Muutostyöt keskittyvät kiinteistön maantasokerrokseen, jonka käyttötarkoitusta muutetaan vastaamaan tulevaisuuden työnteon tarpeita.
SRV ja Exilion ovat allekirjoittaneet sopimuksen Helsingissä osoitteessa Itämerentori 2 sijaitsevan kiinteistön muutostöiden toteuttamisesta. Hanke toteutetaan projektinjohtourakkana.
Vuonna 2001 rakennettu, nykyään Valla-nimellä tunnettu kiinteistö koostuu kahdesta osasta, matalasta osasta ja torniosasta. Muutostyöt keskittyvät kiinteistön maantasokerrokseen, jonka käyttötarkoitusta muutetaan vastaamaan tulevaisuuden työnteon tarpeita. Matalan osan ja torniosan toimistotilat ovat käytössä koko hankkeen ajan.
Työt käynnistyvät tammikuussa 2025, ja hankkeen arvioidaan valmistuvan loppuvuodesta 2025. Noin 3 000 neliömetrin maantasokerrokseen rakennetaan kolme ravintolatilaa, kokouskeskus ja auditorio, vastaanottotoiminnot sekä drop-in -työskentelyä tukevat toiminnot. Näiden muutosten ohella SRV toteuttaa kiinteistöön kellarikerrosten rakennus- ja talotekniikkatyöt.
–Kyseessä on keskeinen rakennus Helsingin Ruoholahdessa. Päivitämme kiinteistön tilaajan tarpeiden mukaan vastaamaan nykypäivän standardeja. Olemme toteuttaneet viime vuosina useita vastaavanlaisia muutostyöprojekteja pääkaupunkiseudulla omalla pienkorjaushankkeiden tiimillämme, kertoo SRV:n yksikönjohtaja Kimmo Hyry.
–Valla-hankkeessa kiinteistöön toteutetaan korkeatasoisia palveluita ja tiloja. Tavoitteena on tarjota yrityksille entistä parempi tuki liiketoimintaan ja työntekijöille monipuoliset, viihtyisät mahdollisuudet niin työntekoon kuin palautumiseen, kertoo Exilionin investointipäällikkö Jussi Ojamo.
Helsinki Research Forum on julkaissut arvionsa pääkaupunkiseudun keskeisten toimistoalueiden vajaakäyttöasteista. Toimistoalueilla oli joulukuun 2024 lopussa noin 662 000 neliömetriä tyhjillään eli noin 13 000 neliötä enemmän kuin edellisen kvartaalin lopussa.
Helsinki Research Forum päivitti pääkaupunkiseudun keskeisten toimistoalueiden vajaakäyttöasteen sekä tarkastelussa olevan toimistokannan. Joulukuun 2024 lopussa tyhjää toimistotilaa oli 662 000 neliömetriä. Vajaakäyttöaste nousi edellisen kvartaalin loppuun verrattuna 0,3 prosenttiyksikköä. Vajaakäyttö väheni merkittävästi Pasilan ja Pitäjänmäen alueella ja nousi Sörnäisissä ja Otaniemessä.
Helsinki Research Forum on julkaissut arvionsa pääkaupunkiseudun keskeisten toimistoalueiden vajaakäyttöasteista. Toimistoalueilla oli joulukuun 2024 lopussa noin 662 000 neliömetriä tyhjillään eli noin 13 000 neliötä enemmän kuin edellisen kvartaalin lopussa. Keskimääräinen vajaakäyttöaste oli 15,4 prosenttia, jossa on noin 0,3 prosenttiyksikön verran kasvua edelliseen kvartaaliin verrattuna.
Vajaakäyttöaste väheni merkittävästi Pasilan (-1,95 prosenttiyksikköä) ja Pitäjänmäen alueilla (-1,18 prosenttiyksikköä). Pasilassa laskua selittää ennen kaikkea tyhjillään olevan tilan poistuminen tilakannasta peruskorjauksen seurauksena. Pitäjänmäellä vajaakäytön vähenemistä selittää sen sijaan positiivinen nettokäyttöönotto.
Merkittävimmät negatiiviset muutokset nähtiin Sörnäisissä (+2,75 prosenttiyksikköä) ja Otaniemessä (+1,99 prosenttiyksikköä). Sörnäisissä muutosta selittää ennen kaikkea yksittäisen, lähes tyhjillään olevan kohteen peruskorjauksen valmistuminen, kun taas Otaniemessä muutos on seurausta negatiivisesta nettokäyttöönotosta.
