Uusi hotelli ja toimistorakennus rakennetaan täyttömaalle. Kuva: Snøhetta ja Arkkitehdit Davidsson Tarkela Oy
Espoon kaupunki vuokraa hotelli-, liike- ja toimistokorttelin osto-oikeudella AB Invest AS:lle. Tontille rakennetaan hotelli- ja kongressikeskus, jonka yhteyteen valmistuu myös toimistorakennus. Espoon kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päättää vuokraamisesta kokouksessaan maanantaina 2.12.
Hankkeen kehittäminen lähti liikkeelle lokakuussa 2019, kun Espoon kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto varasi tontin norjalaiselle AB Investille. Kortteli sijoittuu Keilaniemessä Keilarannan kadun eteläpuoliselle alueelle Keilaniemen metroaseman ja pikaraitiotien päätepysäkin läheisyyteen.
Kortteliin rakennettavaan 34-kerroksiseen hotelliin on suunnitteilla noin 500 huonetta. Hotellin länsipuolelle suunnitellun puurakenteisen kahdeksankerroksisen toimistorakennuksen kerrosala on noin 15 000 kerrosneliömetriä. Vuokrattavan tontin kokonaisrakennusoikeus on 42 300 kerrosneliömetriä.
Espoon kaupunginvaltuusto on hyväksynyt alueen asemakaavan alkuvuodesta 2024 ja se on nyt lainvoimainen.
Tontin vuokra-aika on 30 vuotta. Vuokralaisella on myös oikeus ostaa tontti.
Tavoitteena on, että alue olisi valmis vuonna 2029. Työt alkavat ruoppaus- ja täyttötöillä.
–Keilarantaan valmistuva hotelli- ja kongressikeskus on osa Keilaniemen laajempaa kehittämistä. Valmistuttuaan hotellista tulee Keilaniemen korkein rakennus. Hanke vahvistaa merkittävästi alueen vetovoimaisuutta, toteaa Espoon kaupunkiympäristön toimialajohtaja Olli Isotalo.
Valtioneuvostokorttelin rakennuksia peruskorjataan ja ne käyvät läpi huomattavan taloteknisen uusimisen.
Valtioneuvoston linnan kortteli ja sen viereinen valtioneuvostokortteli ovat tulleet peruskorjausikään. Korttelien rakennukset peruskorjataan ja uudistetaan vaiheittain. Ensimmäinen vaihe käsittää valtioneuvostokorttelin eli Kirkkokatu 12:n ja 14:n, Pihapaviljongin, Snellmaninkatu 7:n sekä Hallituskatu 3:n rakennukset. Työt korttelissa käynnistyvät loppuvuodesta 2024. Ensimmäisen vaiheen pääurakoitsijana toimii YIT ja hankkeen rakennuttajana valtion toimitiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt.
Helsingin Kruununhaassa sijaitsevan valtioneuvostokorttelin rakennuksia peruskorjataan ja ne käyvät läpi huomattavan taloteknisen uusimisen. Rakennusten turvallisuutta, energiatehokkuutta ja esteettömyyttä parannetaan ja lisäksi tehdään sisäpihaan ja logistisiin yhteyksiin liittyviä rakennustöitä. Peruskorjauksen yhteydessä työtilat uudistetaan ja tiloihin toteutetaan valtioneuvoston konseptin mukainen monitilatyöympäristö valtioneuvoston tarpeisiin. Kortteli on rakennushistoriallisesti merkittävä osa Helsingin keskustakortteleita ja koostuu useasta eri aikakauden rakennuksesta, joista vanhimmat rakennukset on rakennettu 1840-luvulla ja uusimmat 1980-luvulla. Uudistukset toteutetaan rakennusten historiallisia arvoja kunnioittaen.
Pitkäaikaiset ja vastuulliset ratkaisut
Nyt alkava ensimmäinen vaihe on osa laajempaa valtioneuvoston toimitilojen uudistamishanketta eli ns. Korttelihanketta, jossa valtioneuvoston toiminnot ja ministeriöiden toimitilat keskitetään jatkossa pääosin Valtioneuvoston linnan kortteleihin ja niiden välittömään läheisyyteen.
Tulevat tilaratkaisut ovat paitsi tehokkaat myös muunneltavat, joten ne taipuvat valtioneuvoston tulevaisuuden muuttuviin tarpeisiin. Työtilojen monipuolinen yhteiskäyttö säästää kustannuksia, tukee modernia työskentelyä ja on myös ekologisesti kestävää.
Rakennushankkeessa noudatetaan Senaatti-kiinteistöjen ohjeita hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Peruskorjauksissa Senaatin tavoitteena 15 % pienempi hiilijalanjälki tavanomaiseen rakentamiseen verrattuna. Tässä hankkeessa tavoitteeksi on asetettu 24 % pienempi hiilijalanjälki. Kiertotaloustavoitteet ovat vahvasti mukana rakennushankkeessa ja esimerkiksi rakentamisen aikana käytetty energia tuotetaan ympäristöystävällisesti. Hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa Senaatti-kiinteistöt hyödyntää suomalaista Rakennustiedon ympäristöluokitustyökalua (RTS), joka on kehitetty erityisesti Suomen olosuhteisiin. Hankkeessa tavoitellaan korkeaa ympäristön laadun tasoa eli neljää tähteä.
