025 loppuun mennessä ja uudisrakentaminen voisi alkaa 2026. Kokonaisuudessaan alueen rakentuminen kestänee yli 10 vuotta, kaupunki toteaa.
Wisdome Stockholm on uusi tiedeviestinnän kokemusperäinen ympäristö, joka sijaitsee Tekniska museetin yhteydessä Tukholmassa. Kaarevakattoinen puurakennus on kooltaan 1325 neliömetriä. Stora Enso oli hankkeen pääyhteistyökumppani ja toimitti rakennuksen puumateriaalit. Hankkeen hinta oli noin 20 miljoonaa euroa.
Rakennuksen keskellä on kupolihalli. Kuva heinäkuulta 2023. Kuva: Anna Gerdén /Tekniska museet
Ruotsissa on huolestuttu nuorten vähenevästä kiinnostuksesta tekniikkaan ja luonnontieteisiin. Tilannetta yritetään korjata Wisdome-hankkeella, joka tarkoittaa neljän tieteen visualisointiin tarkoitetun keskuksen rakentamista eri puolelle Ruotsia.
Tukholman Tekniska museetin yhteyteen rakennettu Wisdome Stockholm avataan yleisölle 9.joulukuuta. Rakennuksessa on digitaalisia laboratorioita, muita oppimisympäristöjä ja kupolisali, jossa on viimeisintä visualisointitekniikkaa. Kupolin halkaisija on 21,6 metriä ja korkeus 12,2 metriä. Kupolin rungossa on 277 CLT-kolmiota. Kupoliin mahtuu 100 katsojaa.
Wisdome Stockholmin arkkitehtuurista vastaa arkkitehtitoimisto Elding Oscarsson, puurakenteiden urakoinnista Blumer Lehmann AG ja rakennusurakoinnista Oljibe.
Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat Ericsson, Vectura ja NIBE. Rahoittajia ovat Wallenberg-säätiöt, Erling Perssonin säätiö, Stora-säätiö ja Fritz Öst -säätiö.
Havainnekuva: Elding Oscarsson
– Wisdome on todellinen maamerkki, joka rikkoo puuarkkitehtuurin rajoja. Puun käyttäminen rakennusmateriaalina auttaa ilmastonmuutoksen torjunnassa, sillä sen avulla voidaan sitoa hiilidioksidia ja parantaa rakentamisen vastuullisuutta, Stora Enson Wood Products -divisioonan johtaja Lars Völkel sanoo.
Wisdomen LVL-viilupuuelementtien ja ristiinliimattujen CLT-puuelementtien puuraaka-aine on Stora Enson mukaan peräisin sertifioiduista metsistä Ruotsissa ja Suomessa. Rakenteissa on kaarevia ja kiertyviä palkkeja, jollaisia on käytetty vain muutamassa kohteessa aiemmin.
– Koska olimme mukana hankkeessa alusta asti, pystyimme miettimään innovatiivisen tavan toteuttaa rakennuksen upea muoto epäsymmetrisine rakenteineen standardituotteilla kuten Sylva by Stora Enso -sarjamme CLT- ja LVL-elementeillä, Stora Enson liiketoiminnan kehityspäällikkö Jessika Szyber kertoo.
Turun Teknologiakiinteistöt Oy toteuttaa Turun Vesihuollolle uudet, noin 2400 neliömetrin tilat. AkvaCityksi nimetty toimisto- ja hallikokonaisuus valmistuu vuonna 2025.
Havainnekuva: Sigge Arkkitehdit
Turun Vesihuolto asettuu AkvaCityn vuokralaiseksi 25 vuoden sopimuksella. AkvaCityyn tulee Turun Vesihuollon pääkonttorin lisäksi kaikki yhtiön toiminnot, myös asiakaspalvelu. Kokonaisuuteen kuuluu kaksi erillistä rakennusta, joista toiseen tulee toimisto- ja sosiaalitiloja ja toiseen teolliseen toimintaan soveltuvaa tilaa.
– Uusissa tiloissa toteutuu toiveemme saada kaikki toiminnot saman katon alle, ja erityisesti asiakaspalvelupisteen saaminen samaan kiinteistöön muun toiminnan kanssa on hyvä asia, Turun Vesihuollon toimitusjohtaja Irina Nordman sanoo.
AkvaCity on Teknologiakiinteistöjen ensimmäinen kokonaan puusta rakennettava kiinteistö. Päärakennusmateriaali on CLT.