Tarkastelussa olevaa toimistokantaa päivitettiin ja tilakanta kvartaalin lopussa oli noin 4,31 miljoonaa neliömetriä, jossa kasvua nettona noin 9 500 neliömetriä edelliseen kvartaaliin verrattuna. Kvartaalin aikana yksi uudisrakennus ja kahden kohteen peruskorjaus valmistui Vallilassa, Sörnäisissä ja ydinkeskustassa kasvattaen tilakantaa noin 22 000 neliömetriä. Samaan aikaan tilaa poistui markkinoilta peruskorjauksen seurauksena Pasilassa ja ydinkeskustan lähialueella pienentäen tilakantaa noin 12 500 neliömetriä.
Helsinki Research Forumin tuottama tieto julkaistaan osamarkkinatasolla Raklin verkkosivuilla. Joulukuun päivityksen yhteydessä Helsinki Research Forumin aiempien tutkimusten tuloksia päivitettiin sekä vajaakäyttö- että tilakantatietojen osalta.
Peab ja Nordisk Renting ovat sopineet Kiinteistö Oy Helsingin Panuntie 6:n peruskorjauksesta ja rakenteiden osittaisesta uusimisesta. Peruskorjattavaan rakennukseen tulee tilat mm. Työterveyslaitokselle.
Hanke pitää sisällään 11.000 bruttoneliön kokoisen, 8-kerroksisen toimistorakennuksen peruskorjauksen ja nykyisen kylmän sisäänkäyntikerroksen muuttamisen lämpimiksi sisätiloiksi. Lisäksi rakennuksen runkoa korjataan ja vahvistetaan.
Hankkeessa koko rakennuksen talotekniset järjestelmät peruskorjataan uutta vastaaviksi.
Rakennukselle toteutetaan myös uusi pääsisäänkäynti sekä sisäänkäyntikatos luoteisjulkisivulle.
–Lähdemme peruskorjaamaan 90-luvun alussa valmistunutta toimistorakennusta, jonka korjaamista ohjaavat korkealle asetut vastuullisuustavoitteet niin työturvallisuuden kuin ympäristötavoitteidenkin osalta, kertoo korjausrakentamisen yksikönjohtaja Vesa Ahlroos Peabilta.
Hanke käynnistyy tammikuussa 2025 ja se valmistuu alkuvuodesta 2026.
Osoitteessa Erottajankatu 15-17 sijaitseva toimistolukaali tarjoaa yrityksille ainutlaatuisen mahdollisuuden työskennellä arvokkaassa ja modernisoidussa ympäristössä.
Vuonna 1886 valmistunut uusrenessanssityylinen rakennus on kokenut vuosien varrella useita muodonmuutoksia, jotka heijastavat eri aikakausien esteettisiä ja toiminnallisia vaatimuksia.
Historiallisen rakennuksen vaikuttavin tila on entinen elokuvateatteri Adams-sali, joka muistuttaa menneiden aikojen glamourista ja kulttuurisesta merkityksestä. Tila on näytellyt keskeistä roolia Helsingin kulttuurielämässä ja sen charmia on pyritty säilyttämään koko rakennuksessa, kertoo kiinteistösijoitusyhtiö Areimin vuokrauspäällikkö Jone Riiheläinen.
Erottaja 15 tarjoaa valikoiman vapaana olevia toimitiloja, jotka sopivat niin pienille kuin suurille yrityksille. Vapaana on tilaratkaisuja huonekokonaisuuksista avariin avotoimistoihin, jotka kaikki heijastavat rakennuksen historiallista eleganssia modernilla twistillä. Esimerkiksi kolmannessa kerroksessa on 275 m²:n toimitila, joka sisältää avointa tilaa sekä hiljaisen työn huoneita, ja kuudennessa kerroksessa on 493 m²:n toimitila, josta avautuvat upeat näkymät Erottajalle ja Ludviginkadulle. Toimitilat on suunniteltu vastaamaan nykyaikaisen työelämän tarpeita. Korkeat huoneet ja suuret ikkunat tuovat runsaasti luonnonvaloa, luoden inspiroivan ja viihtyisän työympäristön.
Loistokkaat ja monipuoliset tilat tarjoavat erinomaiset puitteet erilaisiin työskentelytarpeisiin tai esimerkiksi sisustusmakuihin.
– Tilojen joukossa on muun muassa luovaan co-working-työskentelyyn soveltuvia huoneita sekä uniikki kulmatyöhuone Erottajan ja Ludviginkadun kulmauksessa, Riiheläinen kuvailee.
