Oraksen Rauman-tehtaalle valimon tilalle uutta pinnoituskapasiteettia

Loppukesällä 2023 päättyneiden Oraksen muutosneuvottelujen perusteella Oraksen Rauman-tehtaan valimo lopetetaan ja valimotoiminnot siirretään Puolan-tehtaalle. Päätös oli osa Oras Groupin strategiaa, jolla tuotantoverkostoa tehostetaan ja uudistetaan, kertoo Oraksen Baltian ja Pohjoismaiden myynnistä vastaava johtaja Marko Sundholm Oraksen Hanakanavassa.

Kuva: stories.oras.com

Sundholmin mukaan kaikki muut Rauman-tehtaan toiminnot jatkuvat entisellään.

– Tulevaisuudessa tehtaan painopiste on entistä enemmän korkean teknologian tuotteissa, strategisissa komponenteissa ja valikoiduissa erikoisvalmistuksen tuotteissa. Rauman-tehdas siis kehittyy, uudistuu ja tulee olemaan konsernin monipuolisin tuotantolaitos sekä teknologisen osaamisen keskus, Marko Sundholm kertoo Hanakanavassa.

Raumalle on valmistumassa uusi komposiittikromaamo, jonka rakentaminen aloitettiin muutama vuosi sitten. Sundholmin mukaan uusi kromaamolinjasto lisää tehtaan elinvoimaisuutta.

– Mattamustien tuotteiden valmistusta varten avasimme maalaamon Rauman-tehtaalle viime vuonna ja seuraavaksi laajennamme tuotteidemme värivalikoimaa lisää, kun PVD-linjastomme tuotanto käynnistyy loppuvuodesta. Vesikalusteita tulee tarjolle muun muassa harjatun teräksen ja harjatun pronssin väreissä, Sundholm sanoo.

Marko Sundholmin mukaan Oraksen Rauman-tehtaaseen on investoitu 30 miljoonaa euroa viimeisen kolmen vuoden aikana.

–  Jatkamme vahvasti suomalaiseen vesikalustevalmistukseen panostamista ja rakennamme tulevaisuutta varten uusia valmiuksia markkinoilta saadun palautteen perusteella, Sundholm toteaa.

Espoon ensimmäinen Noli Studios Otaniemeen

Espoon ensimmäinen Noli Studios -hotelli valmistuu Otaniemeen joulukuussa. Uudessa hotellissa on 15 kerrosta ja 406 studiota.

Noli Otaniemi on näyttävä ja omaleimainen maamerkki. Kuva: Noli Studios

Nolin konseptiin kuuluvat monipuoliset yhteiskäyttötilat. Noli Otaniemessä ovat muun muassa saunaosasto, yhteiskeittiö, oleskelu- ja työskentelytilat sekä kuntosali. Uudiskohteen ensimmäiset majoittujat vastaanotetaan helmikuussa 2024. 

– Sijainti Tapiolan ja Otaniemen pohjoisessa nivelkohdassa vaati näyttävää ja omaleimaista maamerkkiä. Noli Otaniemen massa kohoaa ylpeästi alueelle ominaiselta punatiiliseltä jalustalta. Rakennuksen kulmikas muotoilu vinoine kattoineen on helposti tunnistettavissa kaukomaisemassa. Massa on jaettu kahteen siipeen, jotka sijoittuvat vinoon toisiinsa nähden antaen rakennukselle modernin ja dynaamisen ulkonäön, Noli Otaniemen suunnittelija, arkkitehti SAFA Niilo Ikonen Avarrus Arkkitehdeiltä kertoo. 

– Tornien julkisivua on elävöitetty tiilenpunaisilla siipisäleillä, jotka tekevät siitä vaihtelevan näköisen eri katselukulmista ja erilaisissa valaistusolosuhteissa. Siipisäleiden asettelussa on hyödynnetty algoritmista suunnittelua siten, että ne harvenevat ylöspäin mennessä luoden tornin yläosaan vaaleamman ja keveämmän vaikutelman. Samalla ne suojaavat ikkunoita suoralta auringonvalolta ja häikäisyltä, mikä vähentää tilojen jäähdytyksen tarvetta. Säleiden näennäisen sattumanvarainen, mutta matemaattisesti määräytyvä sijoittelu heijastaa kampusalueen tieteellistä luonnetta. 

