CapMan Social Real Estate -rahasto sijoittaa päiväkoti- ja koulukiinteistöön Helsingin Hietalahdessa

Vasta perustettu yhteiskunta­kiinteistöihin sijoittava CapMan Social Real Estate -rahasto (CMSRE) tekee ensimmäisen sijoituksensa sijoittaessaan kahteen päivä­koti- ja yhteen koulu­kiinteistöön Helsingin keskustassa. Kahdessa rakennuksista toimii Ranskalainen Jules Verne -koulu ja leikki­koulu, ja yksi rakennuksista tulee remontin valmistuttua toimimaan tilana Helsingin kaupungin päivä­kodille. Kaikissa kolmessa rakennuksessa on pitkä­aikaiset vuokra­sopimukset. Rakennuksiin hankitaan energia­todistukset, jolloin kiinteistöistä tulee EU-taksonomian mukaisia. Ensimmäisen investointinsa jälkeen rahasto jatkaa varain­hankintaa tavoitellen 500 miljoonan euron sijoitus­sitoumuksia ja lähes 1 miljardin euron kokonais­sijoitus­kapasiteettia tulevina vuosina.

Kuva: CapMan Real Estate

Kaikki kolme historiallista rakennusta on vuokrattu pitkillä vuokrasopimuksilla. Rakennukset sijaitsevat samassa korttelissa Helsingin keskustassa Hietalahdentorin lähellä erinomaisten liikenneyhteyksien varrella. Kaksi rakennusta remontoitiin vastikään modernien standardien mukaisesti ja ne on vuokrattu pitkäaikaisella sopimuksella ranskalaiselle Jules Verne -koululle ja leikkikoululle. Kolmas, Helsingin kaupungin päiväkotikäyttöön tarkoitettu rakennus, käy parhaillaan läpi perusteellista remonttia, jonka odotetaan valmistuvan vuonna 2025. Rakennuksissa on tilat noin 350:lle ympäröivillä alueilla asuvalle lapselle. 

Rakennuksissa tehdään energiansäästötoimia ja esteettömyyteen liittyviä parannuksia. Jokaiselle rakennukselle hankitaan energiatodistus, minkä jälkeen kiinteistöt ovat EU-taksonomian mukaisia. Kiinteistöt tavoittelevat LEED ympäristöluokitusjärjestelmän mukaisia Gold -tason sertifiointeja (olemassa olevat rakennukset, käyttö ja kunnossapito, koulut, rakennussuunnittelu ja rakentaminen).

– Olemme erittäin iloisia voidessamme sijoittaa näihin kolmeen keskeisellä paikalla sijaitsevaan kiinteistöön, jotka ovat Social Real Estate -rahastomme ensimmäinen sijoitus. Opetuskäyttöön tarkoitetut kiinteistöt ovat yksi CMSRE-rahaston pääasiallisista kohdesektoreista, ja kiinteistöt sopivat hyvin rahaston sijoituskriteereihin ja strategiaan. Odotamme, että pääsemme tekemään pitkäaikaista yhteistyötä kiinteistöissä varhaiskasvatuksen alalla toimivien kahden vuokralaisen kanssa ja tarjoamaan hienot ja toimivat tilat lapsille ja henkilökunnalle. Ympäröivän Hietalahden alueen odotetaan kehittyvän suotuisasti tulevaisuudessa, mikä parantaa kohteiden laatua entisestään, sanoo CapMan Real Estaten sijoitusjohtaja Aleksi Konsti.

CapMan osti kiinteistöt HGR Property Partnersilta.

The Hotel Maria on avattu Kruununhaassa

The Hotel Maria Helsingin Kruununhaassa on kiinteistökehityshanke, jossa 1800-luvun lopun rakennuksiin on luotu ylellinen hotelli. Puolet hotellihuoneista on nyt valmiina, loput valmistuvat kesällä 2024.