Kiinteistön lokaatio on vertaansa vailla sijaiten aivan Erottajankulmalla, keskeisellä ja näkyvällä paikalla Helsingin ydinkeskustassa, kaikkien palvelujen ja julkisten liikenneyhteyksien äärellä. Autoilijoille on lähistöllä tarjolla useita maanalaisia pysäköintihalleja.
Erottaja 15 on paljon enemmän kuin toimistorakennus – se on syvälle Helsingin historiaan ja kulttuuriin juurtunut osa kaupunkikuvaa
Rakennus koki merkittäviä muutoksia 1920- ja 1950-luvuilla, jolloin sen julkisivua kohotettiin kahdella uudella kerroksella ja siihen lisättiin funktionalistisia piirteitä. Nämä uudistukset eivät vain kasvattaneet kiinteistön tilojen määrää ja käytettävyyttä, vaan myös rikastuttivat sen arkkitehtonista ja kulttuurista ilmettä.
Forssén, Ilpo, 1978 – Adams elokuvateatteri H.E.Saurénin ja Helge Ranckenin 1886 suunnittelemassa talossa Lähde: Helsingin kaupunginmuseo
Kun julkisivua katsoo tarkkaan, ikkunarivistö paljastaa yksityiskohdissa historiallisen kerroksellisuuden – aivan kuin rakennuksella olisi vuosirenkaat. Mainittu Adams-sali on vuosikymmenten varrella palvellut tapahtumapaikkana ja elokuvateatterina, jättäen pysyvän jäljen Helsingin kulttuurihistoriaan. Rakennuksen seinät kantavat mukanaan tarinoita menneistä ajoista ja nykyisen sen tilat tarjoavat yrityksille ja organisaatioille mahdollisuuden menestyä tulevaisuudessa.
Yrityksille, jotka etsivät yhtä aikaa perinteitä ja innovaatioita heijastavaa ympäristöä, Erottaja 15 on vertaansa vailla oleva valinta. Tutustu tarkemmin osoitteessa erottaja15.fi.
Uusi hotelli ja toimistorakennus rakennetaan täyttömaalle. Kuva: Snøhetta ja Arkkitehdit Davidsson Tarkela Oy
Espoon kaupunki vuokraa hotelli-, liike- ja toimistokorttelin osto-oikeudella AB Invest AS:lle. Tontille rakennetaan hotelli- ja kongressikeskus, jonka yhteyteen valmistuu myös toimistorakennus. Espoon kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päättää vuokraamisesta kokouksessaan maanantaina 2.12.
Hankkeen kehittäminen lähti liikkeelle lokakuussa 2019, kun Espoon kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto varasi tontin norjalaiselle AB Investille. Kortteli sijoittuu Keilaniemessä Keilarannan kadun eteläpuoliselle alueelle Keilaniemen metroaseman ja pikaraitiotien päätepysäkin läheisyyteen.
Kortteliin rakennettavaan 34-kerroksiseen hotelliin on suunnitteilla noin 500 huonetta. Hotellin länsipuolelle suunnitellun puurakenteisen kahdeksankerroksisen toimistorakennuksen kerrosala on noin 15 000 kerrosneliömetriä. Vuokrattavan tontin kokonaisrakennusoikeus on 42 300 kerrosneliömetriä.
Espoon kaupunginvaltuusto on hyväksynyt alueen asemakaavan alkuvuodesta 2024 ja se on nyt lainvoimainen.
Tontin vuokra-aika on 30 vuotta. Vuokralaisella on myös oikeus ostaa tontti.
Tavoitteena on, että alue olisi valmis vuonna 2029. Työt alkavat ruoppaus- ja täyttötöillä.
–Keilarantaan valmistuva hotelli- ja kongressikeskus on osa Keilaniemen laajempaa kehittämistä. Valmistuttuaan hotellista tulee Keilaniemen korkein rakennus. Hanke vahvistaa merkittävästi alueen vetovoimaisuutta, toteaa Espoon kaupunkiympäristön toimialajohtaja Olli Isotalo.
Valtioneuvostokorttelin rakennuksia peruskorjataan ja ne käyvät läpi huomattavan taloteknisen uusimisen.
Valtioneuvoston linnan kortteli ja sen viereinen valtioneuvostokortteli ovat tulleet peruskorjausikään. Korttelien rakennukset peruskorjataan ja uudistetaan vaiheittain. Ensimmäinen vaihe käsittää valtioneuvostokorttelin eli Kirkkokatu 12:n ja 14:n, Pihapaviljongin, Snellmaninkatu 7:n sekä Hallituskatu 3:n rakennukset. Työt korttelissa käynnistyvät loppuvuodesta 2024. Ensimmäisen vaiheen pääurakoitsijana toimii YIT ja hankkeen rakennuttajana valtion toimitiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt.
