Teknologiakiinteistöistä SHIFT Business Festivalin pääomistaja 

SHIFTistä tulee osa Teknologiakiinteistöjen brändiperhettä. SHIFT Events Oy:n yhtiökokous päätti keskiviikkona yhtiökokouksessaan, että Turun Teknologiakiinteistöt Oy:stä tulee SHIFT Eventsin pääomistaja.

SHIFT Business Festival kokoaa yhteen eri alojen yritykset ja organisaatiot ja tarjoaa oivalluksia nykyhetkestä tulevaisuuteen. Ensimmäinen SHIFT järjestettiin vuonna 2016. Kuva: SHIFT

Järjestelyn jälkeen Teknologiakiinteistöt omistaa noin 70 prosenttia SHIFT Eventsin osakkeista, ja SHIFT Eventsin perustaja SHIFT ry jatkaa yhtiön omistajana 30 prosentin osuudella. 

SHIFT Eventsin hallitus jatkaa pääosin ennallaan, mutta hallituksen entisestä puheenjohtajasta Joonas Suomisesta tulee hallituksen jäsen ja uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Teknologiakiinteistöjen operatiivinen johtaja Antti Asteljoki

Asteljoki näkee SHIFTin täydentävän Teknologiakiinteistöjen tapahtumakokonaisuutta. 

– SHIFT on oleellinen osa yritysten ja organisaatioiden yhteisöllisyyttä. Omistusjärjestelyllä halusimme varmistaa, että näin on myös tulevaisuudessa. SHIFT monipuolistaa Turun Tiedepuiston ekosysteemiä ja meidän halumme on kehittää ja vahvistaa tapahtumaa entisestään, Asteljoki kertoo. 

Syksyn aikana SHIFTin strategia tullaan rakentamaan uusiksi. Agendalla on kirkastaa mitä SHIFT on, kenelle sitä tehdään ja minkälaista arvoa se tuottaa sidosryhmilleen. 

 

Asumispalveluyksikkö Honkahovi valmistui Liperiin

Liperin Ylämyllyn taajamaan on valmistunut ikäihmisten 30-paikkainen asumispalveluyksikkö Honkahovi.

Yksikerroksisessa Honkahovissa on yhteensä 30 asuinhuoneistoa. Kuva: Rakennusliike Lapti

Uudisrakennus valmistui etuajassa ja nollavirheluovutuksena vajaan vuoden kestäneiden rakennus­töiden jälkeen. Suomen Hoiva ja Asunto Oy:n omistaman asumis­yksikön suunnittelusta ja rakentamisesta vastasi Rakennusliike Lapti Oy. Pohjois-Karjalan hyvinvointi­alue aloittaa toiminnan asumispalvelu­yksikössä lokakuussa.

Yksikerroksisen asumisyksikön sisätiloissa on kahdessa asuinsiivessä yhteensä 30 asuin­huonetta, oleskelu- ja yhteis­tilat sekä apu- ja huolto­tilat. Asukkaiden käytössä on myös sauna­osasto. Asumis­yksikköä ympäröi kangas­metsä, johon on näkymä kaikista asuin­huoneista sekä yhteis­tiloista ja oleskelu­terassilta. Palvelukodin laajuus on noin 1 700 neliömetriä.

Rakennuksen pääasiallinen rakennus­materiaali on puu sen lämpimän luonteen ja ympäristö­ystävällisyyden vuoksi. Ympäristö­ystävällisyyttä ja energian­säästöä tukevat muun muassa rakennuksen tiiviys, poisto­ilman lämmön­talteenotto ja automaattinen talotekniikan ohjaus.

Asumispalveluyksikkö Honkahovi valmistui täysin valmiina etu­ajassa. Suomen Hoiva ja Asunto Oy:n kiinteistö­kehitysjohtaja Tuomas Terhon mukaan tämä oli mahdollista hyvän yhteistyön ansiosta.