Hotellin kylpyläosasto. Kuva: The Hotel Maria

Hotellissa on yhteensä 117 huonetta, joista sviittejä on 38. Keskimääräinen huonekoko on 43 neliömetriä. Hotellin ensimmäinen vaihe on nyt valmis alkuperäisen aikataulun mukaisesti, kun Mariankadun puoleinen päärakennus ja keskirakennus piha-alueineen ovat kunnossa. Toinen vaihe sisältää Liisankadun ja Maneesikadun puoleisten rakennusten sisätyöt, jotka valmistuvat kesällä 2024.

Hotellin mukaan huoneiden varustelutaso on huipputasoa; huoneteknologiassa on hyödynnetty luksusristeilijöissä nähtyä laivanrakennusosaamista.

– Hotellista löytyy erillinen Maria Spa & Wellness. Spa-elämystä ei silti tarvitse lähteä hakemaan oman huoneen ulkopuolelta, sillä suunnittelussa on panostettu tilaviin kylpyhuoneisiin, joista myös löytyy huonekategorian mukaan saunoja, höyryhuoneita, ylellisiä kylpyammeita ja lepotuoleja, hotellin kaupallinen johtaja Heli Mende kertoo.

Hotellissa on kaksi ravintolaa, fine dining -ravintola Lilja sekä brasserie-tyylinen Garden Terrace. Hotellissa on myös kaksi baaria, design-tuotteita myyvä kauppa ja kappeli. Kesäkaudelle avataan ulkotilat terasseineen sekä kuntosali ja juhlatilat.

The Hotel Marialla on kansainvälinen Preferred Hotels & Resorts Legend Collection -brändimerkki. Sen saadakseen hotellin täytyy Heli Menden mukaan täyttää 500 eri kriteeriä, joista 70 % liittyy palvelun tasoon ja 30 % puitteisiin.

– Uskon, että Helsingin hotellitarjonnan monipuolistuminen The Hotel Marian myötä luo uutta kysyntää ja kasvattaa kokonaismarkkinaa positiivisesti kaikkien kannalta. Pääkaupunkiseudun hotelleilla on kullakin omat kohderyhmänsä, ja siten mahdollisuudet menestyä niin yhdessä kuin kukin omassa segmentissään, The Hotel Marian hallituksen puheenjohtaja Samppa Lajunen toteaa.

Mehiläinen siirtää pääkonttorinsa Arkadia 6:een

Terveys- ja sosiaalipalveluja tarjoava Mehiläinen muuttaa konsernitoimintonsa ja liiketoimintojensa johdon alkuvuodesta 2024 Helsingin Kamppiin, Spondan omistamaan Arkadiankatu 6:een noin 2500 neliön tiloihin. Rakennuksessa on ollut jo aiemmin muita Mehiläisen toimintoja.

Kuva: Sponda. Projektiuutiset esitteli Arkadia 6:n peruskorjauksen marraskuussa 2020, lue artikkeli: https://www.projektiuutiset.fi/arkadia-no-6-peruskorjattu-1970-lukulainen-kiinnostaa/

Vuonna 2020 uudistettuun Arkadia 6:een suunnitellaan Mehiläisen yrityskulttuuria sekä tiimityötä ja kohtaamisia tukevat tilat.

– Mehiläisen IT- ja digipalvelut sekä tytäryhtiömme Beehealthy ovat toimineet Arkadiankadun kiinteistössä jo useiden vuosien ajan. Päätös toimintojemme yhdistämisestä samaan rakennukseen oli luonteva, sillä uusi sijainti on keskeinen ja lähellä yrityksemme juuria Töölössä. Uuden sijainnin ansiosta henkilökuntamme voi entistä helpommin hyödyntää joukkoliikenteen palveluja. Muuton myötä voimme myös parantaa työntekijöidemme työkokemusta ja edistää vastuullisuustavoitteitamme, Mehiläisen henkilöstöjohtaja Tatu Tulokas sanoo.