Helsingin Kruununhaassa sijaitsevan valtioneuvostokorttelin rakennuksia peruskorjataan ja ne käyvät läpi huomattavan taloteknisen uusimisen. Rakennusten turvallisuutta, energiatehokkuutta ja esteettömyyttä parannetaan ja lisäksi tehdään sisäpihaan ja logistisiin yhteyksiin liittyviä rakennustöitä. Peruskorjauksen yhteydessä työtilat uudistetaan ja tiloihin toteutetaan valtioneuvoston konseptin mukainen monitilatyöympäristö valtioneuvoston tarpeisiin. Kortteli on rakennushistoriallisesti merkittävä osa Helsingin keskustakortteleita ja koostuu useasta eri aikakauden rakennuksesta, joista vanhimmat rakennukset on rakennettu 1840-luvulla ja uusimmat 1980-luvulla. Uudistukset toteutetaan rakennusten historiallisia arvoja kunnioittaen.
Pitkäaikaiset ja vastuulliset ratkaisut
Nyt alkava ensimmäinen vaihe on osa laajempaa valtioneuvoston toimitilojen uudistamishanketta eli ns. Korttelihanketta, jossa valtioneuvoston toiminnot ja ministeriöiden toimitilat keskitetään jatkossa pääosin Valtioneuvoston linnan kortteleihin ja niiden välittömään läheisyyteen.
Tulevat tilaratkaisut ovat paitsi tehokkaat myös muunneltavat, joten ne taipuvat valtioneuvoston tulevaisuuden muuttuviin tarpeisiin. Työtilojen monipuolinen yhteiskäyttö säästää kustannuksia, tukee modernia työskentelyä ja on myös ekologisesti kestävää.
Rakennushankkeessa noudatetaan Senaatti-kiinteistöjen ohjeita hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Peruskorjauksissa Senaatin tavoitteena 15 % pienempi hiilijalanjälki tavanomaiseen rakentamiseen verrattuna. Tässä hankkeessa tavoitteeksi on asetettu 24 % pienempi hiilijalanjälki. Kiertotaloustavoitteet ovat vahvasti mukana rakennushankkeessa ja esimerkiksi rakentamisen aikana käytetty energia tuotetaan ympäristöystävällisesti. Hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa Senaatti-kiinteistöt hyödyntää suomalaista Rakennustiedon ympäristöluokitustyökalua (RTS), joka on kehitetty erityisesti Suomen olosuhteisiin. Hankkeessa tavoitellaan korkeaa ympäristön laadun tasoa eli neljää tähteä.
Ensimmäisen vaiheen eli valtioneuvostokorttelin laajuus on n. 15 000 neliömetriä ja kustannusarvio 71 milj. euroa. Pääurakoitsijana toimii YIT ja pääsuunnittelijana LPR-arkkitehdit Oy. Työt tontilla alkavat valmistelevilla töillä tämän vuoden lopussa ja varsinaiset rakennustyöt käynnistyvät alkuvuodesta 2025. Rakennustyöt valmistuvat loppuvuodesta 2026.
Suomen ensimmäinen toimistopilvenpiirtäjä Kalasataman Horisontti Helsingissä tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden yrityksille, jotka etsivät moderneja ja muuntojoustavia toimitiloja. Redin kauppakeskuksen päälle rakennettava Horisontti yhdistää ensiluokkaiset olosuhteet, ainutlaatuiset maisemat merelle ja kaupunkiin sekä erinomaisen sijainnin, joka palvelee niin yrityksen työntekijöitä kuin vierailijoitakin. Pilvenpiirtäjän rakennuttajana toimii SRV ja rakennus on muuttovalmis toukokuussa 2025.
Muuntojoustavat tilat, huippuluokan olosuhteet ja erinomaiset palvelut
Kalasataman Horisontti tarjoaa monipuolisia ja helposti räätälöitäviä toimitiloja niin pienille parinkymmenen hengen yrityksille kuin isommillekin toimijoille. Yksi kerros on noin 500 neliömetriä, ja se voidaan jakaa pienemmiksi tiloiksi tai yhdistää useampi kerros yhden yrityksen käyttöön. Tämä tekee Horisontista erinomaisen vaihtoehdon sekä pienille että suurille yrityksille, jotka haluavat joustavat tilat muuttuviin tarpeisiin.
