Zsar-ostoskylälle Virolahdella etsitään Huutokaupat.com-palvelusta ostajaa. Kohteelle ei ole asetettu lähtöhintaa. Kohteen välittäjänä toimii In and Out Oy, LKV ja Ensio Pulkkinen.
Ostoskylän julkisivut ovat empireä. Niiden takana olevat myymälätilat ovat teräsrunkoisia moduuleja. Kuva: Huutokaupat.com
Vaalimaan rajanylityspaikan lähellä Virolahdella sijaitseva ostoskylä käsittää 13 rakennusta, joissa on toiminut muun muassa eri luksusmerkkien outlet-myymälöitä.
Zsarin ensimmäinen ja ainoaksi jäänyt vaihe valmistui marraskuussa 2018, ja se sisälsi 12 000 neliömetriä vuokrattavaa myymälätilaa ja pysäköintipaikat tuhannelle autolle. Zsar suljettiin joulukuussa 2022. Välittäjän mukaan kiinteistöä on huollettu ja ylläpidetty sulkemisen jälkeen.
Välittäjän mukaan huutokauppa kauppatapana takaa sen, että hinta määräytyy markkinatilanteen mukaan. Huutokaupat.comissa voidaan tavoittaa näkyvyyden kautta suuri yleisö sekä myös potentiaaliset ostajat sekä sijoittajat, jotka uskoisivat ostoskylän uuteen loistoon, välittäjä kertoo.
Huutokauppa päättyy tiistaina 14.11.2023 klo 20.30.
Valtion kiinteistöistä vastaava Senaatti-konserni investoi kuluvana vuonna ennätyksellisen paljon ja rakennuttaa tiloja erityisesti turvallisuusviranomaisten käyttöön. Kokonaisuutena investointien ennustetaan nousevan yli 600 miljoonaan euroon, mikä on kaksinkertainen määrä pidemmän aikavälin keskiarvoon verrattuna.
Senaatti-kiinteistöjen suurimpiin hankkeisiin lukeutuu muun muassa Suojelupoliisin uudet toimitilat. Kuva: Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy, Senaatti-kiinteistöt
Senaatti-konsernissa on parhaillaan käynnissä 277 rakennushanketta eri puolilla Suomea. Investoinnit painottuvat erityisesti turvallisuustoimijoiden kohteisiin.
Senaatti-kiinteistöjen suurimpia rakennushankkeita ja kokonaisuuksia ovat mm. Suojelupoliisin uudet toimitilat, Oulun pääpoliisiasema ja Oulun vankila, Vantaan vankilan lisärakennus, Itä-Uudenmaan uusi pääpoliisiasema, Kansallismuseon lisärakennus ja peruskorjaus sekä Säätytalon laaja peruskorjaus. Lisäksi käynnissä on useita rakennusprojekteja Rajavartiolaitokselle ja Poliisille.
Puolustushallinnon tiloista vastaavan Puolustuskiinteistöjen merkittävimpiä hankekokonaisuuksia ovat F‑35-infrahankkeet ja Merivoimille toteutettavat infrahankkeet, suojatilojen modernisointiohjelman toteutus sekä Puolustusvoimien kasarmien modernisoinnit yhteisen suunnitelman mukaisesti.
Valtion rakennuttaminen jatkuu poikkeuksellisen vahvana lähivuodet. Vuosina 2024 ja 2025 investointien ennustetaan nousevan vuositasolla jopa 750 miljoonaan euroon. Tämän jälkeen palataan takaisin maltillisemmalle, noin 500 miljoonan euron vuositasolle. Rakentaminen painottuu jatkossakin korkean turvallisuustason kohteisiin ja valtion virastojen varautumiseen liittyviin investointeihin.
Senaatti-kiinteistöjen investoinnit olivat 2010-luvulla keskimäärin 250 miljoonaa euroa vuodessa. Erityisesti turvallisuusviranomaisten tiloihin on investoitu voimakkaasti 2020-luvulla. Rakennus- ja kiinteistöinvestoinnit olivat vuonna 2022 noin 490 miljoonaa euroa ja 2021 noin 420 miljoonaa euroa.
Rakennusalan markkinatilanne heijastuu valtion rakennuttamiseen.