– Yritykset painottavat toimitilavalinnoissaan nykyään yhä enemmän keskeistä sijaintia, henkilöstön hyvinvointia ja yrityskulttuurin kehittämistä. Vallitsevan trendin mukaisesti ne hakeutuvat ydinkeskustaan, jossa sijainnin tarjoama helppo saavutettavuus ja laadukkaat palvelut toimiston läheisyydessä houkuttelevat sekä työntekijöitä että asiakkaita ja edesauttavat rekrytointia. Keskeisen sijainnin merkitys näkyy korkeampina toimistojen käyttöasteina, mikä on pitkälti linjassa Euroopan pääkaupungeissa voimakkaasti kasvavan trendin kanssa, Spondan toimitusjohtaja Christian Hohenthal kertoo.

Spondan mukaan Arkadia 6:n etuihin sijainnin lisäksi kuuluvat oma pysäköintihalli latauspisteineen, talossa toimiva ravintola Farang sekä kiinteistöä ympäröivät Kampin palvelut.

Arkadia 6 -kiinteistö on sertifioitu BREEAM In-Use Excellent-tason ympäristösertifikaatilla.

Helsingin seudun kauppakamari: Yritysten näkymät heikentyneet elokuusta

409 toimitusjohtajaa vastasi Helsingin seudun kauppakamarin suhdannekyselyyn. Vastanneet arvioivat seuraavan kolmen kuukauden suhdannenäkymät, liikevaihdon, kannattavuuden ja työvoimatarpeiden kehityksen heikoiksi. Rakennusalan näkymät ovat muita heikommat.

Kaavio: Helsingin seudun kauppakamari/Kaupunkitutkimus Oy

– Näkymät ovat kokonaisuudessaan synkentyneet elokuusta myös työllisyyden osalta. Kuluttajien ostovoiman heikkeneminen, korkeat korot ja energian hinnan vaihtelut painavat yritysten odotuksia alaspäin, mutta esimerkiksi informaatio- ja viestintäala näyttää pärjäävän muita aloja paremmin, vaikuttamistyön johtaja Markku Lahtinen Helsingin seudun kauppakamarista kertoo.

Erityisen synkkinä suhdannenäkymiä arvioivat rakentamisen alan yritykset. Alueen rakentamisen alan suhdannenäkymien saldoluku on -42, kun se alueen kaikkien alojen yrityksissä on -30. Saldoluku saadaan vähentämällä kielteisten vastausten prosenttiosuus myönteisten vastausten prosenttiosuudesta.

Suhdannekyselyssä tarkasteltiin erikoisteemana Helsingin seudun asuin- ja toimitilarakentamista.

Asuinrakennuksia valmistui lähes 1,7 miljoonaa kerrosneliömetriä vuoden 2022 4. kvartaalin alusta tämän vuoden 3. kvartaalin loppuun. Asuinrakennuksille myönnettyjen rakennuslupien volyymi on pudonnut kauppakamarin mukaan lähes puoleen vuoden 2021 huipputasosta.

– Uudet asuinrakennusten luvitukset ja aloitukset ovat tämän vuoden aikana pudonneet jyrkästi, joten vuoden 2024 asuntotuotannon määrät Helsingin seudulla jäävät kauas MAL-suunnitelmassa olevasta 16 500 asunnon vuosituotannon määristä, sanoo Markku Lahtinen. MAL-sopimukset ovat maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevia sopimuksia, joita valtio solmii suurimpien kaupunkiseutujen kanssa niiden pitkäjännitteistä kehittämistä varten.

– Asuntorakentaminen elpyy, kun myymättömien uudisasuntojen määrä sekä vapaiden vuokra-asuntojen määrä pienenee ja uusille asunnoille syntyy tarvetta ja kun korkotaso laskee nykyisestä, Saton liiketoimintajohtaja Arto Aalto toteaa.

Toimitila- ja palvelurakentamisen määrä pysyy maltillisena vuoden 2024 aikana.