Uudiskohteena Horisontti tarjoaa vuokralaisille mahdollisuuden vaikuttaa toimitilojen suunnitteluun ja toteutukseen jo rakennusvaiheessa. Seinät, tilojen jaot ja sisustus voidaan mukauttaa yrityksen toiveiden mukaan varmistaen, että lopputulos tukee yrityksen toimintoja ja kulttuuria.
Horisontin talotekniikka on suunniteltu viimeisintä teknologiaa hyödyntäen: valaistus, lämpötilan hallinta, viilennys ja akustiikka ovat kaikki huippuluokkaa. Suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota työympäristön mukavuuteen; akustiikka on optimoitu siten, etteivät tilat kaiu tai kopise, ja lämpötilan hallinta pitää työtilat aina miellyttävinä vuodenajasta tai ulkolämpötilasta riippumatta.
Toimisto Horisontissa helpottaa yrityksen vastuullisuustoimintaa
Rakennus täyttää LEED Platinum -sertifioinnin kriteerit, mikä takaa korkean energiatehokkuuden ja vastuulliset ratkaisut sekä helpottaa samalla yritysten omia vastuullisuusraportointeja.
Toimistotyön arkea helpottavat Redin kauppakeskuksen kattavat palvelut, kuten ravintolat, kaupat ja kuntosalit, jotka ovat aivan toimistopilvenpiirtäjän sisäänkäynnin tuntumassa. 24. kerroksessa sijaitseva Horisontin laadukas ravintola tarjoaa upeat näkymät Helsingin ylle. Ravintola on avoinna myös muille kuin rakennuksen työntekijöille. Horisontin palveluihin kuuluu tämän lisäksi oma tasokas aulapalvelu, joka varmistaa esimerkiksi vierailujen sujuvuuden.
Kuva: SRV
Kalasataman Horisontin valtteina sijainti ja saavutettavuus
Kalasataman Horisontin sijainti on yksi sen vahvimmista valteista. Pääovet avautuvat suoraan Redin sisätiloihin, ja metroasema on vain muutaman askeleen päässä pääaulasta. Horisontilla on myös oma tasokas aulapalvelu, joka varmistaa esimerkiksi vierailujen sujuvuuden. Toimistokäyttäjillä on käytössään Redin parkkihallin lähes 2000 parkkipaikkaa – saapuminen on siis helppoa niin julkisilla kuin omalla autolla.
Lähistö tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia ulkoiluun – esimerkiksi Mustikkamaan ja Korkeasaaren luonnonkauniit maisemat tuovat toimistoarkeen vaikkapa viihtyisän kävelypalaveripaikan keskeltä kaupunkikuvaa. Läheisyys Teurastamon alueeseen ja sen ravintola- ja kulttuuritarjontaan tuo myös hieman rosoisempaa ympäristöä vanhempine arkkitehtuureineen aivan naapurustoon.
Kalasataman Horisontti pähkinänkuoressa:
Suomen ensimmäinen toimistopilvenpiirtäjä upeilla näkymillä jokaiseen ilmansuuntaan
Uudiskohde, jonka toimistotilojen suunnitteluun tuleva vuokralainen voi osallistua
Erinomaiset olosuhteet ja moderni teknologia
Muuntojoustavat tilapohjat, jotka on suunniteltu taipumaan moniin tarpeisiin
Kaikki arjen palvelut ovat saatavilla samassa rakennuskompleksissa Redissä
Helppo saavutettavuus sekä julkisilla että autolla
Mikäli yrityksesi etsii modernia, kestävää ja muuntojoustavaa toimitilaa Helsingin sykkeessä, Kalasataman Horisontti on erinomainen valinta. Muuttovalmiit tilat odottavat yrityksiä toukokuussa 2025. Horisontissa otetaan sovittaessa myös mielellään vastaan vierailijoita työmaakierroksille.
Helsingin keskusta-alueen korkeinta toimistorakennusta Ruoholahden Itämerentorilla kunnostetaan tämän päivän työelämän tarpeisiin. Rakennukseen tulee modernit toimitilat noin 2000 asiantuntijalle. Uudistus alkaa alkuvuodesta 2025.
Vuonna 2000 valmistunut arkkitehti Pekka Helinin suunnittelema toimistorakennus on vuosituhannen vaihteen arkkitehtuurinen taidonnäyte. Kiinteistön uudistuksessa keskitytään erityisesti ilmavan atriumin ja matalan osan suurten kerrospohjien uudistamiseen. Ylemmän osan toimistokerrokset ovat kerrosalaltaan pienempiä, mikä lisää tilojen joustavuutta ja muunneltavuutta.