– Yhteistyö on toiminut moitteetta sopivaa joustoa ja maalais­järkeä käyttäen. Meillä on Laptin kanssa kokemusta yhteisistä hankkeista, ja sen myötä osallistuimme aikanaan tämän kohteen toteutus­kilpailuun. Uuden asumis­yksikön myötä ikä­ihmisten asumis­palvelut voidaan toteuttaa seuraavat vuosi­kymmenet laadukkaissa tiloissa, Tuomas Terho sanoo.

– Toteutimme laadukkaan ja kustannus­tehokkaan asumis­yksikön tärkeän alueellisen palvelun tuottamiseen. Meillä on vahva kokemus hoiva­tilojen rakentamisesta, minkä ansiosta huolella suunniteltu ja rakennettu asumis­yksikkö valmistui etu­ajassa, nollavirhe­luovutuksena ja ilman yhtään työmaa-aikaista tapa­turmaa, Laptin palvelu- ja toimitila­yksiköstä vastaava johtaja, varatoimitusjohtaja Raimo Pesola kertoo.

E.Ahlström ja Restatop yhdistävät voimansa 

Ravintolakattauksen markkinajohtaja E.Ahlström ja sisustusratkaisuja tarjoava Restatop aloittavat tiiviin yhteistyön, joka tarkoittaa yhä kokonaisvaltaisempaa palvelutarjontaa. Ravintoloiden halutaan nyt olevan elämyskeitaita. 

Ravintolalta odotetaan tänä päivänä myös elämyksellisyyttä. Kuva: Mikko Kaaresmaa / E.Ahlström

E.Ahlströmin ja Restatopin yhteistyö mahdollistaa asiakkaille entistä monipuolisempia ratkaisuja sekä laajan valikoiman kattaus- ja sisustuspalveluita yhdestä paikasta. Molemmat yritykset jatkavat itsenäisinä toimijoina. 

110-vuotias E.Ahlström on tarjonnut viime vuosien aikana asiakkaille myös sisustussuunnittelua ja -ratkaisuja. 

– Olemme pohtineet, miten voisimme tuottaa entistä laajempia palveluita asiakkaillemme. Ratkaisuna on kumppani, jonka tarjonnan ja palvelun laatu, laajuus ja ammattitaito vastaavat näkemyksiämme, E.Ahlströmin toimitusjohtaja ja yrittäjä Petri Nupponen sanoo. 

– Restatopilla on kattava valikoima kalusteita, valaisimia, kiintokalusteita ja sisustustekstiileitä. Yrityksellä on yli 30 vuoden kokemus alalta ja asiakkainaan heillä on maamme suurimpia ravintola- ja hotelliketjuja, Nupponen kertoo. 

Trendinä on, että ravintoloiden on kyettävä tarjoamaan entistä vahvempaa elämyksellisyyttä, ja myös tilana niiden on mukauduttava vaihtuviin tarpeisiin. Tutkimusten mukaan ravintolan onnistunut tunnelma koostuu yli tuhannesta yksityiskohdasta. 

Restatopin toimitusjohtaja ja yrittäjä Minna Knifsund kertoo, että yhtiö on rakentanut mallistoaan ravintoloille yli 30 vuoden ajan. Yhdessä toimimalla yritykset kykenevät luomaan entistä elämyksellisempiä ja molempien asiakkaiden konseptiin sopivia tunnelmia niin ravintoloihin, hotelleihin kuin kahviloihin.  

– Tavoitteemme on auttaa asiakkaitamme voittajiksi alan ketterimmällä palvelulla ja laajimmalla tuotevalikoimalla, Minna Knifsund toteaa. 

Päiväkoti Martta Wendelin sai Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon

Vuoden 2023 Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon on voittanut Tuusulassa sijaitseva päiväkoti Martta Wendelin, jonka on suunnitellut AFKS Arkkitehdit. Palkinnon myönsi kymmenettä kertaa Suomen Arkkitehtiliitto (SAFA). 

Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon voittanut päiväkoti Martta Wendelin sijaitsee Tuusulassa. Kuva: Hannu Rytky

Palkinnon perusteluissa todetaan muun muassa, että puurakenteinen päiväkoti on erinomainen esimerkki siitä, miten rakentamisessa voidaan pyrkiä kohti kestävämpää tulevaisuutta. Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon saajan valitsi tänä vuonna Anna Herlin. 

Päiväkoti Martta Wendelin on kymmenelle lapsiryhmälle ja noin 200 lapselle suunniteltu, vuonna 2022 valmistunut puurakennus, joka sijaitsee lähellä Tuusulanväylää. Rakennuksen sijoittamisella on minimoitu meluhaitat ja liikenteen päästöt. Päiväkodin sisätilat on suunnattu etelään, kohti puistomaisemaa. 

Rakennuksen ulko- ja väliseinien sekä välipohjien rakenteena on CLT-massiivirakenne, joka on käyttäjien terveyden ja turvallisuuden sekä rakennuksen hiilikädenjäljen kannalta hyvä valinta. Se on myös omiaan vaimentamaan päiväkodin arjen melua.

– Päiväkodin lapsilähtöisyyden huomaa mittakaavojen yhteensovittamisesta: itse rakennus on valtavan suuri, mutta sisätiloissa kaikki on kuitenkin lapsen mittakaavassa. Pienryhmätilat on pilkottu turvallisen kokoisiin yksiköihin. Luonnonmukainen ja monimuotoinen piha-alue täyttää lasten suurta ja tärkeää tarvetta juosta, hyppiä, ja kiipeillä, Anna Herlin toteaa.

Päiväkodin suunnittelusta vastasivat AFKS Arkkitehtien Jari Frondelius, joka toimi hankkeen pääsuunnittelijana, arkkitehdit Jaakko Keppo ja Juha Salmenperä sekä projektiarkkitehdit Tommi Kantanen ja Mikko Liski. Pihan suunnittelusta vastasi toimistossa maisema-arkkitehti Soile Heikkinenja sisustussuunnittelusta Kai van der Puij. 

– Palkinto tuntuu erityisen hyvältä kohdistuessaan arkiseen, yhteistä hyvää tuottavaan rakennukseen. Suunnittelemme toimistossamme pääasiassa kouluja ja päiväkoteja, joten päiväkoti Martta Wendelin edustaa meille työtä, jota teemme päivittäin, kohteen pääsuunnittelija Jari Frondelius sanoo. 

Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon ehdokkaita vuonna 2023 olivat päiväkoti Martta Wendelinin ohella Ajurien talli (Avarrus Arkkitehdit), Taidemuseo Chappe (JKMM arkkitehdit), Lauttasaaren kirkon peruskorjaus (Verstas Arkkitehdit) sekä Tanssin talo (JKMM Arkkitehdit ja ILO arkkitehdit -työyhteenliittymä). 

YIT on myynyt Maistraatinportin Fennialle

YIT ja Fennia ovat allekirjoittaneet sopimuksen Helsingin Länsi-Pasilassa sijaitsevan Maistraatinportin toimisto­talon myynnistä. Toimisto­kiinteistö ostetaan kiinteistö­sijoitussalkkuun, jota hallinnoi S-Pankki Kiinteistöt Oy. Ostajana kaupassa toimii Fennian kiinteistö­salkkuun kuuluva sijoitusyhtiö.

Maistraatinportin toimistotalo sijaitsee keskeisellä paikalla Länsi-Pasilassa. Kuva: YIT

Maistraatinportti on YIT:n omaperusteinen peruskorjaus­kohde, jossa on noin 12 400 neliömetriä moni­muotoista toimisto­tilaa palveluineen. Osapuolet ovat sopineet, ettei kaupan arvoa tai sen ehtoja julkisteta.

Vuonna 1987 valmistunut Maistraatinportti sijaitsee keskellä Suomen vilkkainta joukko­liikenne­keskusta Pasilan Triplan vieressä. Perus­korjauksessa kiinteistö on korjattu kokonaisuudessaan julki­sivua myöten ja samalla se on muutettu yhden käyttäjän toimisto­talosta useampaa käyttäjää palvelevaksi.