– AkvaCityssä kaikki, mihin voidaan vaikuttaa, tehdään mahdollisimman hiilineutraalisti. Tämän mahdollistaa esimerkiksi puun kyky sitoa hiiltä sekä sen hyvä kierrätettävyys. Pyrimme siihen, että rakentamisen aikaiset hiilipäästöt eivät ylitä rakennuksen ilmastohyötyjä, jolloin hiilijalanjälki ja -kädenjälki ovat yhtä suuret, Teknologiakiinteistöjen suunnittelupäällikkö, arkkitehti Anniina Savisalo kertoo.
AkvaCity tulee näkyvälle paikalle Itäharjuun Turun sisääntuloväylän varteen, mikä on vaikuttanut arkkitehtuuriin. AkvaCityn on suunnitellut Sigge Arkkitehdit, ja sen pääsuunnittelija on Jani Vahala.
Hankkeen toteutus käynnistetään keväällä 2024, ja rakennus valmistuu alkukesällä 2025. AkvaCityn urakoitsija on Jatke Länsi-Suomi Oy. Turun Teknologiakiinteistöt Oy on Turun Tiedepuiston alueella toimiva kiinteistösijoitusyhtiö, jonka omistavat Hemsö TTP, Turun kaupunki ja Turun ammattikorkeakoulu.
Finavian Helsinki-Vantaan terminaalin vuonna 2021 valmistunut laajennus on valittu yhdeksi maailman kauneimmista lentoasemista arkkitehtuurin ja designin kansainvälisessä Prix Versailles 2023 -kisassa. Prix Versaillesin mukaan valitut edustavat poikkeuksellista arkkitehtuuria ja designia ja sopivat siksi esimerkeiksi koko maailmalle.
Helsinki-Vantaan tuloaula. Kuva: Finavia
– Olemme ylpeitä siitä, että Helsinki-Vantaan suomalainen arkkitehtuuri ja muotoilu saavat tunnustusta maailmalla. Lentoasema on monille matkustajille ensimmäinen kosketus Suomeen, ja se toimii näyteikkunana maamme osaamiseen ja innovaatioihin. On hienoa, että Finavialla on osa Suomen positiivisen mielikuvan luomisessa, Helsinki-Vantaan lentoasemanjohtaja Ulla Serlenius sanoo.
Prix Versailles -arkkitehtuurikilpailu järjestetään vuosittain. Tänä vuonna mukana oli ensimmäistä kertaa kategoria kauneimmille lentoasemille. Myöntämisperusteina tunnustukselle olivat innovaatio, luovuus, ekologisuus sekä paikallisen luonnon ja kulttuuriperinnön huomioon ottaminen suunnittelussa.
Maailman kauneimpien lentoasemien listalle pääsi 24 asemaa eri puolilta maailmaa. Listalla on muiden muassa neljä asemaa Kiinasta, kuusi Yhdysvalloista ja kaksi Kreikasta.
Finavian mukaan Helsinki-Vantaan uuden terminaalin suunnittelua ja toteutusta ovat ohjanneet suomalaisuus ja vastuulliset valinnat.
– Suomalainen luonto on inspiroinut terminaalin sisätilojen suunnittelua. Tuloaulan Luoto-viherrakennelma toivottaa matkustajat tervetulleiksi Suomeen välittömästi heidän astuessaan ulos matkatavara-aulasta. Lähtöaulan näyttävä puukatto taas luo rauhallisen tunnelman heti matkan alkumetreillä. Puukatto on valmistettu täysin kotimaisena käsityönä suomalaisesta kuusesta, Serlenius kertoo.
Terminaalin laajennusosa avattiin vuonna 2021 osana Helsinki-Vantaan lentoaseman vuonna 2023 päättynyttä kehitysohjelmaa.
YIT:n teettämän Kestävät kaupunkiympäristöt -kyselyn mukaan etätyötä tekevien osuus on vakiintunut. Päätetyötä tekevistä 53 % työskentelee etänä 3–5 päivää viikossa ja 52 % päätetyötä tekevistä haluaa tehdä mahdollisimman paljon etätöitä. Coworking-tilat ovat menettäneet suosiotaan.
Etätyötä tekevistä 89 % haluaisi, että voisi itse päättää missä ja milloin tekevät työtä. Kuva on tekoälyn näkemys kotityöpisteestä. Kuva: lumbridgecity/Pixabay
Kyselyyn vastanneiden mukaan työnantajien etätyölinjaukset eivät ole tiukentuneet viime vuodesta. Kolmannes päätetyöntekijöistä saa tehdä etätyötä jatkuvasti. Joka neljäs päätetyötä tekevistä kertoo työnantajan selvästi rajanneen etätyön määrää. Joka kolmannessa organisaatiossa etä- ja toimistopäivistä sovitaan tiimitasolla.