–Kiinteistö uudistetaan vastaamaan tämän päivän työelämän tarpeita. Etätyö mullisti työn tekemisen tavat, ja nyt sille tarvitaan vastavoima. Monikäyttöiset, muunneltavat ja työ- ja yrityshyvinvointia tukevat tilat ja toimivat palvelut ovat lähityön arvostuksen palautuksessa avainasemassa, sanoo investointipäällikkö Jussi Ojamo kiinteistön omistavalta Exilionilta.
Atrium kokee kokonaisvaltaisen muodonmuutoksen
Rakennuksen sydän, atrium, on vuosikymmenten saatossa muodostunut lännestä Helsingin keskustaan suuntaaville sadoille työmatkalaisille ja paikallisille keskeiseksi läpikulkuväyläksi metrolle ja Ruoholahden palveluiden pariin.
–Porkkalankadun ja Itämerenkadun välinen tila kiinteistössä uudistetaan, mikä parantaa sen toiminnallisuutta ja viihtyisyyttä. Atrium luo yhteisöllisyyttä, kun sinne saneerataan tilat muun muassa kolmelle ravintolalle ja nykyaikaisille toimistopalveluille. Atriumiin ja sen ympärille tulee Ruoholahden parhaalle paikalle elävä, lähityön kulttuuria vahvistava keskus”, Ojamo kertoo.
Historiallinen hirsisauna Helsingin kattojen yllä säilytetään
Kiinteistöön saneerataan teknistäydellinen kokouskeskus, pukuhuonetilat saunoineen ja monipuoliset palvelut autoilijoille ja pyöräilijöille. Myös kuntosalialueen koko kaksinkertaistuu nykyisestä. 60-metrin korkeudessa sijaitseva hirsisauna säilytetään uudistuksessa. 16. kerroksen kattoterassin saunan ikkunasta avautuu näkymät Suomenlahdelle, Lauttasaareen ja Espooseen.
–Ruoholahden keskeisimmällä paikalla sijaitseva kiinteistö on erinomaisesti saavutettavissa niin autolla, pyörällä, jalan kuin julkisellakin liikenteellä, ja tämä on huomioitu palveluissa esimerkiksi niin, että kellarikerrokseen tulee noin 300 pyöräpaikkaa ja sähköauton latauspisteitä yli puolet koko autopaikkakapasiteetista, noin 180 kappaletta, mikä on merkittävä määrä nykyparkkihalleissa”, Ojamo jatkaa.
Ensimmäisen vaiheen töissä maantasokerroksen ja kellaritilojen osittainen uudistus alkaa alkuvuodesta 2025 ja tämän vaiheen on määrä valmistua ensi syksynä. Toinen vaihe alkaa 2027 alussa, ja koko hanke on valmis arviolta vuoden 2028 aikana. Matalan osan ja torniosan toimistokerrokset ovat vuokralaisten normaalissa käytössä koko uudistuksen ajan.
Kangasalan keskustaan nouseva Timanttikortteli on moderni ja monipuolinen hybridihanke, joka yhdistää asumisen, työskentelyn ja palvelut. Rakennushanke on tällä hetkellä runkovaiheessa ja valmista pitäisi tulla vuoden 2026 alkupuoliskolla.
Timanttikorttelin havainnekuva. Oikealla virastotorni ja vasemmalla asuintorni. Kuva: Arkkitehdit LSV Oy
Kangasalan keskustassa on useampia rakennusurakoita käynnissä. Vaikka tällä hetkellä myllerrystä ja tilapäisiä poikkeusreittejä riittää, on muuttovoittoisen kaupungin keskustasta muovautumassa houkutteleva ja nykyaikainen.
– Askel kerrallaan se keskusta tuossa modernisoituu ja tiivistyy, toteaa Herttuan Kiinteistöpalvelu Oy:n ja Kiinteistö Oy Taloherttuan toimitusjohtaja Stefan Stortz.
Kiinteistöosakeyhtiö Kangasalan Timantin toimitusjohtaja Toni Ketolainen komppaa Stortzia.
– Hyvään suuntaan tämä keskustan kehitys on menossa ja Timanttikortteli on tärkeä osa sitä. Keskustan uudistamisen tavoitteena on lisätä elinvoimaa, elävyyttä ja viihtyisyyttä sekä kehittää keskustaa monipuolisten toimintojen, tapahtumien ja palveluiden keskuksena.