– Muutos on ollut hyvin nopea. Vielä vuosi sitten markkina oli erittäin kuumentunut ja hintataso nousi rajusti. Eri puolilla Suomea oli vaikea saada ylipäätään tarjouksia. Nyt urakoiden hintataso on tullut huipputasolta selkeästi alaspäin ja tarjoushalukkuus kasvanut merkittävästi, rakennuttamisjohtaja Jonni Laitto Senaatti-kiinteistöistä sanoo.
Senaatti-konsernin hankkeiden työllisyysvaikutus on arviolta noin 9 000 henkilötyövuotta. Hankkeet toteutetaan eri puolilla Suomea pääasiassa paikallisten yritysten voimin. Korkean turvaluokan rakentaminen asettaa vaatimuksia käytettäville materiaaleille ja edellyttää mm. turvallisuusselvityksiä kaikilta työmaalla työskenteleviltä.
Senaatin Asema-alueet Oy ja Oulun kaupunki ovat saaneet päätökseen neuvottelut Asemakeskuksen aluetta koskevasta kiinteistökaupasta, jonka pohjalta on valmisteltu sopimus alueen myynnistä kaupungille. Alueen kauppahinta on 14 miljoonaa euroa.
Oulun Asemakeskuksen havainnekuvassa alue Hallituskadulta kaakkoon. Kuva: Oulun kaupunki
Oulun yhdyskuntalautakunta käsittelee ja esittää kiinteistökaupan sekä lisämäärärahan myöntämistä kaupunginhallitukselle, josta asia etenee marraskuun alussa kokoontuvan kaupunginvaltuuston käsittelyyn. Senaatin Asema-alueet Oy:n hallitus tekee puolestaan päätöksen kiinteistökaupasta kaupungin käsittelyaikataulun mukaisesti.
Asemakeskuksen alueen kiinteistökaupan myötä junaradan itäpuolella oleva maa-alue sekä alueella sijaitsevat linja-autoaseman rakennukset siirtyvät Oulun kaupungin hallintaan. Radan länsipuolella oleva vanha asemarakennus jää Senaatin Asema-alueet Oy:n omistukseen.
– Olemme tyytyväisiä, että pääsimme kaupungin kanssa lopputulokseen, joka tyydyttää molempia osapuolia. Vuosien aikana on saatu paljon arvokasta tietoa jatkosuunnittelua varten, mikä mahdollistaa hankkeen toteutumisen. Meille tärkeintä on, että alue toteutuu ja kehittää osaltaan kaupunkikeskustaa sekä asemanseutua ja sen palvelutarjontaa, Senaatin Asema-alueet Oy:n kiinteistökehityspäällikkö Janne Marttinen sanoo.
Oulun Asemakeskuksen alueen kiinteistökauppa parantaa mahdollisuuksia kehittää asemanseutua kaupungin toivomaan suuntaan ja antaa enemmän joustovaraa alueen suunnitteluun.
– Olemme erittäin tyytyväisiä neuvotteluiden lopputulokseen. Alueen maanomistajana pääsemme kehittämään koko asema-alueen kokonaisuutta vanha poliisi- ja oikeustalon tontti mukaan lukien. Voimme vaikuttaa kaavan sisältöön, alueen toteuttamistapaan ja -järjestykseen sekä toteuttajien nimeämiseen. Alueen jatkokehitykselle on olemassa erittäin hyvät lähtökohdat, Oulun kaupungin kaupunkiympäristöjohtaja Marko Kilpeläinen toteaa.
Kaupunki jatkaa alueen suunnittelua arkkitehtuurikilpailun ideoiden ja asemakaavaluonnoksen pohjalta. Asemakeskuksen aluetta kehitetään liikenteen solmukohtana, jossa liikennepalveluihin ja matkaketjuihin yhdistyvät liiketilat, työpaikat, majoitus sekä asuminen.
– Asemakeskuksen toiminnallinen jakauma sekä painopisteet tilanvarauksineen ja liikenteellisine ratkaisuineen tarkentuvat suunnittelun edetessä. Suunnittelun tavoitteena on edelleenkin keskustamaisten toimintojen sijoittuminen kaupunkikuvallisesti ja arkkitehtonisesti korkeatasoisella tavalla ruutukaava-alueen jatkoksi, kaavoitusjohtaja Kari Nykänen kertoo alueen suunnittelun jatkosta.