89 % etätyötä viikoittain tekevistä haluaa, että he voivat jatkossa itse määritellä, milloin ja missä työnsä tekevät.
– Etätyön tekeminen on selkeästi vakiintunut, ja hybridityöstä on tullut uusi normaali. Barometrin mukaan valta työn tekemisen paikasta näyttäisi siirtyneen enemmän työntekijälle, ja etenkin naiset hyödyntävät etätyömahdollisuutta. Töissä kannattaa kuitenkin sopia pelisäännöt, milloin ollaan toimistolla, jotta lähityöskentelystä ja kohtaamisista saataisiin mahdollisimman paljon hyötyä, YIT:n myyntijohtaja Tuula Klemetti sanoo.
Kyselyssä selvitettiin myös, mitä ihmiset odottavat työpaikaltaan. Vastausten mukaan toimistojen nykytila ei täysin vastaa odotuksia. Päätetyöntekijöiden ihannetoimistolla olisi omat työhuoneet (59 %), hyvä ilmanvaihto ja sopiva lämpötila (38 %) sekä kohtuuhintainen lounas (32 %).
Nykyisessä toimistossa tärkeimpänä pidettiin omiin mittoihin säädettävissä olevaa omaa työpistettä (54 %) sekä laadukkaita työvälineitä (36 %). Työpaikan sijainnissa tärkeintä on, että se on kävely- tai pyörämatkan päässä kotoa (56 %) tai että sinne pääsee helposti julkisilla liikennevälineillä (53 %). Lähes joka neljäs toivoo työsuhde-eduksi joukkoliikennelippua.
Kyselyn vastausten perusteella vuokrattavat etätyötilat herättävät vähemmän kiinnostusta kuin koronavuosina: 78 % etätyöntekijöistä valitsee mieluummin työskentelyn kotona kuin lähistöllä olevassa etätyötilassa. 18 % vastaajista olisi valmis maksamaan 20 000 euroa tai enemmän erillisestä 6–8 neliömetrin työhuoneesta oman asuntonsa yhteydessä. Asunto, jossa olisi erillinen työhuone, kiinnostaa etenkin alle 36-vuotiaita sekä Espoossa ja Vantaalla asuvia.
Kestävät kaupunkiympäristöt -kysely tehtiin Helsingin, Espoon, Vantaan, Tampereen, Turun, Oulun, Jyväskylän ja Kuopion asukkaille. Nettipaneelissa oli vastaajia tänä vuonna 1058 + 354 henkeä (toimistotyötä tekevien erillisotos). Kysely tehtiin syys-lokakuun vaihteessa 2023. Prior Konsultointi toteutti tutkimuksen YIT:n toimeksiannosta.
Länsi-Helsingin raitiotiehanke sisältää uuden pikaraitiolinjan keskustasta Munkkiniemen ja Haagan kautta Kannelmäkeen sekä kantakaupungin uudet raitiotieosuudet Töölössä ja Kampissa. Suunnittelun on tarkoitus alkaa vuonna 2024 ja toteutuksen 2026. Hinta on tässä vaiheessa 310 miljoonaa euroa.
Havainnekuva Kaupintieltä Lassilassa. Kuvassa Pohjois-Haagan pysäkki. Havainnekuva: Voima Graphics Oy
Helsingin kaupunkiympäristölautakunta käsittelee 5.12.2023 raitiotie- ja katuhankkeen käsittävää hankesuunnitelmaa, jota esitetään raitiotiehankkeen toteutuksen ohjeeksi. Hankesuunnitelmassa määritellään hankkeen laajuus, aikataulu ja toteutustapa. Hankkeen toteutusmuodoksi esitetään allianssimallia, joka on havaittu hyväksi jo muilla suurilla raitiotiehankkeilla.
Mikäli lautakunta päättää esityksen mukaisesti, käynnistävät Helsingin kaupunki ja Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy vuoden 2024 kevään aikana hankintavaiheen, jossa valitaan kumppanit hankkeen suunnitteluun ja rakentamiseen. Tavoitteena on rakentamisvaiheen alkaminen vuonna 2026.
Uusien raitioteiden lisäksi hankkeessa rakennetaan runsaasti kaupunkikehityksen edellyttämiä katualueita, kunnallistekniikkaa ja muuta infrastruktuuria. Arvio kokonaisuuden kustannuksista on noin 310 miljoonaa euroa. Vuonna 2021 yleissuunnitelman käsittelyn yhteydessä kaupunginvaltuusto on hyväksynyt hankkeen toteutuksen.