Korjaus toteutettiin arvostettua Ilmo Valjakan arkki­tehtuuria vaalien ja kiinteistö on päivitetty vastaamaan modernin työ­elämän sekä hybridi­työn tarpeita muunneltavilla tiloilla ja uudella tekniikalla. Ratkaisuilla on lisätty myös kiinteistö­turvallisuutta, käytettävyyttä ja helpotettu yllä­pitoa. Kiinteistö valmistuu syyskuun lopussa, jolloin tiloihin muuttaa muun muassa Eezy Oyj.

Korjausurakan rakennusvaiheen hiili­jalanjäljen arvioidaan olevan noin 75 prosenttia pienempi verrattuna vastaavaan uudis­kohteeseen. Hankkeelle haetaan LEED Gold -tason sertifikaattia.

Ilmalan Aura -toimistokiinteistö harjakorkeudessaan

Helsingin Ilmalaan rakentuva Ilmalan Aura -toimitilakiinteistö on harjakorkeudessa. Rakennus on ensimmäisiä EU-taksonomian mukaisia rakennushankkeita Suomessa.

Ilmalan Auran muuntojoustavat ja energiatehokkaat tilat otetaan käyttöön heinäkuussa 2024. Kuva: Hartela

Hartelan kehittämä ja rakentama Ilmalan Aura valmistuu kesällä 2024. Viisikerroksisen Ilmalan Auran kokonaisala on noin 17 000 neliömetriä ja vuokrattavaa alaa on noin 11 500 neliömetriä. Kiinteistön muuntojoustavuus ja monipuoliset palvelut ovat suunniteltu tukemaan työpäivän sujuvaa kulkua ja luomaan paikkoja kohtaamisille yli yritysrajojen.

Rakennuksen on suunnitellut ARCO Architecture Company, ja sisätilojen toimivuudesta vastaavat Gullstén-Inkisen sisustusarkkitehdit. Kiinteistön omistaa saksalainen kiinteistösijoitusyhtiö Union Investment.

– On mahtavaa, että ensimmäinen EU-taksonomian mukainen toimitilahankkeemme on harjakorkeudessaan. Kestävän tulevaisuuden rakentaminen on Hartelan toiminnan perusta ja strategiamme visio. Aurassa tämä tarkoittaa tavallista pienempää hiilijalanjälkeä, energiatehokkaita taloteknisiä ratkaisuja sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöä, kertoo Hartela Etelä-Suomen toimitusjohtaja Matti Aho kertoo.

– Itse rakennus ja rakennusprosessi edustavat kestävää suunnittelua, rakentamista ja käyttöä. Rakennuksesta tulee LEED Gold -sertifioitu ja taksonomian mukainen, mikä on kestävän sijoitusstrategiamme mukaista, projektinjohtaja Anke Jurleit Union Investmentiltä sanoo.

Kestävän kehityksen teemat on huomioitu suunnittelussa ja rakentamisessa hankkeen alusta lähtien. Tämä tarkoittaa esimerkiksi hiilijalanjälkilaskentaa ja laskennan tulosten huomiointia erilaisissa suunnitteluratkaisuissa.

Hemsö rakentaa taidelukioille uusia tiloja Helsinkiin

Hemsö toteuttaa uudet tilat Helsingin kuvataidelukion ja Kallion lukion lisätilatarpeisiin. Tilojen on tarkoitus valmistua kahdessa vaiheessa syyslukukausiksi 2025 ja 2026.

Yhteiskuntakiinteistöihin sijoittava kiinteistöomistaja Hemsö rakentaa uudet yhteiset tilat Helsingin kuvataidelukion ja Kallion lukion taiteiden ja yleisopetuksen käyttöön. Hemsön omistamaan, Kruununhaassa sijaitsevaan Siltavuorenpenger 10:n kiinteistöön tehdään laaja tilamuutos- ja korjaushanke. Suunnitteluvaihe käynnistyy syyskuun lopussa. Ensimmäisen vaiheen on tarkoitus valmistua kesällä 2025 ja toisen kesällä 2026. 