Helsingin ydinkeskustaan tulevan Grand Hansa -hotellin operaattori vaihtuu. Kohteeseen ei tulekaan Suomen ensimmäinen Hyatt-hotelli, vaan hankkeesta vastaava Ylva on solminut vuokrasopimuksen kansainvälisen hotellioperaattori Minor Hotelsin kanssa. Hotellin avajaiset siirtyvät.
Kuva: Ylva/ARCO
Minor Hotels on Ylvan mukaan uusi toimija Suomen hotellimarkkinoilla. Pohjoismaissa ketju toimii ennestään Kööpenhaminassa, jonne se avasi viiden tähden hotellin vuonna 2021.
– Olemme iloisia kaikkien aikojen ensimmäisestä hotelliavauksestamme Suomessa. Avaus vahvistaa läsnäoloamme Pohjoismaissa, ja uskomme, että markkinassa on meille valtavat kasvumahdollisuudet. Investoimme etenkin ikonisiin kiinteistöihin kuten NH Collection Helsinki Grand Hansa -hotelliin Helsingissä ja NH Collection Copenhagen -hotelliin Kööpenhaminassa, sanoo Minor Hotelsin toimitusjohtaja Dillip Rajakarier.
Uusi hotelli sijoittuu Uuden ylioppilastalon, hotelli Seurahuoneena tunnetun Kalevantalon ja Hansatalon tiloihin.
Uuden sopimuksen myötä Ylva on purkanut aiemman vuokrasopimuksen suomalaisen Primehotelsin kanssa. Primehotelsin piti avata samaan lokaatioon Hyatt-ketjun hotelli. Sopimus on purettu yhteisymmärryksessä osapuolten kesken.
– On selvää, että operaattorin vaihtuminen tässä vaiheessa hanketta tulee vaikuttamaan hotellin avautumisen aikatauluun. Olemme kuitenkin iloisia, että mahdollisia ehdokkaita uudeksi operaattoriksi ilmoittautui huomattava määrä. Tämä osoittaa, että uuden hotellin konsepti ja sijainti Helsingin keskeisimmällä paikalla koetaan erittäin potentiaalisiksi, sanoo Ylvan kiinteistöjohtaja Ville Vaarala.
Ylvan tavoitteena on saattaa hotellityömaa valmiiksi vuoden 2023 loppuun mennessä, ja uuden hotellin on tarkoitus avautua vuoden 2024 alkupuolella. Minor Hotels tiedottaa avautumisen aikataulusta myöhemmin syksyllä.
Teräselementti Oy toteuttaa Vantaalle, Kehä III:n varrelle noin 10 000 neliömetrin kokoisen, kaksikerroksisen liikekiinteistön. Rakennukseen sijoittuvat muun muassa Avant Tecno, Wetteri, Autosuni sekä kattavasti huoltotoimintaa.
Teräselementin rakentama liikekiinteistö nousee keskeiselle paikalle Kehä III:n ja Helsinki-Vantaan lentoaseman läheisyyteen. Kuva: Riitta Mähönen, Teräselementti
– Toteutamme hankkeen KVR-urakkana. Myös kohteen julkisivut on toteutettu Teräselementin ammattilaisten toimesta. Ratkaisu on täysin avaimet käteen -hanke, ja olemme auttaneet asiakasta projektissa tontin hankinnasta lähtien, Teräselementin toimitilarakentamisen yksikönjohtaja Juho Viitala kertoo.
Liikekiinteistö sijaitsee näkyvällä paikalla. Haasteita rakentamiselle luo tontti, jossa sijaitsee voimalinja. Myös Kehä III:n sekä Helsinki-Vantaan lentoaseman läheisyys asettaa tiukkoja vaatimuksia ulkopuoliselle melunhallinnalle.
Rakennus täyttää valmistuttuaan vihreiltä arvoiltaan LEED Gold -tason ympäristösertifioinnin. LEED (Leadership in Energy and Environmental Design) -luokitus on maailman käytetyin globaali rakennusten ympäristöluokitusjärjestelmä.