Stefan Stortz ja Toni Ketolainen, taustalla Timanttikorttelin rakennustyömaa. Kuva: S. Jalonen
Monien mahdollisuuksien tilaa
Keskusta-alueen suurin työmaa löytyy suositun uimahalli Kuohun vierestä, ja tien toisella puolella käynnistymistä odottaa K-Supermarketin laajennus.
Kesän aikana suureen monttuun on paalutettu perustuksia ja tehty pysäköintikerrosta. Nyt rakennushanke on noussut jo maanpintaa korkeammalle. Timanttikorttelin ns. ”virastotorni” on runkovaiheessa ja asuintornit nousevat sen jälkeen.
– Virasto-osuus valmistuu helmikuussa 2026 ja asuintornit kesällä 2026, kertoo Ketolainen.
Timanttikortteli on suurhanke, joka sisältää kaksikerroksisen osan päälle rakennettavat kaksi asuinkerrostaloa ja yhden virastotornin. Kortteliin tulee liiketiloja reilut 700 m² ja 63 asuntoa, joista suurin osa tilavia perhehuoneistoja. Virastotorniin siirtyy kaupungin hajallaan sijaitsevista toimitiloista noin 200 työntekijää.
Timanttikortteli on korkeimmillaan 7-kerroksinen ja kokonaispinta-ala 16 000 m². Kasvavassa kaupungissa katutasoon tulee varata liiketiloja, joilla turvataan keskusta-alueen palveluita.
Kaikki Timanttikorttelin toimitilat sijaitsevat katutasossa, mikä tekee niistä helposti saavutettavia.
Stortz kertoo, että toimitilojen joustavuus mahdollistaa erilaisten yritysten sijoittumisen ja tilojen räätälöinnin heidän tarpeidensa mukaan.
– Timanttikortteliin rakennetaan monen kokoisia ja muunneltavia toimitiloja, jotka voidaan jakaa tai yhdistää tarpeen mukaan. Vaikka tiloja on fyysisesti seitsemän, ne ovat jaettavissa useammaksi tai yhdisteltävissä vähemmäksi määräksi kysynnän mukaan.
– Muutama tila on suunniteltu niin, että siinä voi toimia myös ravintola tai kahvila, lisää Ketolainen.
Keskeinen sijainti tuo asiakasvirtoja
Timanttikortteli ja sen toimitilat sijaitsevat keskeisellä paikalla Kangasalan keskustassa. Asiakasvirtoja syntyy niin uimahallilta kuin myös torilta ja K-Supermarketilta.
– Pysäköintimahdollisuudet ovat myös erinomaiset, sillä Kuohunparkki sijaitsee aivan kivenheiton päässä ja siellä pysäköinti on maksutonta ensimmäiseltä kolmelta tunnilta, kertoo Stortz.
Tämä tekee Timanttikorttelista helposti saavutettavan niin asiakkaille kuin työntekijöillekin.
Timanttikortteli tulee olemaan keskeinen osa kasvavan Kangasalan keskustan kehitystä. Timantin toimitilat tarjoavat erinomaiset puitteet palveluyrityksille.
Timantin virastotornilla on myös positiivisia heijastusvaikutuksia, sillä sadat työpaikat näkyvät kaikissa palveluyrityksissä, niin lounasravintoloissa kuin kuntosaleillakin.
Jos kiinnostuksesi heräsi tai haluat lisätietoja, ota yhteyttä Herttuan Kiinteistöpalveluihin, Stefan Stortziin tai Toni Ketolaiseen.
– Nyt kannattaa olla yhteydessä, jos liiketilat kiinnostavat. Tulemme kontaktoimaan kaikki kiinnostuneet ja toimittamaan lisätietoja, sanoo Stortz.
Lisätiedot:
Toimitusjohtaja Toni Ketolainen, Kiinteistö Oy Kangasalan Timantti p. 050 4522 123, [email protected]
Toimitusjohtaja Stefan Stortz, Kiinteistö Oy Taloherttua p. 0400 242 794, [email protected]
Maailmanlaajuisesti suurin sisäympäristöongelma avoimissa toimistoissa on kollegojen melu. Ongelma voidaan kuitenkin ratkaista satsaamalla huoneakustiikkaan ja äänieristettyihin toimistokoppeihin.
– Yhä useammat esihenkilöt miettivät nykyään, miten työntekijät saataisiin takaisin toimistolle. Siksi viritimme laajan projektikokonaisuuden vastaamaan kysymykseen, miten toimistoista tehdään houkuttelevampia, tutkimuksen vetäjä, dosentti Valtteri Hongisto avaa.