Ensimmäisen vaiheen eli valtioneuvostokorttelin laajuus on n. 15 000 neliömetriä ja kustannusarvio 71 milj. euroa. Pääurakoitsijana toimii YIT ja pääsuunnittelijana LPR-arkkitehdit Oy. Työt tontilla alkavat valmistelevilla töillä tämän vuoden lopussa ja varsinaiset rakennustyöt käynnistyvät alkuvuodesta 2025. Rakennustyöt valmistuvat loppuvuodesta 2026.
Suomen ensimmäinen toimistopilvenpiirtäjä Kalasataman Horisontti Helsingissä tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden yrityksille, jotka etsivät moderneja ja muuntojoustavia toimitiloja. Redin kauppakeskuksen päälle rakennettava Horisontti yhdistää ensiluokkaiset olosuhteet, ainutlaatuiset maisemat merelle ja kaupunkiin sekä erinomaisen sijainnin, joka palvelee niin yrityksen työntekijöitä kuin vierailijoitakin. Pilvenpiirtäjän rakennuttajana toimii SRV ja rakennus on muuttovalmis toukokuussa 2025.
Muuntojoustavat tilat, huippuluokan olosuhteet ja erinomaiset palvelut
Kalasataman Horisontti tarjoaa monipuolisia ja helposti räätälöitäviä toimitiloja niin pienille parinkymmenen hengen yrityksille kuin isommillekin toimijoille. Yksi kerros on noin 500 neliömetriä, ja se voidaan jakaa pienemmiksi tiloiksi tai yhdistää useampi kerros yhden yrityksen käyttöön. Tämä tekee Horisontista erinomaisen vaihtoehdon sekä pienille että suurille yrityksille, jotka haluavat joustavat tilat muuttuviin tarpeisiin.
Uudiskohteena Horisontti tarjoaa vuokralaisille mahdollisuuden vaikuttaa toimitilojen suunnitteluun ja toteutukseen jo rakennusvaiheessa. Seinät, tilojen jaot ja sisustus voidaan mukauttaa yrityksen toiveiden mukaan varmistaen, että lopputulos tukee yrityksen toimintoja ja kulttuuria.
Horisontin talotekniikka on suunniteltu viimeisintä teknologiaa hyödyntäen: valaistus, lämpötilan hallinta, viilennys ja akustiikka ovat kaikki huippuluokkaa. Suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota työympäristön mukavuuteen; akustiikka on optimoitu siten, etteivät tilat kaiu tai kopise, ja lämpötilan hallinta pitää työtilat aina miellyttävinä vuodenajasta tai ulkolämpötilasta riippumatta.
Toimisto Horisontissa helpottaa yrityksen vastuullisuustoimintaa
Rakennus täyttää LEED Platinum -sertifioinnin kriteerit, mikä takaa korkean energiatehokkuuden ja vastuulliset ratkaisut sekä helpottaa samalla yritysten omia vastuullisuusraportointeja.
Toimistotyön arkea helpottavat Redin kauppakeskuksen kattavat palvelut, kuten ravintolat, kaupat ja kuntosalit, jotka ovat aivan toimistopilvenpiirtäjän sisäänkäynnin tuntumassa. 24. kerroksessa sijaitseva Horisontin laadukas ravintola tarjoaa upeat näkymät Helsingin ylle. Ravintola on avoinna myös muille kuin rakennuksen työntekijöille. Horisontin palveluihin kuuluu tämän lisäksi oma tasokas aulapalvelu, joka varmistaa esimerkiksi vierailujen sujuvuuden.
Kuva: SRV
Kalasataman Horisontin valtteina sijainti ja saavutettavuus
Kalasataman Horisontin sijainti on yksi sen vahvimmista valteista. Pääovet avautuvat suoraan Redin sisätiloihin, ja metroasema on vain muutaman askeleen päässä pääaulasta. Horisontilla on myös oma tasokas aulapalvelu, joka varmistaa esimerkiksi vierailujen sujuvuuden. Toimistokäyttäjillä on käytössään Redin parkkihallin lähes 2000 parkkipaikkaa – saapuminen on siis helppoa niin julkisilla kuin omalla autolla.
Lähistö tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia ulkoiluun – esimerkiksi Mustikkamaan ja Korkeasaaren luonnonkauniit maisemat tuovat toimistoarkeen vaikkapa viihtyisän kävelypalaveripaikan keskeltä kaupunkikuvaa. Läheisyys Teurastamon alueeseen ja sen ravintola- ja kulttuuritarjontaan tuo myös hieman rosoisempaa ympäristöä vanhempine arkkitehtuureineen aivan naapurustoon.
Kalasataman Horisontti pähkinänkuoressa:
Suomen ensimmäinen toimistopilvenpiirtäjä upeilla näkymillä jokaiseen ilmansuuntaan
Uudiskohde, jonka toimistotilojen suunnitteluun tuleva vuokralainen voi osallistua
Erinomaiset olosuhteet ja moderni teknologia
Muuntojoustavat tilapohjat, jotka on suunniteltu taipumaan moniin tarpeisiin
Kaikki arjen palvelut ovat saatavilla samassa rakennuskompleksissa Redissä
Helppo saavutettavuus sekä julkisilla että autolla
Mikäli yrityksesi etsii modernia, kestävää ja muuntojoustavaa toimitilaa Helsingin sykkeessä, Kalasataman Horisontti on erinomainen valinta. Muuttovalmiit tilat odottavat yrityksiä toukokuussa 2025. Horisontissa otetaan sovittaessa myös mielellään vastaan vierailijoita työmaakierroksille.