– Toimitilojen rakentaminen on vähäisempää, ja isoja kauppakeskuksia ei tällä hetkellä ole käynnissä. Toisaalta logistiikka- ja palvelurakentaminen, esimerkiksi isot sairaalahankkeet, jatkuvat edelleen. Myös teollisuudessa on investointeja suunnitteilla, Rambollin kiinteistöt ja rakentaminen -toimialan johtaja Annina Peisa sanoo.

Helsingin seudun kauppakamarin Suhdannepulssi-kyselyyn vastasi 409 Helsingin seudun jäsenyritysten toimitusjohtajaa. Kysely tehtiin 28.11.–5.12.2023. Helsingin seudun kauppakamarin toiminta-alue kattaa 21 kuntaa Uudenmaan alueella. Helsingin seudun kauppakamarin Suhdannepulssi toteutetaan kolme kertaa vuodessa.

Raide-Jokeri on valmis, nyt lähestyy Länsi-Helsingin raitiotien toteutus

Länsi-Helsingin raitiotiehanke sisältää uuden pikaraitiolinjan keskustasta Munkkiniemen ja Haagan kautta Kannelmäkeen sekä kantakaupungin uudet raitiotieosuudet Töölössä ja Kampissa. Suunnittelun on tarkoitus alkaa vuonna 2024 ja toteutuksen 2026. Hinta on tässä vaiheessa 310 miljoonaa euroa.

Havainnekuva Kaupintieltä Lassilassa. Kuvassa Pohjois-Haagan pysäkki. Havainnekuva: Voima Graphics Oy

Helsingin kaupunkiympäristölautakunta käsittelee 5.12.2023 raitiotie- ja katuhankkeen käsittävää hankesuunnitelmaa, jota esitetään raitiotiehankkeen toteutuksen ohjeeksi. Hankesuunnitelmassa määritellään hankkeen laajuus, aikataulu ja toteutustapa. Hankkeen toteutusmuodoksi esitetään allianssimallia, joka on havaittu hyväksi jo muilla suurilla raitiotiehankkeilla.

Mikäli lautakunta päättää esityksen mukaisesti, käynnistävät Helsingin kaupunki ja Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy vuoden 2024 kevään aikana hankintavaiheen, jossa valitaan kumppanit hankkeen suunnitteluun ja rakentamiseen. Tavoitteena on rakentamisvaiheen alkaminen vuonna 2026. 

Uusien raitioteiden lisäksi hankkeessa rakennetaan runsaasti kaupunkikehityksen edellyttämiä katualueita, kunnallistekniikkaa ja muuta infrastruktuuria.  Arvio kokonaisuuden kustannuksista on noin 310 miljoonaa euroa. Vuonna 2021 yleissuunnitelman käsittelyn yhteydessä kaupunginvaltuusto on hyväksynyt hankkeen toteutuksen.

Pikku-Finlandia sai jatkoajan vuodelle 2025

Finlandia-talon perusparannuksen aikaiseksi väistötilaksi rakennettu Pikku-Finlandia jatkaa toimintaansa ainakin vuoden 2025 loppuun saakka.

Pikku-Finlandia valmistui Finlandia-talon väistötilaksi keväällä 2022. Kuva: Finlandia-talo

Vuoden 2022 maaliskuussa avautunut Pikku-Finlandia on ollut suosittu tapahtumakeskus ja sen toiminta jatkuu Finlandia-talon uudelleenavajaisten jälkeenkin. Finlandia-talo Oy on anonut Helsingin kaupungilta viiden vuoden lisäaikaa.

– Pikku-Finlandian huippuhetkiä ovat olleet kansainväliset kongressit, joihin kokoontui ihmisiä ympäri maailman. Lisäksi Töölönlahti jazz -tapahtumat, erilaiset gaalajuhlat sekä lukuisten uusien lanseerausten tapahtumapaikkana toimiminen ovat jääneet mieleen, Finlandia-talon toimitusjohtaja Johanna Tolonen kertoo.