– Lintujensuojelualueen vieressä sijaitsevan rakennuksen suunnittelussa vältettiin suuria yhtenäisiä lasipintoja, jotta estettäisiin lintujen törmääminen rakennukseen. Tämä on esimerkki siitä, että vaikka rakennus on moderni ja näyttävä, on se suunniteltu toimimaan harmoniassa ympäröivän luonnon kanssa, Ikonen sanoo. 

Otaniemen Nolille tavoitellaan LEED-sertifikaatin Platinum-tasoa ja päivittäistavarakaupalle LEED Gold -sertifikaattia. Kohteeseen tulee maalämpö sekä aurinkopaneelit. Päivittäistavarakaupan lauhdelämpöä tullaan hyödyntämään kiinteistön lämmityksessä. 

Noli Otaniemi on seitsemäs ja toistaiseksi suurin Noli Studios -hotelli Suomessa. Ensimmäinen Noli avattiin Katajanokalle vuonna 2019. Konsepti laajentui Puolaan marraskuun 2023 alussa. 

Lippulaivan energiajärjestelmät veivät voiton

Lippulaiva on voittanut Digitaalisuus ja uuden teknologian hyödyntäminen -kategorian energiajärjestelmillään Vuoden kauppakeskusteko 2023 -kilpailussa. Vaikuttava toteutus ja yhteiskunnallinen merkitys keräsivät tuomariston kiitokset.

Lippulaiva palkittiin panostuksestaan tulevaisuuden energiajärjestelmiin Vuoden kauppakeskusteko -kilpailussa. Kuva: Citycon

Lippulaivan alla on Euroopan suurin kaupallisen rakennuksen maalämpö- ja viilennyslaitos, joka tuottaa hiilivapaata energiaa keskuksen sekä sen yhteydessä olevien asuintalojen lämmitys- ja viilennystarpeisiin. Lämpöä ei päästetä yhtään hukkaan, vaan lauhde-energia ja ilmanvaihdon ylijäämälämpö otetaan talteen ja hyödynnetään uudelleen.

Maalämpöratkaisun ansiosta Lippulaivan katolle ei tarvinnut asentaa lauhduttimia, jolloin tilaa jäi viherkatoille ja aurinkopaneeleille – keskuksen katolla on 2 400 m² aurinkopaneeleja ja on 3 500 m² viherkattoa.

Lippulaivan fiksu ja oppiva mikroverkko ohjaa ja optimoi rakennuksen energiankulutusta ja -virtoja. Järjestelmän tehtävänä on tunnistaa, milloin sähköntarpeen huiput voidaan välttää ja milloin sähköä voidaan puolestaan varastoida. Verkkoon kytketyllä Lippulaivan energiavarastolla osallistutaan Fingridin säätösähkömarkkinoille ja tasapainotetaan sähköverkon toimintaa.

Lippulaiva on maailman ensimmäinen kultatason Smart Building -sertifikaatin saanut kaupallinen keskus, minkä lisäksi sillä on myös kultatason LEED-ympäristösertifikaatti.

– Olemme iloisia Lippulaivan saamasta palkinnosta ja ylpeitä keskuksestamme, joka viime vuonna voitti samaisen kilpailun vastuullisuussarjan, keskuspäällikkö Karoliina Hurmerinta toteaa.

Vuoden kauppakeskusteko -kilpailun järjestää vuosittain Suomen Kauppakeskusyhdistys ry. Kilpailun tavoitteena on nostaa esiin parhaat esimerkit suomalaisten kauppakeskusten uusista ideoista.