Helsingin keskusta-alueen korkeinta toimistorakennusta Ruoholahden Itämerentorilla kunnostetaan tämän päivän työelämän tarpeisiin. Rakennukseen tulee modernit toimitilat noin 2000 asiantuntijalle. Uudistus alkaa alkuvuodesta 2025.
Vuonna 2000 valmistunut arkkitehti Pekka Helinin suunnittelema toimistorakennus on vuosituhannen vaihteen arkkitehtuurinen taidonnäyte. Kiinteistön uudistuksessa keskitytään erityisesti ilmavan atriumin ja matalan osan suurten kerrospohjien uudistamiseen. Ylemmän osan toimistokerrokset ovat kerrosalaltaan pienempiä, mikä lisää tilojen joustavuutta ja muunneltavuutta.
–Kiinteistö uudistetaan vastaamaan tämän päivän työelämän tarpeita. Etätyö mullisti työn tekemisen tavat, ja nyt sille tarvitaan vastavoima. Monikäyttöiset, muunneltavat ja työ- ja yrityshyvinvointia tukevat tilat ja toimivat palvelut ovat lähityön arvostuksen palautuksessa avainasemassa, sanoo investointipäällikkö Jussi Ojamo kiinteistön omistavalta Exilionilta.
Atrium kokee kokonaisvaltaisen muodonmuutoksen
Rakennuksen sydän, atrium, on vuosikymmenten saatossa muodostunut lännestä Helsingin keskustaan suuntaaville sadoille työmatkalaisille ja paikallisille keskeiseksi läpikulkuväyläksi metrolle ja Ruoholahden palveluiden pariin.
–Porkkalankadun ja Itämerenkadun välinen tila kiinteistössä uudistetaan, mikä parantaa sen toiminnallisuutta ja viihtyisyyttä. Atrium luo yhteisöllisyyttä, kun sinne saneerataan tilat muun muassa kolmelle ravintolalle ja nykyaikaisille toimistopalveluille. Atriumiin ja sen ympärille tulee Ruoholahden parhaalle paikalle elävä, lähityön kulttuuria vahvistava keskus”, Ojamo kertoo.
Historiallinen hirsisauna Helsingin kattojen yllä säilytetään
Kiinteistöön saneerataan teknistäydellinen kokouskeskus, pukuhuonetilat saunoineen ja monipuoliset palvelut autoilijoille ja pyöräilijöille. Myös kuntosalialueen koko kaksinkertaistuu nykyisestä. 60-metrin korkeudessa sijaitseva hirsisauna säilytetään uudistuksessa. 16. kerroksen kattoterassin saunan ikkunasta avautuu näkymät Suomenlahdelle, Lauttasaareen ja Espooseen.
–Ruoholahden keskeisimmällä paikalla sijaitseva kiinteistö on erinomaisesti saavutettavissa niin autolla, pyörällä, jalan kuin julkisellakin liikenteellä, ja tämä on huomioitu palveluissa esimerkiksi niin, että kellarikerrokseen tulee noin 300 pyöräpaikkaa ja sähköauton latauspisteitä yli puolet koko autopaikkakapasiteetista, noin 180 kappaletta, mikä on merkittävä määrä nykyparkkihalleissa”, Ojamo jatkaa.
Ensimmäisen vaiheen töissä maantasokerroksen ja kellaritilojen osittainen uudistus alkaa alkuvuodesta 2025 ja tämän vaiheen on määrä valmistua ensi syksynä. Toinen vaihe alkaa 2027 alussa, ja koko hanke on valmis arviolta vuoden 2028 aikana. Matalan osan ja torniosan toimistokerrokset ovat vuokralaisten normaalissa käytössä koko uudistuksen ajan.
Kangasalan keskustaan nouseva Timanttikortteli on moderni ja monipuolinen hybridihanke, joka yhdistää asumisen, työskentelyn ja palvelut. Rakennushanke on tällä hetkellä runkovaiheessa ja valmista pitäisi tulla vuoden 2026 alkupuoliskolla.
Timanttikorttelin havainnekuva. Oikealla virastotorni ja vasemmalla asuintorni. Kuva: Arkkitehdit LSV Oy
Kangasalan keskustassa on useampia rakennusurakoita käynnissä. Vaikka tällä hetkellä myllerrystä ja tilapäisiä poikkeusreittejä riittää, on muuttovoittoisen kaupungin keskustasta muovautumassa houkutteleva ja nykyaikainen.
– Askel kerrallaan se keskusta tuossa modernisoituu ja tiivistyy, toteaa Herttuan Kiinteistöpalvelu Oy:n ja Kiinteistö Oy Taloherttuan toimitusjohtaja Stefan Stortz.
Kiinteistöosakeyhtiö Kangasalan Timantin toimitusjohtaja Toni Ketolainen komppaa Stortzia.