– Taidelukioiden nykyiset, yli kaksikymmentä vuotta Pengerkadulla sijainneet lisätilat eivät enää riitä lukioiden tarpeisiin, kun laajennettu oppivelvollisuus kasvattaa oppilasmääriä merkittävästi, projektinjohtaja Juha Aaltonen Helsingin kaupungilta sanoo.

Hemsö vuokraa Siltavuorenpenger 10:n tilat Helsingin kaupungille 15 vuodeksi. Vuokrattava huoneistoala on noin 5 150 neliömetriä. Kiinteistö on tällä hetkellä Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan opetuskäytössä. Yliopisto siirtää toimintansa muille kampuksille ensi vuonna.

Siltavuorenpenger 10:n muutos- ja korjaushankkeessa rakennukseen tehdään sisäpuolisia tilamuutoksia. Sisäpihat peruskorjataan pyöräpysäköintiä ja ulkona oppimista varten. Yleisopetusluokkien lisäksi taideopetusta varten toteutetaan räätälöityjä tiloja, kuten ammattitasoisilla AV-järjestelmillä varustettu studioteatteri, bänditila sekä media- ja elokuvataiteiden, kuvataiteiden ja lavastuksen opetustiloja.

– Meille on tärkeää tarjota nykyisille ja tuleville taiteentekijöille ensiluokkaiset opiskelu-, harjoitus- ja esitystilat. Suunnittelemme ne tiiviissä yhteistyössä kaupungin edustajien kanssa. Kilpailutuksen aikana suunnitteluryhmämme nivoutui hyvin yhteen, joten jatkamme suunnittelua ja urakan valmistelua samalla porukalla, Hemsön hankekehityspäällikkö Tino Raatikainen sanoo. 

Rakennuksen ilmatiiviyttä parannetaan tiivistyskorjauksilla, ja talotekniset järjestelmät peruskorjataan ja modernisoidaan nykyvaatimukset täyttäväksi. Samalla rakennuksen energiatehokkuutta parannetaan huomattavasti.

– Suuri osa lämmityksen vaatimasta energiasta toteutetaan tulevaisuudessa uusiutuvilla energianlähteillä niin, että kaukolämmön rinnalla käytetään ilma-vesilämpöpumppuja, Hemsön energia- ja vastuullisuuspäällikkö Janne Suhonen kertoo.

Perinteikkäällä ja rakennushistoriallisesti merkittävällä Siltavuorenpenkereen kampuksella sijaitsevaa, vuonna 1961 valmistunutta rakennusta ovat käyttäneet useat eri koulutusalat. Rakennus on perusparannettu 2002 ja ollut siitä lähtien Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan opetuskäytössä. Hemsö osti rakennuksen yliopistolta keväällä 2021.

Senaatti-kiinteistöt luopuu toimistokiinteistöstä Tampereella

Senaatti-kiinteistöt myy Tampereen Hervannassa sijaitsevan toimisto-, laboratorio- ja tutkimushallitiloja sisältävän kiinteistökokonaisuuden.

Senaatti-kiinteistöt myy Tampereen Hervannassa Tekniikankatu 1:ssä sijaitsevan toimistokiinteistön. Kuva: Tuomas Uusheimo, Senaatti-kiinteistöt

Myytävä kohde sijaitsee keskeisellä paikalla Tampereen Hervannassa. Alue rajautuu pohjoisessa Poliisiammatti­korkeakouluun, idässä ja lännessä tuleviin asuin­kerrostalo­kortteleihin ja etelässä Tampereen yliopiston Hervannan kampukseen. 