Mrec Investment Management ja Slättö rakennuttavat logistiikkakeskuksen Tuusulaan 

Mrec Investment Management Oy rakennuttaa yhdessä kumppaninsa Slättön hallinnoiman logistiikkayhtiön Evolvin kanssa 6 000 m² modernin logistiikkakiinteistön Tuusulan vetovoimaiselle Sulan teollisuusalueelle.

Tuusulan Sulan alueelle rakennetaan moderni logistiikkakiinteistö. Kuva: Mrec Investment Management

Mrec Investment Management Oy rakennuttaa yhdessä kumppaninsa Slättön hallinnoiman logistiikkayhtiön Evolvin kanssa 6 000 m² modernin logistiikkakiinteistön Tuusulaan Sulan teollisuusalueelle, joka sijaitsee hyvien yhteyksien päässä Helsinki-Vantaan lentokentästä ja pääväylistä. 

Uudishanketta ohjaavat ESG-tavoitteet suunnittelusta toteutukseen. Kiinteistö toteutetaan EU-taksonomian mukaisesti, A-energialuokkaan ja kohteelle haetaan BREEAM Excellent -sertifiointi. Kiinteistöön allekirjoitettu pitkä vuokrasopimus on myös Green Lease -tavoitteiden mukainen. 

Kiinteistöön tullaan toteuttamaan AutoStore™ -automatisoitu varasto- ja keräilyjärjestelmä (ASRS). Järjestelmän avulla taataan käyttäjälle joustava ja modulaarinen systeemi, joka tehostaa keräilyä moninkertaisesti. Uudishankkeeseen järjestelmän toimittaa Element Logic Oy. 

– Tuusulan kunnan panostukset työpaikka-alueiden kaavoitukseen kantavat hedelmää. Sulan alueen logistinen sijainti on erinomainen, ja esimerkiksi lentokentälle on lyhyt matka. Nyt rakennettava logistiikkakeskus on osoitus Sulan alueen vetovoimasta ja vahvasta kehityksestä, Tuusulan pormestari Kalle Ikkelä toteaa. 

– Olemme innoissamme, että pääsemme aloittamaan tämän kestävän kehityksen mukaisen ja automatisoidun logistiikkakeskuksen rakentamisen Tuusulaan, ja on hienoa saada toivottaa uusi vuokralaisemme tervetulleeksi tiloihin ensi kesänä, Slättön Partner ja Evolvin toimitusjohtaja Lars Axelsson kertoo. 

– Olemme tyytyväisiä, että kehittämämme hanke on päässyt toteutusvaiheeseen ja pystymme tarjoamaan kiinteistön käyttäjälle energiatehokkaat ja modernit ratkaisut. Olemme valinneet modernin logistiikan keskeiseksi painopistealueeksi ja tavoitteenamme on rakentaa laadukas logistiikkakiinteistöportfolio seuraavien viiden vuoden aikana. Suunnittelupöydällämme on koko ajan uusia hankkeita ja toivottavasti pääsemme jo pian kertomaan lisää seuraavista askeleista, Mrec Investment Management Oyn toimitusjohtaja Ilmo Jäntti toteaa.   Kohteen rakentaminen alkoi syksyllä 2023 ja kohde valmistuu kesällä 2024. Mrec Investment Management vastaa hankekehityksestä koko uudishankkeen ajan. Urakoitsijana toimii Tekova Etelä-Suomi Oy. 

GeneCityn peruskivi muurattiin Turussa

Turun Teknologiakiinteistöjen rakennuttaman GeneCity-rakennuksen peruskivi muurattiin torstaina 2. marraskuuta. GeneCity on lääketehdas, jonka Teknologiakiinteistöt toteuttaa biologisten lääkkeiden sopimusvalmistaja Biovian Oy:lle.