– Hyvään suuntaan tämä keskustan kehitys on menossa ja Timanttikortteli on tärkeä osa sitä. Keskustan uudistamisen tavoitteena on lisätä elinvoimaa, elävyyttä ja viihtyisyyttä sekä kehittää keskustaa monipuolisten toimintojen, tapahtumien ja palveluiden keskuksena.
Stefan Stortz ja Toni Ketolainen, taustalla Timanttikorttelin rakennustyömaa. Kuva: S. Jalonen
Monien mahdollisuuksien tilaa
Keskusta-alueen suurin työmaa löytyy suositun uimahalli Kuohun vierestä, ja tien toisella puolella käynnistymistä odottaa K-Supermarketin laajennus.
Kesän aikana suureen monttuun on paalutettu perustuksia ja tehty pysäköintikerrosta. Nyt rakennushanke on noussut jo maanpintaa korkeammalle. Timanttikorttelin ns. ”virastotorni” on runkovaiheessa ja asuintornit nousevat sen jälkeen.
– Virasto-osuus valmistuu helmikuussa 2026 ja asuintornit kesällä 2026, kertoo Ketolainen.
Timanttikortteli on suurhanke, joka sisältää kaksikerroksisen osan päälle rakennettavat kaksi asuinkerrostaloa ja yhden virastotornin. Kortteliin tulee liiketiloja reilut 700 m² ja 63 asuntoa, joista suurin osa tilavia perhehuoneistoja. Virastotorniin siirtyy kaupungin hajallaan sijaitsevista toimitiloista noin 200 työntekijää.
Timanttikortteli on korkeimmillaan 7-kerroksinen ja kokonaispinta-ala 16 000 m². Kasvavassa kaupungissa katutasoon tulee varata liiketiloja, joilla turvataan keskusta-alueen palveluita.
Kaikki Timanttikorttelin toimitilat sijaitsevat katutasossa, mikä tekee niistä helposti saavutettavia.
Stortz kertoo, että toimitilojen joustavuus mahdollistaa erilaisten yritysten sijoittumisen ja tilojen räätälöinnin heidän tarpeidensa mukaan.
– Timanttikortteliin rakennetaan monen kokoisia ja muunneltavia toimitiloja, jotka voidaan jakaa tai yhdistää tarpeen mukaan. Vaikka tiloja on fyysisesti seitsemän, ne ovat jaettavissa useammaksi tai yhdisteltävissä vähemmäksi määräksi kysynnän mukaan.
– Muutama tila on suunniteltu niin, että siinä voi toimia myös ravintola tai kahvila, lisää Ketolainen.
Keskeinen sijainti tuo asiakasvirtoja
Timanttikortteli ja sen toimitilat sijaitsevat keskeisellä paikalla Kangasalan keskustassa. Asiakasvirtoja syntyy niin uimahallilta kuin myös torilta ja K-Supermarketilta.
– Pysäköintimahdollisuudet ovat myös erinomaiset, sillä Kuohunparkki sijaitsee aivan kivenheiton päässä ja siellä pysäköinti on maksutonta ensimmäiseltä kolmelta tunnilta, kertoo Stortz.
Tämä tekee Timanttikorttelista helposti saavutettavan niin asiakkaille kuin työntekijöillekin.
Timanttikortteli tulee olemaan keskeinen osa kasvavan Kangasalan keskustan kehitystä. Timantin toimitilat tarjoavat erinomaiset puitteet palveluyrityksille.
Timantin virastotornilla on myös positiivisia heijastusvaikutuksia, sillä sadat työpaikat näkyvät kaikissa palveluyrityksissä, niin lounasravintoloissa kuin kuntosaleillakin.
Jos kiinnostuksesi heräsi tai haluat lisätietoja, ota yhteyttä Herttuan Kiinteistöpalveluihin, Stefan Stortziin tai Toni Ketolaiseen.
– Nyt kannattaa olla yhteydessä, jos liiketilat kiinnostavat. Tulemme kontaktoimaan kaikki kiinnostuneet ja toimittamaan lisätietoja, sanoo Stortz.
Lisätiedot:
Toimitusjohtaja Toni Ketolainen, Kiinteistö Oy Kangasalan Timantti p. 050 4522 123, [email protected]
Toimitusjohtaja Stefan Stortz, Kiinteistö Oy Taloherttua p. 0400 242 794, [email protected]
Maailmanlaajuisesti suurin sisäympäristöongelma avoimissa toimistoissa on kollegojen melu. Ongelma voidaan kuitenkin ratkaista satsaamalla huoneakustiikkaan ja äänieristettyihin toimistokoppeihin.
– Yhä useammat esihenkilöt miettivät nykyään, miten työntekijät saataisiin takaisin toimistolle. Siksi viritimme laajan projektikokonaisuuden vastaamaan kysymykseen, miten toimistoista tehdään houkuttelevampia, tutkimuksen vetäjä, dosentti Valtteri Hongisto avaa.