Turun ammattikorkeakoulun Rakennustekniikan tutkimusryhmä kartoitti pohjaselvitykseksi maailmanlaajuisesti, miten erilaisten toimistotyyppien, kuten avotoimistojen tai työhuoneiden, koetaan soveltuvan toimistotyöhön. Lisäksi tarkasteltiin, miten eri toimistotyypeissä melu, valaistus, ilmanlaatu tai lämpöolot koetaan. Kymmenissä maissa toteutettuun kyselytutkimukseen vastasi yli 85 000 työntekijää. Yleisin tyytymättömyyttä aiheuttava tekijä oli lämpöolot. Sen jälkeen tuli melu. Lämpöolo-ongelmat olivat samat eri toimistotyypeissä, kun taas meluongelmat korostuivat avoimissa toimistoissa.
– Avoimissa toimistoissa tulee siis panostaa akustiikkaan ja tilojen käyttötapoihin niin, että meluhaitat saadaan kuriin, Hongisto tiivistää.
Löydöksen vuoksi tutkittiin suomalaisia toimistoja. Uudet toimistot Suomessa ovat usein monitilatoimistoja, jossa erilaisille työtehtäville on tarjolla erilaisia tiloja. Avotoimistojen ohessa on yleensä erikseen varattavia huoneita tai toimistokoppeja. Tutkimus tehtiin neljässä yrityksessä, jotka muuttivat monitilatoimistoon. Yrityksissä oli noin 1000 työntekijää ja ne sijaitsivat Turussa, Helsingissä ja Lempäälässä. Tyytyväisyys työympäristöön oli suurempi, jos henkilö oli tyytyväinen ääniympäristöön, visuaaliseen yksityisyyteen, tilan määrään, vuorovaikutuksen ja tilanvaihdon helppouteen, laitteiden toimivuuteen ja tilan puhtauteen. Naiset olivat tyytyväisempiä työympäristöönsä kuin miehet. Myös esihenkilöt olivat tyytyväisempiä työtilaansa kuin muut. Tyytyväisyys ääniympäristöön selitti lähes puolet työympäristötyytyväisyydestä.
– Koska melu on keskeinen ongelma sekä maailmanlaajuisesti että Suomessa, teimme lisäksi laboratoriokokeita, jotta saisimme selville eri meluntorjuntakeinojen vaikutukset ihmisten työtehoon ja hyvinvointiin, sanoo Hongisto.
Toimistokopeilla taitetaan loputkin meluongelmat
Kokeissa havaittiin, että huoneakustiikka tulisi suunnitella vähintään samaan tasoon, kuin suomalaiset määräykset edellyttävät, koska tätä huonompi huoneakustiikka heikentää työtehoa. Sama tulos saatiin myös Saksassa, jossa toteutettiin puolet kokeista. Lisäksi määräyksiä parempi huoneakustiikka paransi selvästi työskentelykokemusta. Hyvä huoneakustiikka tarkoittaa, että ääntä imevien materiaalien määrä huonepinnoilla ja sermeissä on mahdollisimman suuri, tilassa on riittävästi puheenpeittoääntä ja lattialla on pehmeä tekstiilimatto. Näillä vähennetään puheäänen häiritsevyyttä avotoimistoissa radikaalisti.
Toimistokopit ovat uusi tapa tarjota hiljaisia työtiloja ja lisätä keskustelujen yksityisyyttä mihin tahansa tilaan. Oululaisessa toimistossa tehty kyselytutkimus osoitti, että toimistokoppien lisääminen toimistoon paransi tyytyväisyyttä puheyksityisyyteen. Sen jatkona tehty laboratoriokoe osoitti, että parhaan ääniluokan A kopissa työskenneltäessä työteho oli parempi ja stressitaso alhaisempi kuin jos koppia ei lainkaan olisi.
– Projektimme päätulokset osoittavat, että ääniympäristö on suuri ongelma nykytoimistoissa. Ongelmia voidaan kuitenkin todistettavasti taklata. Monitilatoimistoissa kannattaa käyttää mahdollisimman hyviä meluntorjuntatuotteita, koska vain niillä voidaan aikaansaada merkittäviä parannuksia työtehossa ja kokemuksessa, alleviivaa Hongisto.
Tulokset saatiin aikaan kansainvälisessä ”MOTTI – sisäympäristö ja hyvinvointi toimistoissa” -projektissa, jonka toteutti Turun ammattikorkeakoulunrakennetun ympäristön tutkimusryhmä.