Helsingin kaupunki suunnittelee Pikku-Finlandian siirtoa mahdollisesti Tapulikaupunkiin, jossa se palvelisi Helsingin medialukion lisätilana syksystä 2026 alkaen. Ennen lopullista päätöstä tarkastellaan vielä tarkennettua suunnitelmaa ja aikataulua Finlandia-talon ja Töölönlahden alueen kehittämisen osalta.

Pikku-Finlandia on herättänyt kansainvälistäkin huomiota arkkitehtuurillaan.  Rakennus syntyi Aalto-yliopiston opiskelijaprojektina puurakentamisen ja rakennussuunnittelun yhteisellä maisteriopintojen kurssilla. Jaakko Torvisen ehdotus Finlandia Forest pääsi jatkokehitettäväksi ja lopulta toteutettavaksi valittiin Jaakko Torvisen, Elli Wendelinin ja Havu Järvelän työ.  

Pikku-Finlandiassa on 2 200 neliötä asiakastilaa, kapasiteettia 1 100 henkilölle ja istuvalle illalliselle mahtuu 800 henkilöä. Rakennuksen terassi on 127 metriä pitkä. Pikku-Finlandiassa on vuosina 2022–2023 järjestetty yli 500 tapahtumaa.

Uudistettu Finlandia-talo avataan yleisölle alkuvuodesta 2025.

Suunnittelemo avaa toimipisteen Helsingissä

Toimitilasuunnitteluun, arkkitehti- ja sisustussuunnitteluun erikoistunut Suunnittelemo Oy avaa joulukuussa ensimmäisenä tamperelaistoimistona toimipisteen ja showroomin Helsinkiin.

Suunnittelemon toimipiste ja showroom avautuvat Helsingin Punavuoressa. Kuva: Suunnittelemo

Suunnittelemo Oy on vuonna 2014 perustettu suunnittelutoimisto, jonka tilat ovat Tampereen ydinkeskustassa Kyttälässä. Yritys toimii ympäri Suomea ja on vastannut muun muassa juuri valmistuneen Goforen pääkonttorin tilakonseptista ja sisustussuunnittelusta sekä Alma Median uudistuneiden Finlaysonin tilojen arkkitehti- ja sisustussuunnittelusta.

Yrityksen joulukuun puolivälissä avattava Helsingin toimipiste osoitteessa Punanotkonkatu 2 toimii myös kehitysalustana ja showroomina. Toimitusjohtaja Milla Lindroosin visiossa paikalla kehitetään omia sisustus- ja tilasuunnittelun tuotteita, joita voidaan myöhemmin soveltaa asiakastöissä.

– Katutason liiketilaan “Punanotkoon” voi poiketa matalalla kynnyksellä, inspiroitua ja saada ideoita. Lisäksi näemme, että asiakkaiden ja työkaverien kohtaaminen kasvotusten on tärkeää. Ikkunapintaa riittää, joten piilossa emme ainakaan ole.

Milla Lindroosin mukaan Suunnittelemo haluaa Punavuoren toimipisteellään palvella yhä paremmin asiakkaita, joilla on kiinteistöjä ja liiketoimintaa Helsingissä ja muualla pääkaupunkiseudulla.

Ylva ja Spacent avaavat arvokiinteistön ovet yhteiskäytölle 

Ylva ja Spacent aloittavat yhteistyön tarjotakseen ketterän tavan hyödyntää toimitiloja Helsingin keskustassa. Spacentin teknologia mahdollistaa tilojen tehokkaamman käytön ja usean organisaation pääsyn tiloihin ydinkeskustan paraatipaikalla.

Helsingin ydinkeskustassa sijaitsevan Armaan kulman 2. kerroksen tilat holvikaarineen. Kuva: Ylva 

Ylva omistaa Armas Lindgrenin suunnitteleman vuonna 1914 valmistuneen arvokiinteistön Mannerheimintien ja Kaivokadun risteyksessä, osoitteessa Kaivokatu 12. Suunnittelijansa mukaan nimetyssä Armaan kulmassa sijaitseva toimistotilakokonaisuus on koko pääkaupunkiseudun mittakaavassa ainutlaatuinen kohde.    