Turun ammattikorkeakoulun Rakennustekniikan tutkimusryhmä kartoitti pohjaselvitykseksi maailmanlaajuisesti, miten erilaisten toimistotyyppien, kuten avotoimistojen tai työhuoneiden, koetaan soveltuvan toimistotyöhön. Lisäksi tarkasteltiin, miten eri toimistotyypeissä melu, valaistus, ilmanlaatu tai lämpöolot koetaan. Kymmenissä maissa toteutettuun kyselytutkimukseen vastasi yli 85 000 työntekijää. Yleisin tyytymättömyyttä aiheuttava tekijä oli lämpöolot. Sen jälkeen tuli melu. Lämpöolo-ongelmat olivat samat eri toimistotyypeissä, kun taas meluongelmat korostuivat avoimissa toimistoissa.
– Avoimissa toimistoissa tulee siis panostaa akustiikkaan ja tilojen käyttötapoihin niin, että meluhaitat saadaan kuriin, Hongisto tiivistää.
Löydöksen vuoksi tutkittiin suomalaisia toimistoja. Uudet toimistot Suomessa ovat usein monitilatoimistoja, jossa erilaisille työtehtäville on tarjolla erilaisia tiloja. Avotoimistojen ohessa on yleensä erikseen varattavia huoneita tai toimistokoppeja. Tutkimus tehtiin neljässä yrityksessä, jotka muuttivat monitilatoimistoon. Yrityksissä oli noin 1000 työntekijää ja ne sijaitsivat Turussa, Helsingissä ja Lempäälässä. Tyytyväisyys työympäristöön oli suurempi, jos henkilö oli tyytyväinen ääniympäristöön, visuaaliseen yksityisyyteen, tilan määrään, vuorovaikutuksen ja tilanvaihdon helppouteen, laitteiden toimivuuteen ja tilan puhtauteen. Naiset olivat tyytyväisempiä työympäristöönsä kuin miehet. Myös esihenkilöt olivat tyytyväisempiä työtilaansa kuin muut. Tyytyväisyys ääniympäristöön selitti lähes puolet työympäristötyytyväisyydestä.
– Koska melu on keskeinen ongelma sekä maailmanlaajuisesti että Suomessa, teimme lisäksi laboratoriokokeita, jotta saisimme selville eri meluntorjuntakeinojen vaikutukset ihmisten työtehoon ja hyvinvointiin, sanoo Hongisto.
Toimistokopeilla taitetaan loputkin meluongelmat
Kokeissa havaittiin, että huoneakustiikka tulisi suunnitella vähintään samaan tasoon, kuin suomalaiset määräykset edellyttävät, koska tätä huonompi huoneakustiikka heikentää työtehoa. Sama tulos saatiin myös Saksassa, jossa toteutettiin puolet kokeista. Lisäksi määräyksiä parempi huoneakustiikka paransi selvästi työskentelykokemusta. Hyvä huoneakustiikka tarkoittaa, että ääntä imevien materiaalien määrä huonepinnoilla ja sermeissä on mahdollisimman suuri, tilassa on riittävästi puheenpeittoääntä ja lattialla on pehmeä tekstiilimatto. Näillä vähennetään puheäänen häiritsevyyttä avotoimistoissa radikaalisti.
Toimistokopit ovat uusi tapa tarjota hiljaisia työtiloja ja lisätä keskustelujen yksityisyyttä mihin tahansa tilaan. Oululaisessa toimistossa tehty kyselytutkimus osoitti, että toimistokoppien lisääminen toimistoon paransi tyytyväisyyttä puheyksityisyyteen. Sen jatkona tehty laboratoriokoe osoitti, että parhaan ääniluokan A kopissa työskenneltäessä työteho oli parempi ja stressitaso alhaisempi kuin jos koppia ei lainkaan olisi.
– Projektimme päätulokset osoittavat, että ääniympäristö on suuri ongelma nykytoimistoissa. Ongelmia voidaan kuitenkin todistettavasti taklata. Monitilatoimistoissa kannattaa käyttää mahdollisimman hyviä meluntorjuntatuotteita, koska vain niillä voidaan aikaansaada merkittäviä parannuksia työtehossa ja kokemuksessa, alleviivaa Hongisto.
Tulokset saatiin aikaan kansainvälisessä ”MOTTI – sisäympäristö ja hyvinvointi toimistoissa” -projektissa, jonka toteutti Turun ammattikorkeakoulunrakennetun ympäristön tutkimusryhmä.
Valtion toimitiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt aloittaa merkittävän uudistuksen Mikkelin virastotalossa, jossa 14 valtion toimijaa kootaan yhteen työympäristöön. Samalla kansalaisten virastoasiointi helpottuu, kun valtion toimijoita keskitetään ja uusi yhteinen palvelupiste avataan Mikkelin virastotaloon.
Uudistuksen myötä kansalaiset voivat hoitaa maanmittausasioita, väestötietoja ja monia muita valtion palveluja kätevästi yhdestä paikasta. Virastotaloon avautuu myös mahdollisuus hoitaa verotusasioita etäpalvelupisteellä. Lisäksi valtion toimijoiden keskittäminen tehostaa viranomaisten välistä yhteistyötä. Rakennustyöt alkavat keväällä 2025, ja uudistus valmistuu tammikuussa 2027.