Vuosina 1991–2001 rakennettu kiinteistö on kokonais­pinta-alaltaan noin 12 400 neliömetriä. Kiinteistössä on noin 10 000 neliö­metriä vuokrattavaa pinta-alaa 1+3 kerroksessa. Toimisto­rakennuksessa on myös laboratorio- ja tutkimushalli­tiloja. Nykyisen kaava­merkinnän mukaan kiinteistö kuuluu tutkimus- ja opetus­toimintaa sekä terveyden­huoltoa palvelevien rakennusten kortteli­alueeseen. Rakennus­oikeus on19 500 kerrosneliömetriä, ja vireillä on kaavamuutos KTY-tontiksi. 

Hervannasta löytyy monipuoliset palvelut arjen tarpeisiin. Lisäksi kaupungin­osassa on useita puistoja ja viher­alueita. Hervannassa sijaitsee myös kauppa­keskus Duo, Hermian työpaikka-alue sekä isoja oppi­laitoksia kuten Tredu, Poliisiammattikorkeakoulu ja Tampereen yliopisto. 

Töölön jalkapallostadionille aurinkovoimala

Lumme Energia ja HJK rakennuttavat Töölön jalkapallostadionin eli Bolt Arenan katolle 162 paneelin aurinkovoimalan. Aurinkovoimalan rakentaa Lumme Energian sisaryhtiö Solarigo Systems Oy.

Kuva: HJK

Voimalan on tarkoitus alkaa tuottaa energiaa loppusyksystä 2023. HJK:n tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2025 mennessä.

Kesäkuukausina jalkapallokauden aikaan uusi aurinkovoimala pienentää HJK:n tarvetta ostaa sähköä noin 15 %. HJK kertoo ostaneensa vuodesta 2019 saakka pelkästään uusiutuvasti tuotettua sähköä.

HJK:n toimitusjohtaja Aki Riihilahden mukaan jalkapalloseuran hiilineutraaliustavoite on kova, mutta sen eteen on tehty paljon töitä vuosien varrella.

– Vastuullisuus ei saa jäädä vain kauniiksi sanoiksi paperille, vaan yhdessä kumppaniemme kanssa HJK on sitoutunut tekemään rohkeita ja innovatiivisia tekoja, joiden avulla pääsemme tavoitteeseemme, Riihilahti sanoo.

HJK:n myyntijohtaja Esko Villmanin mukaan HJK:n tavoite on tarjota tulevaisuudessa kaikki Bolt Arenan tapahtumat hiilineutraaleina.

Senaatti yrittää uudestaan myydä Asemapäällikönkatu 14:n

Senaatti-kiinteistöt on käynnistänyt uudelleen tarjouskilpailun Pasilassa Asemapäällikönkatu 14:ssä sijaitsevasta toimistokiinteistöstä. Edellinen tarjouskilpailu käytiin syksyllä 2022.

Kuva: Senaatti-kiinteistöt

– Kohteesta aikaisemmin järjestetyssä tarjouskilpailussa ja sen kauppaneuvotteluissa ei päästy lopulliseen kiinteistökauppaan, ja tämän vuoksi kohde laitetaan uudestaan myyntiin. Uskomme, että uusi omistaja löytyy nyt käynnistyneellä tarjouskilpailulla, kohteen myynnistä vastaava Senaatin myyntipäällikkö Leena Palokangas sanoo.

Vuonna 1987 valmistunut kohde myydään sellaisenaan voimassa olevalla asemakaavalla, jossa kiinteistö on osoitettu hallinto- ja virastorakennusten korttelialueeksi YH. Tontin pinta-ala on 1971 neliötä ja rakennusoikeus kaikkiaan 6750 neliötä. Senaatti-kiinteistöjen kohde-esitteen mukaan Asemapäällikönkatu 14:n tekninen kunto on heikko.

Senaatti-kiinteistöjen mukaan Pasila on Suomen saavutettavin paikka ja Helsingin toimitilarakentamisen avainalue, jonne Helsingin keskusta laajenee tulevina vuosina. Myytävä kohde soveltuu Senaatti-kiinteistöjen mukaan erinomaisesti toimisto- ja liiketilaksi yhdelle tai useammalle käyttäjälle.