Nordean yrityspankin toiminnan jälkeen Armaan kulman tilat olivat ympäröivän työmaan aikana vailla käyttäjää, mutta nyt osa tiloista avataan yhteiskäyttöön. Kokeilun tavoitteina on tuoda markkinaan vaihtoehtoinen, joustavampi vuokrausmalli, tukea ja edistää tilojen jakamistalouden periaatteita sekä kannustaa yrityksiä pienentämään hiilijalanjälkeään. 

Uusi toimintamalli kannustaa ympäristöystävällisempään tapaan käyttää toimitiloja, lisää joustavuutta käyttäjälle ja vähentää samalla rakennusten ja tilojen hukkakäyttöä.   

Kumppanuuden myötä Armaan kulma avaa ovensa noin 14 000 Spacentin käyttäjälle. Yritykset voivat esimerkiksi vuokrata Armaan kulmasta käyttöönsä sopivan määrän tilaa tai hyödyntää tiloja nykyisen kotipesänsä ohella hybridityön tarpeisiin. 

Karkeasti arvioiden yhteiskäyttöisten toimistojen käyttö mahdollistaa sen, että työntekijäkohtainen hiilijalanjälki voi pienentyä jopa 30 prosenttia.   

On kiehtovaa, kun historiallinen arvokkuus kohtaa modernin teknologian. Avaamme Armaan kulman eeppiset puitteet tuhansille käyttäjille helppokäyttöisen sovelluksen kautta varattaviksi. Pyrimme kumppanuudella tarjoamaan joustoa yritysten kulloistenkin toimitilatarpeiden mukaan mahdollisimman vähäpäästöisesti, Ylvan Chief Impact Leader Eelis Rytkönen kertoo. 

Yhteistyö mahdollistaa yrityksille ja ammattilaisille mahdollisuuden vuokrata työtiloja juuri heidän tarpeisiinsa sopivalla tavalla. Tämä vähentää toimistotilojen hukkakäyttöä ja säästää resursseja. 

Toimistojen käyttöasteet ovat kokemuksemme mukaan toimistoaikoina noin 30 prosenttia. Tämän nostaminen 40 prosenttiin vaikuttaa merkittävästi tarvittavan tilan määrään nyt sekä uudisrakentamisen tarpeeseen tulevaisuudessa. Osa yrityksistä on jo aloittanut omien toimistotilojensa vähentämisen, ja meidän tavoitteenamme on tarjota tarvittavaa puskuria, jotta yritykset uskaltavat ottaa itselleen sopivan määrän tilaa ja tätä kautta nostaa omien toimistojensa käyttöastetta, Spacentin toimitusjohtaja Eetu Ristaniemi sanoo. 

Spacent ja Ylva uskovat, että yhteistyömalli voi toimia esimerkkinä muille organisaatioille, jotka etsivät tapoja hyödyntää olemassa olevia tilojaan kestävällä tavalla.  

Pasilan Huippuun Hoasin pääkonttori, opiskelija-asuntoja ja liiketilaa

Helsingin seudun opiskelija‑asunto­säätiön Hoasin rakennuttama Huippu nousee Keski‑Pasilaan. Kolmeen 7‑kerroksiseen lamelli­taloon ja kolmeen 14‑17‑kerroksiseen torni­taloon rakennetaan lähes 400 opiskelija‑asuntoa ja Hoasin uusi pää­konttori. Pääkaupunki­seudun solmu­kohtaan sijoittuva Huippu tarjoaa opiskelijoille heidän toivomiaan yksiöitä sekä Pasilan palvelut ja liikenneyhteydet.