Hanke on osa valtion uudistusta, jossa palvelut ja tilat keskitetään yhteisiin toimipisteisiin eri puolilla Suomea, jotta virastojen välinen yhteistyö tehostuisi ja asiointi olisi kansalaisille helppoa ja sujuvaa. Virastojen yhteistyö lisää palveluiden nopeutta ja tekee asioinnista vaivattomampaa. Useimmat käyntiasiat hoituvat jatkossa sujuvasti Mikkelin virastotalossa Raatihuoneenkadulla.
Uudistuksen myötä yhteisessä palvelupisteessä asiakkaita palvelevat nykyisistä toimijoista Digi- ja väestötietovirasto sekä Ulosottolaitos. Uusina toimijoina mukaan tulevat Maanmittauslaitos ja Rikosseuraamuslaitos. Verohallinto tarjoaa jatkossa etäpalvelua.
-Tavoitteena on, että kansalaiset voivat hoitaa tärkeät käyntiasiat nopeasti ja vaivattomasti yhden luukun periaatteella, kertoo Senaatti-kiinteistöjen projektipäällikkö Jenni Kokkonen.
Yhteinen palvelupiste sijaitsee virastotalon ensimmäisessä kerroksessa, ja se tarjoaa asiakkaille seitsemän palveluhuonetta sekä mahdollisuuden etäasiointiin.
Keskittämällä säästöjä ja vastuullisuutta
Valtion vuokrakustannuksissa saavutetaan arviolta 800 000 euron säästöt vuodessa, kun toimijoita yhdistetään saman katon alle. Toimipisteiden yhdistäminen ja erillisistä toimipisteistä luopuminen tehostaa tilojen käyttöä ja vähentää kuluja.
-Virastojen keskittäminen samoihin tiloihin parantaa myös niiden välistä yhteistyötä ja tekee palveluista aiempaa sujuvampia. Uudistuksen jälkeen virastotalo tarjoaa entistä paremmat puitteet valtion toimijoille. Lisäksi talossa on vielä vapaata tilaa, joten tulevaisuudessa sinne voidaan mahdollisesti sijoittaa muitakin toimijoita, Kokkonen jatkaa.
Keskitetyt toimitilat tukevat myös ympäristövastuullisuutta, sillä tilankäytön tehostaminen pienentää valtion hiilijalanjälkeä. Lisäksi uudistuksessa hyödynnetään mahdollisimman paljon jo olemassa olevia monitilaympäristöjä, mikä vähentää rakentamisen ympäristövaikutuksia.
Mikkelin virastotalosta moderni valtion palvelukeskittymä
Mikkelin virastotalon uudistaminen kattaa noin 4 200 neliömetrin tilat, ja hanke sisältää sekä teknisen peruskorjauksen että toimistotilojen tavanomaiset remontit. Uusi palvelupiste on olennainen osa hanketta, jonka kokonaiskustannukset ovat arviolta 9,2 miljoonaa euroa.
Uudistuksen jälkeen yhteisessä työympäristössä toimivat nykyisistä toimijoista Aluehallintovirasto, Digi- ja väestötietovirasto (DVV), Ulosottolaitos, Huoltovarmuuskeskus ja Verohallinto. Lisäksi uusina toimijoina virastotaloon tulevat Business Finland, Finnvera, Etelä-Savon ELY-keskus, Kehittämis- ja hankintapalveluiden keskus (KEHA), Maanmittauslaitos (MML), Metsähallitus, Valtion talous- ja henkilöstöhallinnan palvelukeskus (Palkeet), Rikosseuraamuslaitos (Rise) sekä Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus (Valtori).
Uusissa tiloissa työskentelee yhteensä noin 400 henkilötyövuotta. Kokonaisuudessaan virastotalon käyttäjiksi arvioidaan noin 500 henkilötyövuotta, mikä tekee virastotalosta merkittävän työpaikan alueella.
Vaikka suuri osa toimijoista keskitetään yhteisiin tiloihin, käräjäoikeus, syyttäjälaitos ja poliisin lupapalvelut toimivat jatkossakin erillään. Nämä palvelut sijaitsevat kuitenkin yhteisen asiakaspalvelun läheisyydessä. Poliisin lupapalvelutilojen remontti valmistui lokakuussa 2024.
BRAND toimitilat Oy rakentaa Kotkan alueen elinkeinoelämälle merkittävän uudistuksen: uudet 2100 m² toimitilat nousevat Kotkan keskustan läheisyyteen palvelemaan InCar Oy:n, Aittakorven Auto/Mekonomen Autohuollon ja Kymen Hyvinvointialueen ensihoitopalvelun tarpeita. Tilojen rakentaminen on käynnistynyt elokuussa 2024, ja ne valmistuvat alkuvuodesta 2025. Kiinteistö toteutetaan kokonaisvastuurakentamisen (KVR) mallilla, tilaajana Jyrkilä Oy.
Toimitilojen rakennustyöt etenevät suunnitelmien mukaan: marraskuun alkuun mennessä on asennettu seinä- ja kattoelementit sekä suoritettu lattiavalut. Seuraavaksi aloitetaan sisätilojen rakennustyöt.
