Senaatti-kiinteistöt on käynnistänyt 7.3.3034 tarjouskilpailun Jyväskylän keskustassa sijaitsevasta virastotalokiinteistöstä. Myytävä kohde rajautuu Cygnaeuksenkatuun ja Hannikaisenkatuun.
Kuva: Senaatti-kiinteistöt
– Valtiolla toimistotilan tarve on vähentynyt valtakunnallisesti merkittävästi viime vuosina. Jyväskylän virastotalon kaltaisia kiinteistöjä tulee varmasti myyntiin tulevina vuosina lisää. Uskon, että näin keskeisellä sijainnilla oleva kohde kiinnostaa kiinteistömarkkinaa, sanoo Senaatin myyntipäällikkö Asko Taskila.
Valtion kiinteistöistä vastaava Senaatti-konserni investoi kuluvana vuonna ennätyksellisen paljon ja rakennuttaa tiloja erityisesti turvallisuusviranomaisten käyttöön. Kokonaisuutena investointien ennustetaan nousevan yli 600 miljoonaan euroon, mikä on kaksinkertainen määrä pidemmän aikavälin keskiarvoon verrattuna.
Senaatti-kiinteistöjen suurimpiin hankkeisiin lukeutuu muun muassa Suojelupoliisin uudet toimitilat. Kuva: Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy, Senaatti-kiinteistöt
Senaatti-konsernissa on parhaillaan käynnissä 277 rakennushanketta eri puolilla Suomea. Investoinnit painottuvat erityisesti turvallisuustoimijoiden kohteisiin.
Senaatti-kiinteistöjen suurimpia rakennushankkeita ja kokonaisuuksia ovat mm. Suojelupoliisin uudet toimitilat, Oulun pääpoliisiasema ja Oulun vankila, Vantaan vankilan lisärakennus, Itä-Uudenmaan uusi pääpoliisiasema, Kansallismuseon lisärakennus ja peruskorjaus sekä Säätytalon laaja peruskorjaus. Lisäksi käynnissä on useita rakennusprojekteja Rajavartiolaitokselle ja Poliisille.
Puolustushallinnon tiloista vastaavan Puolustuskiinteistöjen merkittävimpiä hankekokonaisuuksia ovat F‑35-infrahankkeet ja Merivoimille toteutettavat infrahankkeet, suojatilojen modernisointiohjelman toteutus sekä Puolustusvoimien kasarmien modernisoinnit yhteisen suunnitelman mukaisesti.
Valtion rakennuttaminen jatkuu poikkeuksellisen vahvana lähivuodet. Vuosina 2024 ja 2025 investointien ennustetaan nousevan vuositasolla jopa 750 miljoonaan euroon. Tämän jälkeen palataan takaisin maltillisemmalle, noin 500 miljoonan euron vuositasolle. Rakentaminen painottuu jatkossakin korkean turvallisuustason kohteisiin ja valtion virastojen varautumiseen liittyviin investointeihin.
Senaatti-kiinteistöjen investoinnit olivat 2010-luvulla keskimäärin 250 miljoonaa euroa vuodessa. Erityisesti turvallisuusviranomaisten tiloihin on investoitu voimakkaasti 2020-luvulla. Rakennus- ja kiinteistöinvestoinnit olivat vuonna 2022 noin 490 miljoonaa euroa ja 2021 noin 420 miljoonaa euroa.
Rakennusalan markkinatilanne heijastuu valtion rakennuttamiseen.
– Muutos on ollut hyvin nopea. Vielä vuosi sitten markkina oli erittäin kuumentunut ja hintataso nousi rajusti. Eri puolilla Suomea oli vaikea saada ylipäätään tarjouksia. Nyt urakoiden hintataso on tullut huipputasolta selkeästi alaspäin ja tarjoushalukkuus kasvanut merkittävästi, rakennuttamisjohtaja Jonni Laitto Senaatti-kiinteistöistä sanoo.
Senaatti-konsernin hankkeiden työllisyysvaikutus on arviolta noin 9 000 henkilötyövuotta. Hankkeet toteutetaan eri puolilla Suomea pääasiassa paikallisten yritysten voimin. Korkean turvaluokan rakentaminen asettaa vaatimuksia käytettäville materiaaleille ja edellyttää mm. turvallisuusselvityksiä kaikilta työmaalla työskenteleviltä.
Senaatti-kiinteistöt myy Jokioisten kartanon kiinteistökokonaisuuden, joka pitää sisällään 96 hehtaarin peltoalueet sekä lukuisia kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia. Historiallinen kartanorakennus ja sen miljöö on ollut keskeinen osa Jokioisten alueen historiaa ja kulttuuria jo satojen vuosien ajan.
Historiallisen Jokioisten tilan päärakennus on valmistunut 1700-luvun lopussa. Kuva: Senaatti-kiinteistöt
– Jokioisten kartano ei ole vain rakennus, vaan laaja kiinteistökokonaisuus, joka tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia. Kartanon tontilla sijaitsee muun muassa yli 200-vuotias englantilaistyylinen puisto, joka on säilyttänyt alkuperäisen loistonsa, kohteen myynnistä vastaava Senaatin myyntipäällikkö Sirpa Rouhiainen sanoo.
Jokioisten kartano myydään, koska sille ei ole valtion käyttöä ja alueella toimivan Luonnonvarakeskuksen tilatarpeet ovat vuosien varrella muuttuneet, ja sen toimintoja on keskitetty Jokioisilla sijaitsevalle kampukselle. Valtion kiinteistöstrategian mukaan valtiolle tarpeettomista kiinteistöistä luovutaan ja omistukseen sidotut pääomat vapautetaan yhteiskunnan muihin tarpeisiin.
Jokioisten tilan historiaa on kirjattu jo 1500-luvulta lähtien. Tilasta muodostettiin säteri 1618. Omistukset vaihtuivat ja hajosivat useisiin käsiin kunnes se jälleen yhdistettiin 1764 ja maaherra Ernst Gustaf von Willebrand lunasti 1791 koko jättiläismäisen säteritilan itselleen.
Maaherra von Willebrand oli Jokioisten kartanon isännistä ensimmäinen, joka osallistui henkilökohtaisesti maaomaisuutensa hoitamiseen. Hänen aikanaan tilalla oli rakennustoiminta poikkeuksellisen mittavaa: 18 vuoden aikana toteutettiin yhteensä 30 rakennusta. Päärakennuksen lisäksi rakennettiin väen asuntoja, maatalouden hyötyrakennuksia ja perustetun teollisuuden edellyttämiä rakennuksia kuten saha, mylly, verkatehdas ja rautaruukki. Maaherra von Willebrandin pyrkimykset maanviljelyksen ja sen rakennusten suhteen tähtäsivät kokeilevien ja tavanomaisesta poikkeavien ratkaisujen löytämiseen.