Huippuun rakennetaan kolme 14–17-kerroksista ja kolme 7-kerroksista lamellitaloa sekä välialueiden matalampia rakennusmassoja. Etelän suuntaan avautuvat 5-kerroksisten rakennusten kattopihat ovat viheralueita. Kuva: Arkkitehtuuritoimisto B & M Oy

Helsingin Keski-Pasilaan nousevan opiskelijoiden asuintalon rakentaminen on alkanut. Helsingin seudun opiskelija‑asunto­säätiön rakennuttama Huippu on Hoasin suurin yksittäinen hanke ja hybridi­rakennuksena ainutlaatuinen.

Kolmesta 14‑17‑kerroksisesta tornista ja kolmesta matalammasta lamelli­talosta rakentuvaan kokonaisuuteen tulee kaikkiaan lähes 400 opiskelija‑asuntoa, pääosin yksiöitä. Koko Huippu‑korttelin laajuus on 16 000 kerrosneliömetriä.

– Opiskelija‑asuntojen soluaika on ohi. Kun Huipun toteutus­suunnittelu aloitettiin vuonna 2019, asunnoistamme 70 prosenttia oli soluja, mutta opiskelijat halusivat vain yksiöitä tai kaksioita, Hoasin hanke­päällikkö Anneli Keränen kertoo.

Ensimmäiset opiskelijat pääsevät muuttamaan Huippuun kahden vuoden kuluttua marraskuussa 2025. Rakennus valmistuu kokonaisuudessaan vuonna 2026.

Huippu‑korttelin kokonaisuus nousee Kauppakeskus Triplan pohjois­puolelle. Huipun pää‑ ja arkkitehti­suunnittelusta vastaa A‑Insinöörit‑konserniin kuuluva Arkkitehtuuritoimisto B & M Oy, joka oli mukana hankkeessa jo kaavan viite­suunnittelu­vaiheessa 2015–2018 yhdessä Hoasin ja Helsingin kaupungin kanssa. Suunnittelua on tehty yhdessä A‑Insinöörien rakenne‑ ja akustiikka­suunnittelijoiden kanssa. Hankkeen urakoi Hartela.

Rakennuksen alimpiin kerroksiin tulee Hoasin uusi pääkonttori.

– Viidenteen kerrokseen asti ei voi raide­liikenteen ja vilkas­liikenteisen Veturikadun vuoksi rakentaa asuntoja, ja siksi alimmat kerrokset ovat toimistoja ja liike­tilaa. Huippu onkin moni­muotoinen hybridi­rakennus, jonka ala­kerroksissa on monia erilaisia toimintoja ja isoja toimistoja, ja näiden päällä paljon pieniä opiskelija‑asuntoja, pää­suunnittelija J‑P Lehtinen B & M Oy:stä kertoo.

Oma erityisyytensä ovat korttelin lukuisat kansipihat, joita on matalampien rakennusten katoilla.

– Huipussa on paljon suuria viher­kattoja ja maisema­terasseja. Tiiviillä tontilla käytännössä kaikki piha‑alueet ovat kansi­pihojen viher­alueita, Lehtinen sanoo.

Huipussa on hyvin huomioitu yleistyneen yksin‑ ja etä­opiskelun vasta­painoksi tarvittavat yhteis­tilat. Kunto­salin ja pesulan lisäksi yhteis­tiloihin kuuluu yhteis­opiskeluun tarkoitettu luku­sali, asukas­toimikuntien käyttöön tarkoitettu workshop‑tila sekä tapahtuma- ja liikunta­tila, joka on avoin kaikille Hoasin asukkaille.

Rakennesuunnittelun kannalta haastavinta olivat juuri rakennuksen monet eri käyttö­tarkoitukset saman rakennus­massan sisällä. Runko toteutetaan teräsbetonirakenteina.

– Korkeiden tornitalojen massojen alla on paljon erilaisia tiloja, joiden vuoksi tornien rakenteet ovat poikkeuksellisen vaativia ja moni­puolisia – siellä on muun muassa rakenteellisesti haastavia paikalla­valettuja kuorman­siirto­rakenteita. Kansi­pihoilla ja terasseilla rakenne­suunnittelun kannalta tärkeintä olivat lukuisat vedeneristys­detaljit ja vesien pois ohjaaminen hallitusti, suunnittelu­johtaja Sami Moisio A‑Insinööreistä sanoo.