Kymenlaakson hyvinvointialueen (Kymen HVA) ensihoitopalvelut saavat Kotkaan 460 neliömetrin tilat, jotka tukevat tehokasta päivystyspalvelua ja sisältävät lepo- ja kokoustilat sekä ambulanssien halli- ja huoltotilat. InCar Oy puolestaan laajentaa alueelle noin 1000 neliömetrin tiloilla, jotka on suunniteltu monipuolisia vauriokorjauspalveluita ja ajoneuvojen automaalauksia varten. InCarin tiloissa on myös vastaanotto- ja sosiaalitilat sekä korjaamo- ja maalaamoympäristö. Lisäksi Aittakorven Auto/Mekonomen Autohuolto tarjoaa asiakkaille laadukkaita huoltopalveluja ja varaosamyymälän 600 neliömetrin tiloissa..
Hanke on Kotkan talousalueelle merkittävä myös ympäristön kannalta, sillä kiinteistö hyödyntää maalämpöä, mikä edistää energiatehokkuutta ja vähentää hiilijalanjälkeä. Tämän lisäksi jokaisen yrityksen toimitilat ovat huolellisesti räätälöity ja suunniteltu siten, että ne tukevat yritysten palveluita ja imagoa, sekä palvelevat käyttäjiään parhaalla mahdollisella tavalla.
Kangasalan Lamminrahka on uusi kaupunginosa, joka rakentuu aivan Tampereen rajalle. Lamminrahka sijoittuu Tampereen kasvavan Koilliskeskuksen palveluiden ja Kangasalan kaupallisen keskittymän Lentolan puoliväliin. Lamminrahka on Kangasalan kaupungin historian suurin investointi ja merkittävä aluekehityshanke, jota on toteutettu kahden kaupungin yhteistyönä.
Lamminrahkan Taitajankulmaan suunniteltu 2000 neliön toimitilarakennus mahdollistaa tilat 1–20 toimijalle.
Ensimmäisessä vaiheessa Lamminrahkaan rakentuu koti noin 8000 asukkaalle. Sijainti kasvavalla Tampereen kaupunkiseudulla on hyvä myös työvoiman saatavuuden näkökulmasta. Lamminrahkasta 15 kilometrin säteellä asuu 250 000 ihmistä. Tampere-Pirkkalan lentoasemalla matkaa on 25 kilometriä.
Lamminrahkan paraatipaikalle valtatie 12:n varrelle rakentuu noin 1000 työpaikan yritysalue. Osalla yritystonteista on valtatienäkyvyys. Lamminrahkassa infra on jo valmiina ja korttelialueet mahdollistavat asiakkaan tarpeiden mukaisten tonttien lohkomisen.
TT Toimitilat on varannut tontin Lamminrahkan yritysalueelta, ja tarjoaa myös pienemmille yrityksille vaivattoman tavan päästä toimimaan Lamminrahkaan Taitajankulmaan.
Lamminrahka sijaitsee Tampereen ja Kangasalan keskustojen puolivälissä kasvavalla ja kehittyvällä alueella, Tampereen Koilliskeskuksen ja Kangasalan Lentolan välittömässä läheisyydessä. Lamminrahkan ja VT12:n toisella puolella sijaitsevan Lemetyn yritysalueen korttelit kuvattuna sinisellä.
TT Toimitilat tarjoaa kustannustehokkaasti yritysten brändin mukaisesti suunniteltuja toimitiloja. Rakennettaville toimitiloille tulee yhtiölaina, jolloin yrityksen ei tarvitse sitoa uusiin toimitiloihin tarpeettomasti omaa pääomaa. Pienille yrityksille pystytään myös tarjoamaan rahoitusratkaisuja tilojen hankintaan.
TT Toimitilat on laajentamassa toimintaansa Pirkanmaalle, ja Lamminrahka valikoitui kohteeksi keskeisen sijainnin vuoksi. TT Toimitilojen toinen perustaja Tuomo Nieminen kehuu myös Kangasalan ratkaisukeskeistä lähestymistapaa.
– Huomasimme jo ensimmäisen kontaktoinnin jälkeen, että Kangasalla on draivia houkutella yrityksiä ja sellainen dynaaminen toimintatapa resonoi meidän toimintamme kanssa. Olemme aika suoraviivaisia ja nopealiikkeisiä toimijoita.
Toimitusjohtaja Konsta Rautiainen lisää, että kokonaisuus vaikutti ja vakuutti.
– Kangasala on vetovoimainen alue ja yritykset haluavat tulla tänne.
TT Toimitilat on varannut Lamminrahkasta 5000 neliön tontin, jolle se aikoo rakentaa noin 2000 neliöisen toimitilarakennuksen. Toimitiloja rakennuksesta riittää 1–20 toimijalle.
Toimitilat asiakkaan tarpeisiin
– Pyrimme tarjoamaan yrityksille toimitiloja, jotka ovat pitkäikäisiä ja kustannustehokkaita sekä hankkia että käyttää, kertoo Rautiainen.
TT Toimitilat perustettiin alun perin vastaamaan pienten ja keskisuurten yritysten toimitilatarpeisiin, mutta nykyään se palvelee yhä enemmän myös suurempia yrityksiä. Rakennukset ovat aina hallirakennuksia, joissa on tuotantotilaa, mutta myös toimistotiloja ja liiketilaa.
– Meillä on paljon joustavuutta tilojen räätälöinnissä, jotta ne vastaavat asiakkaan tarpeita, lisää Rautiainen.