GeneCity nousee Turun Itäharjulle. Rakennuksen on määrä valmistua vuoden 2024 lopussa. Kuva: Teknologiakiinteistöt

Noin 6300 neliömetrin kokoinen GeneCity toteutetaan Itäharjulle osoitteeseen Teollisuuskatu 42. Hanke käsittää yksikerroksisen tuotantolaitoksen, kolmeen kerrokseen sijoittuvia aula- ja toimistotiloja sekä rakennuksen kellarikerrokseen tulevia sosiaali-, varasto- ja aputiloja. Rakennus valmistuu vuoden 2024 lopussa. 

GeneCityn tuleva käyttäjä Biovian on yksi Turun alueen merkittävimmistä bioalan toimijoista, ja se työllistää lähes 200 ihmistä. Tällä hetkellä Biovian toimii Teknologiakiinteistöjen asiakkaana BioCityssä, PharmaCityssä ja ElectroCityssä, joissa sillä on noin 5 100 neliömetriä tuotanto- ja toimistotiloja. 

GeneCityn arkkitehtisuunnittelun on tehnyt Sigge Arkkitehdit Oy. Rakennuksen puhdastilan on suunnitellut Elomatic Solutions Oy, joka myös vastaa tilan toteutuksesta. Hankkeen urakoitsijana toimii Rakennustoimisto Lundén Oy. Rakennus toteutetaan Leed-sertifikaatin v4-version Platina-tason mukaisesti, mikä tarkoittaa, että kiinteistön aiheuttama ympäristökuormitus ja energiankulutus pyritään minimoimaan koko sen elinkaaren ajan. 

NCC: Peruskorjatun toimistorakennuksen päästöt noin 40 % uudisrakennuksen päästöistä

NCC kehitti entisestä KY-talosta Helsingin Kampissa tiloiltaan modernin toimistorakennuksen. Nykyisen Kulma21-kiinteistön hiilijalanjälki laskettiin todellisen toteutuman mukaan ja sitä verrattiin vastaavaan uuteen rakennukseen, mikä samalle paikalle olisi ollut mahdollista rakentaa. Tulokseksi saatiin kiinnostavaa dataa kysymykseen, kannattaako vanha rakennus purkaa vai korjata. 

Kulma21 sijaitsee Pohjoisen Rautatiekadun ja Fredrikinkadun kulmassa. Kuva: NCC

Kulma21:n laajasta peruskorjauksesta tehtiin hiilijalanjälkilaskenta toteutuneen työn mukaisesti, jota verrattiin uuden, määräystason mukaisen ja ulkoarkkitehtuuriltaan sekä laajuudeltaan vastaavan toimistorakennuksen rakentamiseen. Tässä tapauksessa uudisrakentamisessa huomioitiin myös vanhan rakennuksen purkaminen uuden alta pois. 

Tulokseksi saatiin, että peruskorjatun Kulma21:n päästöt olivat noin 40 % uudisrakennuksen päästöistä lyhyellä aikavälillä (1–5 vuotta). Viidenkymmenen vuoden elinkaaritarkastelujakson aikana Kulma21:n kumulatiivinen hiilijalanjälki on noin 15 % pienempi kuin se olisi ollut uudisrakennuksella. Itse peruskorjauksen päästövaikutukset ovat noin 44 % pienemmät kuin uuden rakentamisen. 

Huomioitavaa on, että rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki riippuu merkittävästi tuotantovaiheen päästöistä (vuosi 0) ja energiatehokkuudesta, jonka vaikutus pienenee käyttövuosien myötä. Vanhan rakennuksen purku kasvattaa uudisrakentamisen vertailuvaihtoehdon hiilijalanjälkeä elinkaaren alussa. 

– Edes 50 vuoden tarkastelujakso ei riitä kompensoimaan uudisrakennuksen aiheuttamaan hiilijalanjälkeä siitäkään huolimatta, että uudisrakennettu kohde kuluttaa vähemmän energiaa kuin korjauskohde. Tämä on merkittävä fakta, kun mietimme parasta ratkaisua vanhoille kiinteistöille jo rakennetussa ympäristössä, kuten esimerkiksi kantakaupungissa, NCC:n korjausrakentamisen toimialajohtaja Jarkko Heinonen toteaa. 