Koska korkeat rakennus­massat avautuvat kohti meluista rata‑ ja tie­aluetta, on melun ehkäisyä ja akustiikka­ratkaisuja pohdittu saman­aikaisesti arkki­tehtuuristen valintojen kanssa. Melu­mallinnuksilla varmistettiin melun­suojaamisen näkö­kulmasta paras massoittelu. Rakennusten sijoittelu ja mitta­suhteet ovat sellaiset, että ne estävät raide‑ ja katu­melun pääsyn piha‑alueille.

NCC: Peruskorjatun toimistorakennuksen päästöt noin 40 % uudisrakennuksen päästöistä

NCC kehitti entisestä KY-talosta Helsingin Kampissa tiloiltaan modernin toimistorakennuksen. Nykyisen Kulma21-kiinteistön hiilijalanjälki laskettiin todellisen toteutuman mukaan ja sitä verrattiin vastaavaan uuteen rakennukseen, mikä samalle paikalle olisi ollut mahdollista rakentaa. Tulokseksi saatiin kiinnostavaa dataa kysymykseen, kannattaako vanha rakennus purkaa vai korjata. 

Kulma21 sijaitsee Pohjoisen Rautatiekadun ja Fredrikinkadun kulmassa. Kuva: NCC

Kulma21:n laajasta peruskorjauksesta tehtiin hiilijalanjälkilaskenta toteutuneen työn mukaisesti, jota verrattiin uuden, määräystason mukaisen ja ulkoarkkitehtuuriltaan sekä laajuudeltaan vastaavan toimistorakennuksen rakentamiseen. Tässä tapauksessa uudisrakentamisessa huomioitiin myös vanhan rakennuksen purkaminen uuden alta pois. 

Tulokseksi saatiin, että peruskorjatun Kulma21:n päästöt olivat noin 40 % uudisrakennuksen päästöistä lyhyellä aikavälillä (1–5 vuotta). Viidenkymmenen vuoden elinkaaritarkastelujakson aikana Kulma21:n kumulatiivinen hiilijalanjälki on noin 15 % pienempi kuin se olisi ollut uudisrakennuksella. Itse peruskorjauksen päästövaikutukset ovat noin 44 % pienemmät kuin uuden rakentamisen. 

Huomioitavaa on, että rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki riippuu merkittävästi tuotantovaiheen päästöistä (vuosi 0) ja energiatehokkuudesta, jonka vaikutus pienenee käyttövuosien myötä. Vanhan rakennuksen purku kasvattaa uudisrakentamisen vertailuvaihtoehdon hiilijalanjälkeä elinkaaren alussa. 

– Edes 50 vuoden tarkastelujakso ei riitä kompensoimaan uudisrakennuksen aiheuttamaan hiilijalanjälkeä siitäkään huolimatta, että uudisrakennettu kohde kuluttaa vähemmän energiaa kuin korjauskohde. Tämä on merkittävä fakta, kun mietimme parasta ratkaisua vanhoille kiinteistöille jo rakennetussa ympäristössä, kuten esimerkiksi kantakaupungissa, NCC:n korjausrakentamisen toimialajohtaja Jarkko Heinonen toteaa. 

Kulma 21 on hyvä esimerkki siitä, miten kehnokuntoisesta ja vajaakäytöllä olevasta kiinteistöstä voidaan kehittää toimiva ja käyttäjiä kiinnostava kiinteistö. 

– Kiinteistön käyttötarkoitusta voidaan usein muuttaa tarpeita vastaavaksi ongelmalliseksikin todetuissa kohteissa. Se vaatii kuitenkin paljon monialaista osaamista suunnittelijoilta ja korjausrakentajilta sekä joustavampaa kaavoitusta, jota toivottavasti tulemme ainakin Helsingissä tulevaisuudessa saamaan.