– Ilahduttavaa oli se, että jouduimme tekemään vain marginaalisia muutoksia perusratkaisuihimme, jotta rakennus saatiin vastaamaan tavoiteltuja ympäristövaatimuksia. Tutkimme erilaisia runkomateriaalivaihtoehtoja, ja teräsrakenteinen runko osoittautui parhaaksi vaihtoehdoksi sekä kustannusten että ekologisuuden näkökulmasta. Kaikki rakennusmääräykset ja -toiveet, kuten rakennuksen viherkatto pystytään toteuttamaan joustavasti, Viitala sanoo.
Rakentaminen tontilla on jo hyvässä vauhdissa. Maanrakennustyöt ovat edenneet hyvin ja perustustyöt on aloitettu, myös rungon pystytys kohteessa on lähtenyt vauhdilla liikkeelle. Liikekiinteistön on tarkoitus valmistua kesällä 2024.
Senaatti-kiinteistöt myy Jokioisten kartanon kiinteistökokonaisuuden, joka pitää sisällään 96 hehtaarin peltoalueet sekä lukuisia kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia. Historiallinen kartanorakennus ja sen miljöö on ollut keskeinen osa Jokioisten alueen historiaa ja kulttuuria jo satojen vuosien ajan.
Historiallisen Jokioisten tilan päärakennus on valmistunut 1700-luvun lopussa. Kuva: Senaatti-kiinteistöt
– Jokioisten kartano ei ole vain rakennus, vaan laaja kiinteistökokonaisuus, joka tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia. Kartanon tontilla sijaitsee muun muassa yli 200-vuotias englantilaistyylinen puisto, joka on säilyttänyt alkuperäisen loistonsa, kohteen myynnistä vastaava Senaatin myyntipäällikkö Sirpa Rouhiainen sanoo.
Jokioisten kartano myydään, koska sille ei ole valtion käyttöä ja alueella toimivan Luonnonvarakeskuksen tilatarpeet ovat vuosien varrella muuttuneet, ja sen toimintoja on keskitetty Jokioisilla sijaitsevalle kampukselle. Valtion kiinteistöstrategian mukaan valtiolle tarpeettomista kiinteistöistä luovutaan ja omistukseen sidotut pääomat vapautetaan yhteiskunnan muihin tarpeisiin.
Jokioisten tilan historiaa on kirjattu jo 1500-luvulta lähtien. Tilasta muodostettiin säteri 1618. Omistukset vaihtuivat ja hajosivat useisiin käsiin kunnes se jälleen yhdistettiin 1764 ja maaherra Ernst Gustaf von Willebrand lunasti 1791 koko jättiläismäisen säteritilan itselleen.
Maaherra von Willebrand oli Jokioisten kartanon isännistä ensimmäinen, joka osallistui henkilökohtaisesti maaomaisuutensa hoitamiseen. Hänen aikanaan tilalla oli rakennustoiminta poikkeuksellisen mittavaa: 18 vuoden aikana toteutettiin yhteensä 30 rakennusta. Päärakennuksen lisäksi rakennettiin väen asuntoja, maatalouden hyötyrakennuksia ja perustetun teollisuuden edellyttämiä rakennuksia kuten saha, mylly, verkatehdas ja rautaruukki. Maaherra von Willebrandin pyrkimykset maanviljelyksen ja sen rakennusten suhteen tähtäsivät kokeilevien ja tavanomaisesta poikkeavien ratkaisujen löytämiseen.
Ruokateknologiayritys Solar Foodsin kehittämän soleiini-ruokaproteiinin ensimmäisen tuotantolaitoksen rakentaminen on loppusuoralla Vantaan Vehkalassa. Kasvun vauhdittamiseksi Solar Foodsilla on suomalaisille sijoittajille suunnattu 8 miljoonan euron rahoituskierros.
Kuva: Solar Foods Oy
Solar Foodsin mukaan ilman hiilidioksidista ja sähköstä tuotettavan patentoidun Solein®-proteiinin perustana on luonnossa esiintyvä yksisoluinen mikrobi, jonkayritys on kehittänyt elintarviketeollisuuden raaka-aineeksi.
Soleiinia voidaan yhtiön mukaan käyttää erilaisissa ruuissa ja tuotteissa korvaamaan maitoa, lihaa ja kananmunaa.