Kulma 21 on hyvä esimerkki siitä, miten kehnokuntoisesta ja vajaakäytöllä olevasta kiinteistöstä voidaan kehittää toimiva ja käyttäjiä kiinnostava kiinteistö. 

– Kiinteistön käyttötarkoitusta voidaan usein muuttaa tarpeita vastaavaksi ongelmalliseksikin todetuissa kohteissa. Se vaatii kuitenkin paljon monialaista osaamista suunnittelijoilta ja korjausrakentajilta sekä joustavampaa kaavoitusta, jota toivottavasti tulemme ainakin Helsingissä tulevaisuudessa saamaan. 

Keskon Onnelan pohjavalu-urakka on valmis 

Keskolle rakennetaan logistiikkakeskus Onnelaa Hyvinkäällä. Kreate on valanut Ruduksen betonia jättihankkeen pohjaan yhteensä 50 000 kuutiota tammikuusta lokakuuhun.

Kuva: Kreate Oy

Kreate vastaa Onnelan pohjarakentamisesta ja betonitöistä paalulaattaan asti. Onnisen ja K-Auton käyttöön tuleva 85 000 neliön logistiikkakeskus kohoaa vaiheittain erikokoisten paalulaattojen päälle.

–  Olemme valaneet betonia tällä työmaalla yhteensä noin 50 000 kuutiota. Kuudessa kuukaudessa kuutioita kertyi yli 40 000. Viikoittainen valumäärä on ollut keskimäärin 1640 kuutiota eli yli 40 betonikuormaa jokaisena työpäivänä toukokuusta tänne lokakuun lopulle, Kreaten työmaapäällikkö Pasi Kinnunen kertoo.

Valu-urakka käynnistyi 34 hehtaarin alueella tammikuussa 2023 logistiikkakeskuksen teknisen rakennuksen anturoiden valamisella. Toukokuun alussa valettiin kertavaluna hankkeen ensimmäinen ja samalla suurin 4400 neliön kokoinen paalulaatta.  
 – Automaattivaraston paalulaatta syntyi 76 kuution tuntivauhdilla. Vähähiilistä betonimassaa valettiin siis yli kuutio joka minuutti yhtäjaksoisesti 50 tunnin ajan. Betonia valettiin 3650 kuutiota, joten paalulaatan valaminen kertaurakkana tässä mittakaavassa oli ainutlaatuinen ja voisi sanoa, että koko Suomessa harvinainen jo pelkästään massan määrässä mitattuna, Pasi Kinnunen toteaa.
Betonilaatan raudoituksessa on 560 000 kiloa terästä. Koko hankkeen paalulaattoihin käytettiin terästä 4,4 miljoonaa kiloa.  

– Miltei puolet käyttämästämme betonista on vähähiilistä betonia, josta kaksi kolmasosaa on luokitukseltaan GWP.55. Siinä hiilidioksidipäästöt ovat 45 % pienemmät kuin normaalilla vastaavalla betonilla, kertoo hankkeen työpäällikkö Mika Ojala Kreatelta.

Logistiikkakeskuksen päärakennuksen kaikki betonityöt saatiin valmiiksi lokakuun lopulla. Piharakennuksen sokkelit ja runko asennetaan talven 2023–2024 aikana, joten betonityöt jatkuvat keväällä siirtymälaattojen valamisella.  

Onnelaa rakennetaan tahtituotantona, päätoteuttajana on Haahtela. – Tahtiaikataulussa kapillaarikatkokerros, salaojat, paaluhatut, anturat, eristykset, raudoitukset, liikuntasaumojen asennukset ja laattojen valut suunniteltiin jatkumoksi, joka etenee samaa tahtia viimeiseen valuun asti. Tämän onnistuminen edellytti kaiken toteutuksen tarkkaa suunnittelua niin hankinnoista ja resursseista aina nosturin sijainteihin ja tarvittaviin aputöihin asti, Pasi Kinnunen sanoo.