Tokmanni-konsernin uusi 55 000 bruttoneliön Moreeni-niminen logistiikkakeskus on valmistunut Mäntsälään budjetin raameissa ja noin puoli vuotta etuajassa. Tokmanni valmistelee uuden keskuksen pikaista myyntiä asettuakseen itse siihen pitkäaikaiseksi vuokralaiseksi.
Valokuvaaja: Tokmanni
Moreenin valmistuminen poistaa tarpeen yhtiön pitkään käyttämille ulkoisille vuokravarastoille eri puolilla Etelä-Suomea. Enimmillään Tokmannilla oli käytössään kuusi ulkoista varastoa, nyt niiden määrä supistuu yhteen.
– Uusi Moreeni-logistiikkakeskuksemme on erittäin tervetullut, sillä se tukee naapurissa sijaitsevan hallinto- ja logistiikkakeskuksemme toimintaa ja tehostaa toimitusketjuamme merkittävästi. Voimme esimerkiksi optimoida kuljetuksia, välttää varastojemme välisiä siirtoja sekä ensi vuoden alkupuolella luopua viimeisestä käytössämme olevasta ulkoisesta varastosta, Tokmannin myynnistä ja toimitusketjusta vastaava johtaja Timo Heino sanoo.
Moreeni on Heinon mukaan suunniteltu vastaamaan myös myymäläverkoston ja tuotetarjonnan laajentamiseen jatkossa.
– Jo yksin Moreeni-logistiikkakeskuksemme tarjoaa tilaa lähes kolmen eduskunnan päärakennuksen tai kahdeksisen jalkapallokentän verran. Kun mukaan lasketaan noin 15-vuotias hallinto- ja logistiikkakeskuksemme, voi kokonaisuuttamme verrata esimerkiksi lähemmäs seitsemään eduskunnan päärakennukseen tai noin 18 jalkapallokenttään, Heino kertoo.
Moreeni-hanke käynnistyi suunnittelulla vuonna 2021. Rakennustöihin päästiin helmikuussa 2022, ja rakennus valmistui lopulta jo kuluvan vuoden marraskuussa, puoli vuotta alkuperäistä aikataulua edellä.
Moreenin pää- ja rakennesuunnittelijana on toiminut arkkitehti SAFA Jouni Saarinen ja projektiarkkitehtina Tuukka Rautavirta A1 Arkkitehdit Oy:stä. Projektinjohtourakoitsijana on toiminut Fira Oy ja rakennuttajakonsulttina Henri Räikkönen Rakennuttajatoimisto HTJ Oy:stä.
Tokmanni valmistelee Moreeni-logistiikkakeskuksen myyntiä ja sen takaisinvuokraamista pitkäaikaisella vuokrasopimuksella. Myyntihetken on arvioitu ajoittuvan kuluvan vuoden joulukuulle.
Moreenin lämmönlähteenä on kaukolämmön ja ilma-vesilämpöpumppujen hybridi. Lämpöpumppujen lämmöntuotannon odotetaan kattavan noin 70 % rakennuksen vuotuisesta lämmöntarpeesta. Moreenin katolla on Solarigo Systems Oy:n asentamat kaksi aurinkovoimalaa, joissa on yhteensä 4000 aurinkopaneelia. Teholtaan 1,7 MWp:n kokoisen aurinkovoimalakokonaisuuden odotetaan tuottavan sähköä noin 1,4 GWh vuodessa.
Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa toimivaan Tokmanni Group Oyj:hin kuuluu yli 360 Tokmanni-, Dollarstore-, Big Dollar-, Miny-, Click Shoes- ja Shoe House -myymälää verkkokauppoineen. Vuonna 2022 konsernin liikevaihto oli 1 168 miljoonaa euroa ja liikevoitto 86 miljoonaa euroa.
Green Building Council Finland (FIGBC) määrittelee perustehtäväkseen tavoitella nopeaa kestävyysmuutosta rakennetussa ympäristösssä. Yhdistyksellä on nyt 320 yritys- ja yhteisöjäsentä, ja sen hallitusta on juuri uusittu viidellä vaikuttajalla.
Kuva: Jaana Ahti-Virtanen
Energiamurroksen ja kiertotalouden edistäminen ovat avaimia luonnon ja ilmaston kaksoiskriisin ratkaisuun, FIGBC toteaa.