– Ruuantuotannon ympäristövaikutuksista noin 60 % aiheutuu tuotantoeläimistä, vaikka vain 18 % kulutetuista kaloreista saadaan eläinperäisistä tuotteista. Sen sijaan Soleinin valmistuksen hiilijalanjälki on vain 1 prosentin verran punaiseen lihaan verrattuna, Solar Foods Oy:n toimitusjohtaja Pasi Vainikka kertoo.
Soleiinin uotanto ei ole Vainikan mukaan riippuvainen säästä tai ilmastosta.
– Soleinin tuotanto voidaan järjestää olosuhteisiin, joissa on saatavilla uusiutuvaa energiaa, mutta ei viljeltävää maata, kuten aavikolle tai vaikkapa avaruuteen, Vainikka toteaa.
Soleiinia on tuotettu vuodesta 2018 asti pilottilaitoksessa Espoossa, ja nyt Vantaalle rakennettava tehdas mahdollistaa tuotannon skaalaamisen kaupalliseen mittakaavaan. Tehtaan tuotantokapasiteetti on noin 120 tonnia kuivattua Solein-jauhetta vuodessa, Solar Foods kertoo.
– Vantaan Factory 01 -tehtaalla osoitamme, että Solein-proteiinin valmistusteknologia skaalautuu kansainvälisen elintarviketeollisuuden tarpeisiin. Tehtaan rakentamisen kokonaisinvestointi on yli 40 miljoonaa euroa, ja se on jo kokonaan rahoitettu, Vainikkakertoo.
Vantaan tehtaan viimeistelytöiden rinnalla Solar Foods tekee suunnittelutöitä jo seuraavan tehtaan pystyttämiseksi. Business Finland on myöntänyt yhtiölle 34 miljoonan euron avustuksen Factory 01 -tehtaan käynnistämiseen ja Factory 02 -tehtaan suunnittelemiseen.
Solar Foodsilla on alkanut suomalaisille sijoittajille suunnattu 8 miljoonan euron rahoituskierros kasvusijoituspalvelu Springvestin kanssa. Solar Foodsiin ovat jo sijoittaneet muun muassa Karl Fazer Ab, Lifeline Ventures, Voima Ventures (VTT Ventures), Turret Oy ja Holdix Oy.
Solar Foods rakentaa tehtaan yhteyteen esittelytilat sekä Solein-keittiön ja -ravintolan.
– Solein voi kuulostaa aluksi melko oudolta raaka-aineelta, siksi meillä on velvollisuus näyttää läpinäkyvästi miltä ruuan tulevaisuus näyttää ja purkaa uuden ruokaproteiinin mystiikkaa, Pasi Vainikka sanoo. – Pitkällä tähtäimellä haluamme luoda Solein-proteiinista arkipäiväisen peruselintarvikkeen, koska vain volyymin kautta voimme vaikuttaa merkittävästi ruuantuotannon ympäristövaikutuksiin ja muuttaa maailmaa.
NCC:n urakoima Project Boost C5 Helsingin Vallilassa on voittanut Rakennuslehden järjestämän Vuoden työmaa -kilpailun. Nordean käyttöön tulevan toimistorakennuksen tilaaja on globaali kiinteistökehittäjä Pembroke.
Vuoden työmaa -kilpailun voittaja on NCC:n urakoima Project Boost C5 -toimistorakennus. Kuva: Tengbom
Project Boost C5 on osa Nordea Campus -korttelia Helsingin Vallilassa. Uudisrakennus, joka on laajuudeltaan 21 000 bruttoneliötä, on arkkitehtonisesti ja rakenteellisesti vaativa kokonaisuus. Sen sijainti muiden rakennusten ympäröimänä on tehnyt projektista myös logistisesti haastavan. Rakenteilla oleva toimistotalo on suunniteltu korkeimman tason LEED Platinum -ympäristöstandardin mukaiseksi.
Vuoden työmaa -kilpailun raati kiinnitti valinnassaan huomiota muun muassa työmaan johtamiseen, työturvallisuuteen, hankkeen vaativuuteen, suunnittelun ohjaukseen, tietomallin ja muiden digitaalisten ohjaustyökalujen hyödyntämiseen, aikataulun ja kustannusten hallintaan sekä laadunvarmistukseen, joka oli tänä vuonna keskiöissä.