Kaikille toimitiloille yhtäläistä on energiatehokkuus. Tilat ovat A-energialuokkaa ja niissä käytetään maalampöä, mikä vähentää sekä lämmityskustannuksia että ympäristövaikutuksia. TT Toimitilat hyödyntää myös teknologisia ratkaisuja, kuten etähallintaa lukitukseen ja kulunvalvontaan. Ratkaisut parantavat tilojen turvallisuutta ja käyttömukavuutta.
TT Toimitilat on mahdollistaja ja yhdistäjä
TT Toimitiloilla on kohteita pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Lahdessa. Lamminrahkasta tulee todennäköisesti ensimmäinen käynnistynyt kohde Pirkanmaalla.
Nieminen ja Rautiainen kertovat, että TT Toimitilojen on tarkoitus pysyvästi laajentaa toimintaansa Pirkanmaalle. Yritys pyrkii olemaan läheinen yhteistyökumppani eri alueilla elinkeino- ja kehittämisorganisaatioiden kanssa. Näin yritys pääsee myös lähelle pieniä yrityksiä ja heidän tarpeitaan.
TT Toimitilojen Tuomo Nieminen ja Konsta Rautiainen kehuvat Kangasalan ratkaisukeskeistä lähestymistapaa. Lamminrahkan alueen he näkevät vetovoimaisena.
– Jos pieni yritys tarvitsee toimitilaa sadasta kahteensataan neliötä, niin ei sellaiselle ole useinkaan myydä yritystonttia. Meidän toimintaideamme on koota tällaisia toimijoita yhteen ja mahdollistaa heille pääsy uusille yritysalueille. Konseptimme sopii hyvin kuntien valmiiksi kaavoittamille tonteille, joten olemme sellainen yhdistävä tekijä näiden tarpeiden ja tonttien välillä, päättää Nieminen.
***
Nyt on oivallinen hetki olla yhteydessä ja varmistaa paikkasi Lamminrahkassa. Haluatteko olla osa tätä kasvavaa ja kehittyvää aluetta? Ottakaa yhteyttä ja keskustellaan lisää mahdollisuuksista!
Sponda saavutti ykkössijan GRESB-vastuullisuusarvioinnissa.
Kiinteistösijoitusyhtiö Sponda saavutti Euroopan ykkössijan vastuullisimpana kiinteistöyhtiönä omassa vertailuryhmässään kansainvälisessä GRESB (Global Real Estate Sustainability Benchmark) Real Estate Assessment 2024 -vastuullisuusarvioinnissa.
Sponda on säilyttänyt asemansa kiinteistöalan vastuullisimpien yhtiöiden kärjessä GRESB-arvioinnissa jo kahdentoista peräkkäisen vuoden ajan.
Standing Investments -arvioinnissa yhtiö saavutti vertailuryhmässään (Diversified – Office/Retail) 94 pistettä, mukaan lukien korkeimmat mahdolliset pisteet seuraavissa osiossa: vastuullisuuden johtaminen, toimintamallit, raportointi, riskienhallinta ja sidosryhmäyhteistyö, tavoiteasetanta, yhteistyö vuokralaisten ja yhteisön kanssa sekä datan hallinta ja seuranta. Lisäksi Sponda saavutti täydet pisteet GRESB-arvioinnissa ensimmäistä kertaa pisteytetyissä ilmastoriskien hallinnan sekä nettonollatavoitteiden osioissa.
Development-arvioinnissa Sponda saavutti vertailuryhmässään (Mixed use) täydet 100 pistettä kaikista osioista, mukaan lukien ESG-vaatimuksista, materiaalien käsittelystä, rakennusten sertifioinnista, energian, materiaalien, veden ja jätteen käsittelystä sekä sidosryhmäyhteistyöstä.
–Kestävä kehitys on nykypäivän liiketoiminnassa äärimmäisen merkityksellistä, ja yritykset edellyttävät toimitilojensa vastaavan korkeisiin vastuullisuusvaatimuksiin. Rakennettu ympäristö vastaa noin kolmasosasta maailman kasvihuonekaasupäästöistä, ja vastuullisena kiinteistönomistajana haluamme määrätietoisesti vähentää kiinteistöjemme ympäristövaikutuksia, toteaa Spondan toimitusjohtaja Christian Hohenthal.
Spondan huippupisteet Development-arvioinnissa ovat osoitus yhtiön pitkäjänteisestä sitoutumisesta kestävään rakentamiseen. Tämä on nähtävissä yrityksen kiinteistökehityshankkeissa, kuten tämän vuoden GRESB-arvioinnissa mukana olleissa projekteissa Vantaan Tikkurilassa ja Helsingin Mannerheimintie 14:ssä. Sponda tavoittelee johdonmukaisesti LEED Platinum – tai BREEAM Excellent -sertifikaatteja koko kiinteistöportfoliossaan. Yhtiö on myös sitoutunut pienentämään rakennustensa hiilijalanjälkeä koko niiden elinkaaren ajan sekä lisäämään omaa uusiutuvan energian tuotantoaan.
GRESB arvioi kiinteistöalan yritysten ja rahastojen ympäristö- ja sosiaaliseen vastuuseen sekä hallinnointiin liittyvää työtä (ESG) kestävän kehityksen edistämiseksi.