Astra-kampusrakennuksen peruskivi muurattiin Turussa

Hartelan rakentaman Astra-kampusrakennuksen peruskivi muurattiin 31. lokakuuta Turussa. Vastuullisuus huomioidaan läpi rakennusprosessin. Hankkeen tavoitteena on saada neljän tähden RTS-luokitus.

Astra-rakennus sijaitsee lähellä Turun tuomiokirkkoa.  Kuva: Sigge Arkkitehdit

Åbo Akademin kampusalueella Tähtikortteliin rakentuva Astra-kiinteistö korvaa Gadolinia-kiinteistön osoitteessa Porthaninkatu 3–5. Rakennustyöt alkoivat tänä syksynä ja rakennus valmistuu syksyllä 2025. Hankkeen kokonaisala on 13 382 neliömetriä. 

Astra-kampusrakennuksesta tulee Åbo Akademin opiskelijoiden ja henkilökunnan kohtaamispaikka. Astraan tulee muun muassa tuki- ja kirjastopalveluita, ravintola, kahvila sekä tiloja opetusta, ryhmätyöskentelyä ja itsenäistä opiskelua varten. Rakennusta tulee käyttämään myös Åbo Akademin yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Astrasta suunnitellaan myös turkulaisten kohtaamispaikka, jonka auditorio tarjoaa hienot puitteet esimerkiksi konferensseille. 

Hankkeen tavoitteena on saavuttaa neljän tähden RTS-sertifikaatti, joka huomioi Suomen olosuhteet ympäristöasioiden näkökulmasta. 

– On ratkaisevaa, että rakentamisessa otetaan vastuu ympäristöstä ja yhteiskunnasta, ja me Åbo Akademin säätiössä haluamme olla edelläkävijöitä tässä suhteessa. Tavoitteenamme on luoda Astraan parhaimmat tilat oppimiselle ja opetukselle samalla, kun minimoimme ympäristövaikutukset. Myös alihankkijoiden on sitouduttava hiilineutraaleihin suunnitelmiin, Åbo Akademin säätiön kiinteistöpäällikkö Mika Soinio kertoi. 

– Astrassa rakennetaan kestävää pohjaa tulevaisuuden koulutukselle. Projekti on saanut vahvan startin ja toistaiseksi emme ole kohdanneet suuria yllätyksiä, vaikka työmaa sijaitsee vaativassa ympäristössä Turun tuomiokirkon naapurissa. Kaikki tähänastiset haasteet on ratkaistu aktiivisessa vuorovaikutuksessa tilaajan kanssa, Hartela Länsi-Suomen aluejohtaja Lauri Piitari kertoo.

Kätilöopiston mäelle Kumpulan Haikaranpesä 

Helsingin kaupunki etsi kumppania Kätilöopiston sairaalan alueen kehittämiseen kaksivaiheisella laatu- ja konseptikilpailulla vuosina 2022–2023. Kisan voitti Kumpulan Haikaranpesä -niminen konsepti. Kaupunkiympäristölautakunnalle esitetään, että Kätilöopiston tontti varattaisiin kilpailun voittaneelle Deas Asset Management Finland Oy:lle.

Kuva: Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy

Kilpailun tavoitteena oli löytää kilpailualueelle kaupunkitilallisesti korkeatasoinen ja toteuttamiskelpoinen kokonaisratkaisu, jossa sairaalarakennus korjataan uuteen käyttöön. Osan rakennuskokonaisuudesta sai myös esittää korvattavaksi uudisrakennuksilla. Kilpailualueelle oli mahdollista osoittaa asumista tai asumisen eri muotoja, liiketilaa, majoitus- tai muuta toimintaa.

Kilpailun tuomaristo valitsi voittajaksi ehdotuksen Kumpulan Haikaranpesä, jonka laatineeseen työryhmään kuuluivat Deas Asset Management Finland Oy, Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy, Masu Planning Oy, A-insinöörit Rakennuttaminen Oy, A-insinöörit Suunnittelu Oy sekä Sweco Finland Oy.