– NCC:n työmaalla korostuivat hyvä johtaminen ja toimiva viestintä. Raatiin teki vaikutuksen luova ongelmanratkaisu ja korkeatasoinen laadunhallinta, johon kuuluvat myös työmaan moitteeton turvallisuus ja siisteys, raadin puheenjohtaja, Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry:n toimitusjohtaja Maria-Elena Ehrnrooth sanoo.
– Olemme tehneet tiivisti yhteistyötä tilaajan eli Pembroken kanssa aivan projektin alusta alkaen. Se, että tilaaja tietää tarkasti mitä se haluaa, on auttanut myös meitä työmaalla kehittämään omaa toimintaamme. Olemme panostaneet erityisesti laatuun ja kiinnittäneet normaalia enemmän huomiota aliurakoitsijoiden kanssa tehtyihin sopimuksiin, jotta sama laatutaso ja tavoitteet ovat kirkkaina kaikilla työmaalla työskentelevillä, projektinjohtaja Jaakko Hakala NCC:ltä sanoo.
– Työmaan porukka on loistava esimerkki tiimistä, joka jatkuvasti kehittää työtapojaan. Pitkään yhdessä toimineesta tiimistä on muotoutunut tiivis yhteisö, jonka ideoita hyödynnetään myös muilla NCC:n työmailla, NCC:n Suomen maajohtaja Kati Tauriainen toteaa.
– Pembrokessa olemme iloisia siitä, että NCC:n työmaatiimi on saanut tunnustusta heidän korkeasta laatutasosta ja ammattitaidosta, joita tiimi on osoittanut projektin alusta alkaen. NCC vastasi asetettuihin haasteisiin ja osoitti olevansa avoin uusille ideoille ja ylitti odotukset. Tämän seurauksena myös rakennus ylittää alkuperäiset odotuksemme, Senior Director Dan Perkins Pembrokesta sanoo.
– Nordealla on ollut erittäin hyvä luottamuksellinen yhteistyösuhde sekä Pembrokeen että NCC:hen, ja sen ansiosta nordealaisten työ korttelin muissa rakennuksissa on voinut jatkua normaalisti koko hankkeen ajan. NCC:n työmaa on myös ollut erityisen hyvin järjestetty, mikä on varmasti tuonut tehokkuutta ja edesauttanut hankkeen pysymistä aikataulussa, Nordean toimitiloista Suomessa vastaava johtaja Antti Tainio kertoo.
Espoosta tulee Raide-Jokerin myötä ratikkakaupunki. Espoon Keilaniemen ja Helsingin Itäkeskuksen välillä kulkeva pikaraitiolinja 15 aloittaa liikennöinnin 21. lokakuuta.
Koeajossa oleva pikaratikka Otaniemessä. Kuva: Espoon kaupunki
Raiteet eivät pelkästään liikuta ihmisiä paikasta toiseen, vaan ne vaikuttavat myös maankäyttöön ja kaupunkirakenteeseen.
– Raiteet houkuttelevat yrityksiä ja investointeja, mikä näkyy Keilaniemen, Otaniemen ja Leppävaaran kehityksessä ja vetovoimassa. Pikaraitiotie on tärkeä seudullinen hanke, Espoon kaupunkiympäristön toimialajohtaja Olli Isotalo toteaa.
– Yritykset ja asuntorakentajat ovat kiinnostuneita hyvästä sijainnista joukkoliikenteen solmukohdissa. Espoossa pikaraitiotie tarjoaa vaihtoyhteyden metroon Keilaniemessä ja Otaniemessä sekä junaan Leppävaarassa. Raiteiden ääreen kannattaa rakentaa tiiviitä keskustoja, joissa on kattavat palvelut, kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen sanoo.
Kaavoitus Raide-Jokerin varrella on ollut vilkasta sen jälkeen, kun päätös pikaraitiotien rakentamisesta tehtiin kesäkuussa 2016. Kaavoituksen painopiste on kohdistunut Keilaniemeen, Otaniemeen ja Leppävaaraan.
Pikaraitiotien varrelle on Espoossa kaavoitettu uusia asuntoja noin 400 000 kerrosneliömetriä sen jälkeen, kun päätös pikaraitiotien rakentamisesta tehtiin. Samaan aikaan uusille toimitiloille on luotu mahdollisuuksia noin 100 000 kerrosneliömetrin verran.
Espoo on arvioinut asukas- ja työpaikkamäärien kasvua pikaraitiolinja 15:n vyöhykkeen varrella vuoteen 2040 mennessä. Arvion mukaan asukasmäärä kasvaa 15 000:lla verrattuna nykyhetkeen. Voimakkainta kasvun ennakoidaan olevan Otaniemi-Keilaniemi-alueella, jossa asukasluvun uskotaan kasvavan 10 000:een. Alueen työpaikkojen määrän ennakoidaan kasvavan yli 4 000:lla.
Kasvu jatkuu myös Leppävaarassa ja Perkkaalla, jossa sekä väestö- että työpaikkamäärän ennakoidaan kasvavan yli 4 000:lla vuoteen 2040 mennessä.
Raideliikenne on tehokas tapa pienentää liikenteen päästöjä. Espoon tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä ja lähipäästötön pikaraitiotie tukee tätä tavoitetta.
Talotekniikkayritys ARE:n Tampereen huoltokohteisiin kuuluu Cityconin omistama kaupunkikeskus Koskikeskus. Kaupunkikeskuksen viilennys tapahtuu Tammerkosken vedestä saatavan kylmätehon avulla: jäähdytysjärjestelmää kiertävä neste viilentyy koskesta neljän pohjaventtiilin ja halkaisijaltaan 40 senttimetrin putkien kautta nousevalla vedellä.
Tammerkosken padot olivat suljettuina, kun noin tuhat kiloa painava jäähdytysjärjestelmä nostettiin koskesta. Järjestelmä kuljetettiin kuorma-autolla Koskikeskuksen huoltotiloihin. Kuva: Are
ARE suoritti syyskuussa Koskikeskuksen Tammerkoskessa sijaitsevan jäähdytyslaitteiston puhdistuksen ja huollon. Noin tuhatkiloisen järjestelmän nosto Tammerkoskesta toteutettiin myöhäiseen ilta-aikaan. Tammerkosken padot suljettiin sähkölaitoksen toimesta, ja kosken virtauksen pysähdyttyä sukeltajat pääsivät töihin. Järjestelmä irrotettiin paikaltaan noin kolmen metrin syvyydessä ja nostettiin nosturin avulla kuorma-auton lavalle siirtoa varten.
– Järjestelmä kuljetettiin Koskikeskuksen huoltotiloihin, missä ammattilaisemme huolehtivat järjestelmähäkin ja laitteiston puhdistuksesta sekä pohjaventtiilien huollosta. Huoltotyöt hoidettiin vuorokaudessa. Järjestelmästä otettiin kuvat kaksoiskappaleen rakentamista varten, jolloin ensi vuonna huoltotyöt onnistuisivat ainoastaan osan vaihdolla. Puhdistettu laitteisto asennettiin takaisin Tammerkoskeen jälleen myöhäiseen ilta-aikaan, kun on vähemmän ihmisiä liikenteessä, ARE:n palvelupäällikkö Antti Hiltunen kertoo.
– Koskikylmällä jäähdytys on vastuullista ja tehokasta, sillä sen lisäksi ei tarvita lisäjäähdytystä. Esimerkiksi Koskikeskuksessa Koskikylmä-jäähdytysmenetelmä säästää energiaa noin 600 MWh vuodessa. Ammattilaisemme huolehtivat koskessa sijaitsevan järjestelmän toimivuudesta ja sen säännöllisistä huolloista. Ainutlaatuisesta sijainnista kosken pohjassa huolimatta saadaan nostot suoritettua hyvällä yhteistyöllä eri toimijoiden kesken, ARE:n asiakkuuspäällikkö Vesa Eerola sanoo. Talotekniikkayritys ARE huoltaa lisäksi Tammerkosken rannalla sijaitsevien Spondan omistaman Ratina-kauppakeskuksen sekä Sokos hotelli Ilveksen Koskikylmällä viilentyviä jäähdytysjärjestelmiä.