– Meidän visionamme on maapallon kantokyvyn rajoissa menestyvä kiinteistö- ja rakennusala. Näyttöjä kyllä löytyy, toimialalla on tähän osaamista, Green Building Council Finlandin toimitusjohtaja Antti Ruuska sanoo.
Ruuskan mukaan kiinteistö- ja rakennusalalle on pedattu kestävyyshaasteiden ratkaisijan roolia.
– Jos emme tätä roolia lunasta, voi sankarin viitan sijaan tarjolla ollakin pahiksen rooli, Ruuska toteaa.
Sankaruuteen tarvitaan Green Building Council Finlandin mukaan yhteistyötä.
– Green Building Council Finlandin uutta strategiaa on työstetty yhdessä jäsenistön kanssa viidessä eri työpajassa, ja sitä on kommentoinut yli 150 ihmistä. Yhdessä on todettu, että aivan mainiosti tämä toimiala pystyy menestymään maapallon kantokyvyn rajoissa, Ruuska kertoo.
Järjestön 1.1.2024 aloittavaan hallitukseen on uusiksi jäseniksi nimitetty Aalto-yliopiston professori Matti Kuittinen, Taaleri Oyj:n kiinteistökehityksen ja rakennuttamisen johtaja Timo Metsälä, Stora Enso Woodin Head of Sustainability Johanna Pirinen, Y-Säätiön projektipäällikkö, arkkitehti Inari Virkkala ja Nrepin viestintäpäällikkö Jannica Aalto.
Hallituksessa jatkavat Antiloopin Head of Sustainability and Property Management Hannamari Koivula, Pontos Groupin kiinteistösijoitusjohtaja Päivi Tomula, Betolarin EMEA-alueen avainasiakaspäällikkö Mikko Marjalaakso, A-Insinöörien kestävän kehityksen ja uusien palvelujen johtaja Liisa Jäätvuori, Granlundin energiatoimialan johtaja Ville Reinikainen sekä SRV:n kehitysjohtaja Miimu Airaksinen, joka toimii uuden hallituksen puheenjohtajana ja NRC Groupin ympäristöpäällikkö Jukka Viitanen, joka valittiin uuden hallituksen varapuheenjohtajaksi.
Senaatti-kiinteistöt on tehnyt kiinteistökaupan Newil and Bau Oy:n ja Kusinkapital Ab:n hallinnoiman yhtiön kanssa kahdesta kiinteistöstä Otaniemessä. Kiinteistöt muodostavat suuren kehitettävän kokonaisuuden Kivimiehen alueella, jossa on vireillä asemakaavan muutos.
Kuva: Senaatti-kiinteistöt
Kaupan kohteena olevat kiinteistöt Kivimiehentie 1 ja 2 sijaitsevat keskeisellä paikalla Otaniemen yliopistokampuksen ja Keilaniemen välissä. Rakennukset ovat toimineet aikaisemmin toimisto-, laboratorio-, opetus- ja majoituskäytössä. Myynnistä järjestettiin viime keväänä tarjouskilpailu.
– Olemme erittäin tyytyväisiä, että tämä vaille valtiokäyttöä jäänyt kiinteistökokonaisuus sai nyt uuden omistajan, joka pääsee saattamaan loppuun käynnissä olevan kaavamuutoksen ja tuo tämän kokonaisuuden kehittämiseen kokemuksensa erityisesti asuntokehittäjän näkökulmasta, Senaatin kiinteistökehityspäällikkö Emmi Sihvonen sanoo.
Newil&Baun ja Kusinkapitalin suunnitelmana on kehittää korttelia asuinkäyttöön, elävöittää aluetta sekä tuoda sinne lisää palveluita, kuten päiväkoti ja leikkipuisto. Kokonaisuudesta on käynnissä arkkitehtikutsukilpailu, jonka voittaja valitaan alkuvuodesta.
– Tavoitteenamme on luoda kokonaisuudesta Espoon kiehtovin uusi asuinalue, jossa yhdistyvät yksityiskohtiin ulottuva arkkitehtuuri, vehreys, ekologisuus ja arkea helpottavat palvelut, Newil & Baun toimitusjohtaja Petri Ylivuori toteaa.
Asuntorakennuttaja Newil & Baun asuntomyynti vuonna 2022 oli 80 miljoonaa euroa, ja sopimuksissa oleva hankekanta on yhtiön mukaan yli 400 miljoonaa euroa. Kusinkapitalon yksityinen perheomisteinen sijoitusyhtiö. Omistajat ovat Hartwallin suvun yksi sukuhaara.