Kilpailun tuomaristo katsoi, että voittaneessa Kumpulan Haikaranpesä -kilpailuehdotuksessa uudisrakentaminen asettuu luontevasti maisemaan ja ympäristöönsä sekä muodostaa kaupunkirakenteellisesti toimivaa ja korkealaatuista kaupunkitilaa, joka on myös kävelijän mittakaavassa miellyttävää. 

Tuomariston mukaan ehdotus onnistuu kokonaisuuden käsittelyssä, uudisrakentamisen sekä alueellisen identiteetin ja arvojen yhteensovittamisessa ja luo mahdollisuuksia onnistua Kätilöopiston sairaalan alueen jatkokehittämisessä hyvin.  Alueen kehittämistä jatketaan yhteistyössä Helsingin kaupungin ja kilpailun voittajan kanssa. Alueelle laadittavan asemakaavan hyväksymisestä ja tontin ja rakennuksen myynnistä päätetään myöhemmin erikseen.

Kampin asemakaavat päivitetään

Helsingin kantakaupungin vanhojen asemakaavojen ajantasaistaminen on käynnissä, ja Kampin asemakaavan muutoksella aloitetaan. Kaavamuutos mahdollistaa ullakkorakentamista olemassa oleviin rakennuksiin sekä palvelujen sijoittamista entistä joustavammin.

Kalevankatu. Kuva: Sakke Somerma/Helsinki Partners

Kampissa ja Leppäsuon korttelissa Etu-Töölössä on voimassa 115 erityyppistä asemakaavaa 1800-luvulta 2000-luvulle. Kaupungin mukaan monet asemakaavat eivät vastaa todellista toteutunutta rakentamista. Alueella on voimassa rakennuskieltoja, jotka poistuvat, kun asemakaavat päivitetään. Asemakaavan muutos ei koske erillisiä täydennysrakentamis- tai kehityshankkeita.

Kampin alue on kaupungin mukaan koko Suomen mittakaavassa taloudellisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävää aluetta.

Kaavamuutos mahdollistaa olemassa olevissa rakennuksissa ullakkorakentamista sekä muun muassa erilaisten palveluiden nykyistä joustavampaa sijoittamista soveltuviin kohteisiin.

Muutosten yhteydessä vaaditaan ilmastokestävyyden parannuksia kuten pihojen vehreyttämistä ja kestäviä, vähähiilisiä ratkaisuja. Kaavassa myös rajoitetaan tarpeetonta purkamista. Merkittävät muutokset ja täydennysrakentaminen vaativat jatkossakin erillisen asemakaavan muutoksen.

Kaavamuutoksessa kaavamerkinnät ja -määräykset yhdenmukaistetaan. Muun muassa kiinteistöjen rakennusoikeudet, rakennusalat ja käyttötarkoitukset on päivitetty vastaamaan paremmin voimassa olevien rakennuslupien ja toteutuneen rakentamisen mukaista tilannetta. Vuosien varrella moniin rakennuksiin on myös tehty muutostöitä kaupungin myöntämillä poikkeusluvilla. Nämä muutokset on nyt päivitetty uuteen asemakaavaan.

Kaavassa täydennetään ja yhtenäistetään kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten, puistojen, puurivien ja kaupunkikuvallisten kokonaisuuksien suojelua. Alueella on nykyisin arvokkaita, jopa 1800-luvulta peräisin olevia rakennuksia ja historiallisia puistoja vailla suojelumerkintää.

Annankadun ja Kansakoulukadun risteyksessä oleva alue muuttuu virallisesti puistoksi ja saa nimen Annanpuistikko.

Kaavaehdotusta käsitellään kaupunkiympäristölautakunnassa 31.10.2023. Sen jälkeen ehdotus laitetaan julkisesti nähtäville, ja siihen on mahdollisuus jättää muistutuksia. Lopullisesti asemakaavamuutoksen hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto.