Muutostyöt keskittyvät kiinteistön maantasokerrokseen, jonka käyttötarkoitusta muutetaan vastaamaan tulevaisuuden työnteon tarpeita.
SRV ja Exilion ovat allekirjoittaneet sopimuksen Helsingissä osoitteessa Itämerentori 2 sijaitsevan kiinteistön muutostöiden toteuttamisesta. Hanke toteutetaan projektinjohtourakkana.
Vuonna 2001 rakennettu, nykyään Valla-nimellä tunnettu kiinteistö koostuu kahdesta osasta, matalasta osasta ja torniosasta. Muutostyöt keskittyvät kiinteistön maantasokerrokseen, jonka käyttötarkoitusta muutetaan vastaamaan tulevaisuuden työnteon tarpeita. Matalan osan ja torniosan toimistotilat ovat käytössä koko hankkeen ajan.
Työt käynnistyvät tammikuussa 2025, ja hankkeen arvioidaan valmistuvan loppuvuodesta 2025. Noin 3 000 neliömetrin maantasokerrokseen rakennetaan kolme ravintolatilaa, kokouskeskus ja auditorio, vastaanottotoiminnot sekä drop-in -työskentelyä tukevat toiminnot. Näiden muutosten ohella SRV toteuttaa kiinteistöön kellarikerrosten rakennus- ja talotekniikkatyöt.
–Kyseessä on keskeinen rakennus Helsingin Ruoholahdessa. Päivitämme kiinteistön tilaajan tarpeiden mukaan vastaamaan nykypäivän standardeja. Olemme toteuttaneet viime vuosina useita vastaavanlaisia muutostyöprojekteja pääkaupunkiseudulla omalla pienkorjaushankkeiden tiimillämme, kertoo SRV:n yksikönjohtaja Kimmo Hyry.
–Valla-hankkeessa kiinteistöön toteutetaan korkeatasoisia palveluita ja tiloja. Tavoitteena on tarjota yrityksille entistä parempi tuki liiketoimintaan ja työntekijöille monipuoliset, viihtyisät mahdollisuudet niin työntekoon kuin palautumiseen, kertoo Exilionin investointipäällikkö Jussi Ojamo.
Helsinki Research Forum on julkaissut arvionsa pääkaupunkiseudun keskeisten toimistoalueiden vajaakäyttöasteista. Toimistoalueilla oli joulukuun 2024 lopussa noin 662 000 neliömetriä tyhjillään eli noin 13 000 neliötä enemmän kuin edellisen kvartaalin lopussa.
Helsinki Research Forum päivitti pääkaupunkiseudun keskeisten toimistoalueiden vajaakäyttöasteen sekä tarkastelussa olevan toimistokannan. Joulukuun 2024 lopussa tyhjää toimistotilaa oli 662 000 neliömetriä. Vajaakäyttöaste nousi edellisen kvartaalin loppuun verrattuna 0,3 prosenttiyksikköä. Vajaakäyttö väheni merkittävästi Pasilan ja Pitäjänmäen alueella ja nousi Sörnäisissä ja Otaniemessä.
Helsinki Research Forum on julkaissut arvionsa pääkaupunkiseudun keskeisten toimistoalueiden vajaakäyttöasteista. Toimistoalueilla oli joulukuun 2024 lopussa noin 662 000 neliömetriä tyhjillään eli noin 13 000 neliötä enemmän kuin edellisen kvartaalin lopussa. Keskimääräinen vajaakäyttöaste oli 15,4 prosenttia, jossa on noin 0,3 prosenttiyksikön verran kasvua edelliseen kvartaaliin verrattuna.
Vajaakäyttöaste väheni merkittävästi Pasilan (-1,95 prosenttiyksikköä) ja Pitäjänmäen alueilla (-1,18 prosenttiyksikköä). Pasilassa laskua selittää ennen kaikkea tyhjillään olevan tilan poistuminen tilakannasta peruskorjauksen seurauksena. Pitäjänmäellä vajaakäytön vähenemistä selittää sen sijaan positiivinen nettokäyttöönotto.
Merkittävimmät negatiiviset muutokset nähtiin Sörnäisissä (+2,75 prosenttiyksikköä) ja Otaniemessä (+1,99 prosenttiyksikköä). Sörnäisissä muutosta selittää ennen kaikkea yksittäisen, lähes tyhjillään olevan kohteen peruskorjauksen valmistuminen, kun taas Otaniemessä muutos on seurausta negatiivisesta nettokäyttöönotosta.
Tarkastelussa olevaa toimistokantaa päivitettiin ja tilakanta kvartaalin lopussa oli noin 4,31 miljoonaa neliömetriä, jossa kasvua nettona noin 9 500 neliömetriä edelliseen kvartaaliin verrattuna. Kvartaalin aikana yksi uudisrakennus ja kahden kohteen peruskorjaus valmistui Vallilassa, Sörnäisissä ja ydinkeskustassa kasvattaen tilakantaa noin 22 000 neliömetriä. Samaan aikaan tilaa poistui markkinoilta peruskorjauksen seurauksena Pasilassa ja ydinkeskustan lähialueella pienentäen tilakantaa noin 12 500 neliömetriä.
Helsinki Research Forumin tuottama tieto julkaistaan osamarkkinatasolla Raklin verkkosivuilla. Joulukuun päivityksen yhteydessä Helsinki Research Forumin aiempien tutkimusten tuloksia päivitettiin sekä vajaakäyttö- että tilakantatietojen osalta.
Peab ja Nordisk Renting ovat sopineet Kiinteistö Oy Helsingin Panuntie 6:n peruskorjauksesta ja rakenteiden osittaisesta uusimisesta. Peruskorjattavaan rakennukseen tulee tilat mm. Työterveyslaitokselle.
Hanke pitää sisällään 11.000 bruttoneliön kokoisen, 8-kerroksisen toimistorakennuksen peruskorjauksen ja nykyisen kylmän sisäänkäyntikerroksen muuttamisen lämpimiksi sisätiloiksi. Lisäksi rakennuksen runkoa korjataan ja vahvistetaan.
Hankkeessa koko rakennuksen talotekniset järjestelmät peruskorjataan uutta vastaaviksi.
Rakennukselle toteutetaan myös uusi pääsisäänkäynti sekä sisäänkäyntikatos luoteisjulkisivulle.
–Lähdemme peruskorjaamaan 90-luvun alussa valmistunutta toimistorakennusta, jonka korjaamista ohjaavat korkealle asetut vastuullisuustavoitteet niin työturvallisuuden kuin ympäristötavoitteidenkin osalta, kertoo korjausrakentamisen yksikönjohtaja Vesa Ahlroos Peabilta.
Hanke käynnistyy tammikuussa 2025 ja se valmistuu alkuvuodesta 2026.
Valtioneuvostokorttelin rakennuksia peruskorjataan ja ne käyvät läpi huomattavan taloteknisen uusimisen.
Valtioneuvoston linnan kortteli ja sen viereinen valtioneuvostokortteli ovat tulleet peruskorjausikään. Korttelien rakennukset peruskorjataan ja uudistetaan vaiheittain. Ensimmäinen vaihe käsittää valtioneuvostokorttelin eli Kirkkokatu 12:n ja 14:n, Pihapaviljongin, Snellmaninkatu 7:n sekä Hallituskatu 3:n rakennukset. Työt korttelissa käynnistyvät loppuvuodesta 2024. Ensimmäisen vaiheen pääurakoitsijana toimii YIT ja hankkeen rakennuttajana valtion toimitiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt.
Helsingin Kruununhaassa sijaitsevan valtioneuvostokorttelin rakennuksia peruskorjataan ja ne käyvät läpi huomattavan taloteknisen uusimisen. Rakennusten turvallisuutta, energiatehokkuutta ja esteettömyyttä parannetaan ja lisäksi tehdään sisäpihaan ja logistisiin yhteyksiin liittyviä rakennustöitä. Peruskorjauksen yhteydessä työtilat uudistetaan ja tiloihin toteutetaan valtioneuvoston konseptin mukainen monitilatyöympäristö valtioneuvoston tarpeisiin. Kortteli on rakennushistoriallisesti merkittävä osa Helsingin keskustakortteleita ja koostuu useasta eri aikakauden rakennuksesta, joista vanhimmat rakennukset on rakennettu 1840-luvulla ja uusimmat 1980-luvulla. Uudistukset toteutetaan rakennusten historiallisia arvoja kunnioittaen.
Pitkäaikaiset ja vastuulliset ratkaisut
Nyt alkava ensimmäinen vaihe on osa laajempaa valtioneuvoston toimitilojen uudistamishanketta eli ns. Korttelihanketta, jossa valtioneuvoston toiminnot ja ministeriöiden toimitilat keskitetään jatkossa pääosin Valtioneuvoston linnan kortteleihin ja niiden välittömään läheisyyteen.
Tulevat tilaratkaisut ovat paitsi tehokkaat myös muunneltavat, joten ne taipuvat valtioneuvoston tulevaisuuden muuttuviin tarpeisiin. Työtilojen monipuolinen yhteiskäyttö säästää kustannuksia, tukee modernia työskentelyä ja on myös ekologisesti kestävää.
Rakennushankkeessa noudatetaan Senaatti-kiinteistöjen ohjeita hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Peruskorjauksissa Senaatin tavoitteena 15 % pienempi hiilijalanjälki tavanomaiseen rakentamiseen verrattuna. Tässä hankkeessa tavoitteeksi on asetettu 24 % pienempi hiilijalanjälki. Kiertotaloustavoitteet ovat vahvasti mukana rakennushankkeessa ja esimerkiksi rakentamisen aikana käytetty energia tuotetaan ympäristöystävällisesti. Hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa Senaatti-kiinteistöt hyödyntää suomalaista Rakennustiedon ympäristöluokitustyökalua (RTS), joka on kehitetty erityisesti Suomen olosuhteisiin. Hankkeessa tavoitellaan korkeaa ympäristön laadun tasoa eli neljää tähteä.
Ensimmäisen vaiheen eli valtioneuvostokorttelin laajuus on n. 15 000 neliömetriä ja kustannusarvio 71 milj. euroa. Pääurakoitsijana toimii YIT ja pääsuunnittelijana LPR-arkkitehdit Oy. Työt tontilla alkavat valmistelevilla töillä tämän vuoden lopussa ja varsinaiset rakennustyöt käynnistyvät alkuvuodesta 2025. Rakennustyöt valmistuvat loppuvuodesta 2026.
Suomen ensimmäinen toimistopilvenpiirtäjä Kalasataman Horisontti Helsingissä tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden yrityksille, jotka etsivät moderneja ja muuntojoustavia toimitiloja. Redin kauppakeskuksen päälle rakennettava Horisontti yhdistää ensiluokkaiset olosuhteet, ainutlaatuiset maisemat merelle ja kaupunkiin sekä erinomaisen sijainnin, joka palvelee niin yrityksen työntekijöitä kuin vierailijoitakin. Pilvenpiirtäjän rakennuttajana toimii SRV ja rakennus on muuttovalmis toukokuussa 2025.
Muuntojoustavat tilat, huippuluokan olosuhteet ja erinomaiset palvelut
Kalasataman Horisontti tarjoaa monipuolisia ja helposti räätälöitäviä toimitiloja niin pienille parinkymmenen hengen yrityksille kuin isommillekin toimijoille. Yksi kerros on noin 500 neliömetriä, ja se voidaan jakaa pienemmiksi tiloiksi tai yhdistää useampi kerros yhden yrityksen käyttöön. Tämä tekee Horisontista erinomaisen vaihtoehdon sekä pienille että suurille yrityksille, jotka haluavat joustavat tilat muuttuviin tarpeisiin.
Uudiskohteena Horisontti tarjoaa vuokralaisille mahdollisuuden vaikuttaa toimitilojen suunnitteluun ja toteutukseen jo rakennusvaiheessa. Seinät, tilojen jaot ja sisustus voidaan mukauttaa yrityksen toiveiden mukaan varmistaen, että lopputulos tukee yrityksen toimintoja ja kulttuuria.
Horisontin talotekniikka on suunniteltu viimeisintä teknologiaa hyödyntäen: valaistus, lämpötilan hallinta, viilennys ja akustiikka ovat kaikki huippuluokkaa. Suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota työympäristön mukavuuteen; akustiikka on optimoitu siten, etteivät tilat kaiu tai kopise, ja lämpötilan hallinta pitää työtilat aina miellyttävinä vuodenajasta tai ulkolämpötilasta riippumatta.
Toimisto Horisontissa helpottaa yrityksen vastuullisuustoimintaa
Rakennus täyttää LEED Platinum -sertifioinnin kriteerit, mikä takaa korkean energiatehokkuuden ja vastuulliset ratkaisut sekä helpottaa samalla yritysten omia vastuullisuusraportointeja.
Toimistotyön arkea helpottavat Redin kauppakeskuksen kattavat palvelut, kuten ravintolat, kaupat ja kuntosalit, jotka ovat aivan toimistopilvenpiirtäjän sisäänkäynnin tuntumassa. 24. kerroksessa sijaitseva Horisontin laadukas ravintola tarjoaa upeat näkymät Helsingin ylle. Ravintola on avoinna myös muille kuin rakennuksen työntekijöille. Horisontin palveluihin kuuluu tämän lisäksi oma tasokas aulapalvelu, joka varmistaa esimerkiksi vierailujen sujuvuuden.
Kuva: SRV
Kalasataman Horisontin valtteina sijainti ja saavutettavuus
Kalasataman Horisontin sijainti on yksi sen vahvimmista valteista. Pääovet avautuvat suoraan Redin sisätiloihin, ja metroasema on vain muutaman askeleen päässä pääaulasta. Horisontilla on myös oma tasokas aulapalvelu, joka varmistaa esimerkiksi vierailujen sujuvuuden. Toimistokäyttäjillä on käytössään Redin parkkihallin lähes 2000 parkkipaikkaa – saapuminen on siis helppoa niin julkisilla kuin omalla autolla.
Lähistö tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia ulkoiluun – esimerkiksi Mustikkamaan ja Korkeasaaren luonnonkauniit maisemat tuovat toimistoarkeen vaikkapa viihtyisän kävelypalaveripaikan keskeltä kaupunkikuvaa. Läheisyys Teurastamon alueeseen ja sen ravintola- ja kulttuuritarjontaan tuo myös hieman rosoisempaa ympäristöä vanhempine arkkitehtuureineen aivan naapurustoon.
Kalasataman Horisontti pähkinänkuoressa:
Suomen ensimmäinen toimistopilvenpiirtäjä upeilla näkymillä jokaiseen ilmansuuntaan
Uudiskohde, jonka toimistotilojen suunnitteluun tuleva vuokralainen voi osallistua
Erinomaiset olosuhteet ja moderni teknologia
Muuntojoustavat tilapohjat, jotka on suunniteltu taipumaan moniin tarpeisiin
Kaikki arjen palvelut ovat saatavilla samassa rakennuskompleksissa Redissä
Helppo saavutettavuus sekä julkisilla että autolla
Mikäli yrityksesi etsii modernia, kestävää ja muuntojoustavaa toimitilaa Helsingin sykkeessä, Kalasataman Horisontti on erinomainen valinta. Muuttovalmiit tilat odottavat yrityksiä toukokuussa 2025. Horisontissa otetaan sovittaessa myös mielellään vastaan vierailijoita työmaakierroksille.
Helsingin keskusta-alueen korkeinta toimistorakennusta Ruoholahden Itämerentorilla kunnostetaan tämän päivän työelämän tarpeisiin. Rakennukseen tulee modernit toimitilat noin 2000 asiantuntijalle. Uudistus alkaa alkuvuodesta 2025.
Vuonna 2000 valmistunut arkkitehti Pekka Helinin suunnittelema toimistorakennus on vuosituhannen vaihteen arkkitehtuurinen taidonnäyte. Kiinteistön uudistuksessa keskitytään erityisesti ilmavan atriumin ja matalan osan suurten kerrospohjien uudistamiseen. Ylemmän osan toimistokerrokset ovat kerrosalaltaan pienempiä, mikä lisää tilojen joustavuutta ja muunneltavuutta.
–Kiinteistö uudistetaan vastaamaan tämän päivän työelämän tarpeita. Etätyö mullisti työn tekemisen tavat, ja nyt sille tarvitaan vastavoima. Monikäyttöiset, muunneltavat ja työ- ja yrityshyvinvointia tukevat tilat ja toimivat palvelut ovat lähityön arvostuksen palautuksessa avainasemassa, sanoo investointipäällikkö Jussi Ojamo kiinteistön omistavalta Exilionilta.
Atrium kokee kokonaisvaltaisen muodonmuutoksen
Rakennuksen sydän, atrium, on vuosikymmenten saatossa muodostunut lännestä Helsingin keskustaan suuntaaville sadoille työmatkalaisille ja paikallisille keskeiseksi läpikulkuväyläksi metrolle ja Ruoholahden palveluiden pariin.
–Porkkalankadun ja Itämerenkadun välinen tila kiinteistössä uudistetaan, mikä parantaa sen toiminnallisuutta ja viihtyisyyttä. Atrium luo yhteisöllisyyttä, kun sinne saneerataan tilat muun muassa kolmelle ravintolalle ja nykyaikaisille toimistopalveluille. Atriumiin ja sen ympärille tulee Ruoholahden parhaalle paikalle elävä, lähityön kulttuuria vahvistava keskus”, Ojamo kertoo.
Historiallinen hirsisauna Helsingin kattojen yllä säilytetään
Kiinteistöön saneerataan teknistäydellinen kokouskeskus, pukuhuonetilat saunoineen ja monipuoliset palvelut autoilijoille ja pyöräilijöille. Myös kuntosalialueen koko kaksinkertaistuu nykyisestä. 60-metrin korkeudessa sijaitseva hirsisauna säilytetään uudistuksessa. 16. kerroksen kattoterassin saunan ikkunasta avautuu näkymät Suomenlahdelle, Lauttasaareen ja Espooseen.
–Ruoholahden keskeisimmällä paikalla sijaitseva kiinteistö on erinomaisesti saavutettavissa niin autolla, pyörällä, jalan kuin julkisellakin liikenteellä, ja tämä on huomioitu palveluissa esimerkiksi niin, että kellarikerrokseen tulee noin 300 pyöräpaikkaa ja sähköauton latauspisteitä yli puolet koko autopaikkakapasiteetista, noin 180 kappaletta, mikä on merkittävä määrä nykyparkkihalleissa”, Ojamo jatkaa.
Ensimmäisen vaiheen töissä maantasokerroksen ja kellaritilojen osittainen uudistus alkaa alkuvuodesta 2025 ja tämän vaiheen on määrä valmistua ensi syksynä. Toinen vaihe alkaa 2027 alussa, ja koko hanke on valmis arviolta vuoden 2028 aikana. Matalan osan ja torniosan toimistokerrokset ovat vuokralaisten normaalissa käytössä koko uudistuksen ajan.
Senaatti-kiinteistöt on käynnistänyt tarjouskilpailun osoitteessa Eteläesplanadi 10 sijaitsevasta toimistokiinteistöstä. Helsingin Eteläesplanadin varrelle vuonna 1910 valmistunut Apollon talo rakennettiin hotelli-, ravintola- ja teatteritaloksi. Viimeisimmäksi kohde on toiminut oikeusministeriöllä toimistokäytössä.
–Valtion toimistotilojen käyttöaste on laskenut merkittävästi viime vuosien aikana ja toimistokiinteistöjä tulee nyt myyntiin erittäin hyviltä sijainneilta. Tässä upeassa arvorakennuksessa yhdistyy hienolla tavalla historia, kulttuuri ja arkkitehtuuri. Myös kohteen monipuoliset käyttömahdollisuudet tekevät siitä mielenkiintoisen, sanoo Senaatin myyntipäällikkö Ella Sperling.
Myytävä kiinteistö sijaitsee Helsingin ydinkeskustassa Eteläesplanadin varrella, joka on yksi keskustan arvovaltaisimmista toimitilasijainneista. Rakennus on suojeltu, ja se kuuluu Esplanadi-Bulevardi RKY-alueeseen, edustaen Helsingin keskustan merkittävää liike- ja kulttuuriarkkitehtuuria. Rakennus sijaitsee hallinto- ja virastorakennusten kaava-alueella, mutta se on alustavien keskustelujen pohjalta muutettavissa ainakin toimisto, liike ja hotellikäyttöön.
Apollon talon tarina – kulttuuria, liiketoimintaa ja historiaa yli vuosisadan
Eteläesplanadi 10 on arvokiinteistö Helsingin Kaartinkaupungissa, joka valmistui vuonna 1910 professori ja arkkitehti Onni Tarjanteen suunnittelemana. Alun perin Apollo-yhtiön rakennuttamassa viisikerroksisessa rakennuksessa toimi Apollo-teatteri, kahvila-ravintola ja hotelli, sekä insinööri ja elokuvantekijä Karl Emil Ståhlbergin valokuvausateljee ja koti. Rakennusta kutsuttiin tuolloin Apollon taloksi.
Rakennus on käynyt läpi useita merkittäviä muutoksia. Vuonna 1916 arkkitehti Nils Wasastjerna laajensi pääsisäänkäyntiä ja uudisti sisätiloja. Ståhlberg myi kiinteistön Venäjän meriministeriölle vuonna 1917, minkä jälkeen rakennus toimi matruusikerhona. Suomen Ylipäällikön esikunta ja Senaatin sota-asiain toimituskunta käyttivät rakennusta vuosina 1918–1921. Vuonna 1934 Oy Alkoholiliike Ab osti kiinteistön Neuvostoliitolta, ja rakennusta korotettiin kahdella kerroksella. Rakennus toimi Alkoholiliikkeen pääkonttorina vuoteen 1940 saakka, minkä jälkeen se oli puolustusvoimien käytössä. Rakennus siirtyi Suomen valtiolle vuonna 1946.
Helsingin ydinkeskustassa Kaartinkaupungin ja Punavuoren välissä sijaitseva historiallinen kiinteistö Gloria on keskellä uudistus- ja saneerausprosessia. Ratakadun ja Yrjönkadun puoleinen osa rakennuksesta taipuu valoisiksi ja moderneiksi toimistotiloiksi. Kiinteistön nykyisenä omistajana on ruotsalainen varainhoitoa ja kiinteistökehitystä tarjoava Areim, joka aloitti toimintansa Suomessa vuonna 2017. Areimin tavoitteena on tehdä Gloriasta uudenlainen toimitilakiinteistö, jonka suurena vetovoimana on historiallisen luonteensa lisäksi yhteisöllisyys ja viihtyvyys.
Glorian uudistusta tehdään historiaa kunnioittaen
Gloria sai alkunsa vuonna 1928, eli samoihin aikoihin muun muassa Eduskuntatalon kanssa. Jo runsaasti kokemusta erilaisista arvokohteista kerännyt arkkitehti Georg Thure Nummelin toimi kiinteistön pääsuunnittelijana. Nummelinin työparina toimi Uuno Varjo, joka on tunnettu muun muassa Olympiastadionin rakennesuunnittelijana.
Mainetta Gloria on kerännyt historiansa aikana kiinteistön Pienen Roobertinkadun puolella toimivasta teatteristaan, Gloria-salista, jonka lavalla on nähty vuosikymmenten aikana lukuisia produktioita. Ratakadun puolella puolestaan oli alun perin asuntoja.
–Talo ja koko kortteli on historialtaan hieno. Ympärillä on vanhoja arvorakennuksia, ja Ratakadun puolelta on kauniit näkymät puistoon ja ympäröivään kaupunkiin, kertoo Areimin asset manager Hannu Tammia.
Areim keskittyy tällä hetkellä Ratakadun puolen uudistamiseen, mutta Pienen Roobertinkadun puolelle on suunnitelmissa myös saneeraus. Tammia kertoo, että toimistotilaa sinne ei olla tekemässä, sillä historiaa on kunnioitettava – legendaarinen teatteri säilyy teatterina.
–Rakennuksen historiallista luonnetta kunnioitamme säilyttämällä mahdollisimman paljon alkuperäistä muotokieltä – tässä rakennuksessa on hienoja kaarevia ikkunoita, oviaukkoja ja vastaavia rakenteita.
Tavoitteena saneerauksessa ei ole uudistaa aivan kaikkea. Prosessissa ei pureta sellaista, mitä ei ole tarvetta purkaa. Muun muassa hissipaikat ja sisäraput säilytetään. Julkisivulle ei tehdä mitään.
Nykyaikainen käytettävyys ja muuntojoustavuus ovat tärkeitä samalla kuitenkin säilyttäen kiinteistön historiallinen luonne.
–Ei väkisin tehdä modernia, mutta ei rakennus saa olla museokaan, summaa Tammia.
Tunnelmaa ja yhteisöllisyyttä Gloriassa
Yhteisöllisyys ja vehreys ovat olennaisia tekijöitä uudessa Gloriassa. Tammia kertoo, että Ratakadun puolen sisäpiha palautetaan autottomaksi ja sinne tuodaan runsaasti viherkasveja. Tarkoituksena on tehdä sisäpihasta yhteisöllinen rentoutumis- ja työntekopaikka. Talvisin pihaa ei ajeta lumesta, vaan sinne tulee polkuja, joita pitkin kävellä.
–Tuomme ulkona rakennusta vastapäätä olevaa puistoaluetta sisäpuolelle – näin sisäpihasta tulee ikään kuin käyttäjien oma yksityinen puisto.
Ympäristö ja upeat näkymät ikkunoista, niin alemmissa kuin etenkin ylemmissä kerroksissa, ovat yksi Glorian monista valttikorteista. Ylemmissä kerroksissa kuusi metriä korkeiden loft-tilojen neljän metrin korkuisista ikkunoista näkee kantakaupungin yli. Ikkunat avautuvat joka suuntaan, päivänvaloa tulee runsaasti ja ympäröivät arvokiinteistöt ja puisto luovat tunnelmaa. Alue itsessään on turvallinen ja vakaa.
Sijainnin etuna on myös rautatieaseman läheisyys ja erinomainen saavutettavuus julkisella liikenteellä, sekä aivan lähellä sijaitsevat useat parkkihallit autoilijoille. Sisäpihalle tehdään polkupyöräpaikkoja, minkä tarkoituksena on edistää omalta osaltaan ympäristöystävällistä liikkumista.
Estetiikka ja energiatehokkuus kohtaavat
Glorian olosuhteita kohennetaan – ilmanvaihto, sähkölaitteistot ja vedenkulutus tuodaan kaikki nykyaikaan, ja kiinteistöön tulee valokuitu. Designia ei kuitenkaan unohdeta, sillä se on merkittävä osa kiinteistön viihtyisyyttä ja brändiä.
–Hanojen, valaisimien ja muiden vastaavien on oltava paitsi käytännöllisiä, myös hienoja, tuumaa Tammia.
–Kauniit historialliset takat ovat luovat tiloihin tunnelmallista henkeä. Keittiöihin puolestaan tulee uusi tekniikka, mutta väri- ja muotomaailman kautta haetaan historiallista tuntua.
Tiloja voi kuitenkin muokata uusien vuokralaisten toiveiden mukaisesti lähes kaikkialta.
–Ainoastaan kantavaa seinälinjaa ei voi siirtää, muuten seinät ovat muunneltavissa. Vessoissa ja keittiöissä on rajatusti pelivaraa, mutta kaikissa muissa tiloissa vuokralainen voi itse päättää yksityiskohdista, kuten tilajaosta ja värimaailmasta.
Energiatehokkuuden suhteen saneerauksessa on lähdetty nollasta, mutta tavoitteet ovat kovia. Jäähdytykseen kiinteistössä tullaan käyttämään kaukokylmää, ja koneellinen ilmanvaihto ja sähkölaitteistot ovat kaikki uutta tekniikkaa. Rakennuksen energialuokka tulee olemaan B, ja sille haetaan LEED Platinum -sertifikaattia. Tämän lisäksi kiinteistön vuokralaisten käyttöön tulee Areimin oma sovellus, jonka kautta käyttäjät saavat suoran yhteyden esimerkiksi huoltoon ja kiinteistön omistajaan. Sovellus toimii myös viestintävälineenä, jonka kautta voidaan tiedottaa tärkeistä asioista käyttäjille.
Areim haluaa pitää huolen, että kaikki Gloriasta tulee löytymään kaikki mukavuudet.
–Kaiken mitä teemme tulee olla korkealuokkaista, ja talon tulee muokkautua hyvin nykyajan vaatimuksiin ja vuokralaisten toiveisiin, summaa Tammia.
Uniikista Gloriasta jatkossakin merkittävä osa Helsinkiä
Tammia kertoo Glorian olevan ainutlaatuinen kohde – kovin montaa samankaltaista kiinteistöä ei Helsingistä löydy. Kiinteistön historia, sijainti, puisto ja loft-tilat näkymineen ovat kovatasoisinta Helsinkiä. Uudistusprosessissa on pyritty käymään vuoropuhelua omistajien ja viranomaisten välillä.
–Hedelmällisin tapa toimia on pyrkiä kompromisseihin, jotka tyydyttävät kaikkia osapuolia. Tällaiset prosessit lupineen ja rakennusvaiheineen ovat pitkiä, ja niiden kulkua voisi saada vieläkin paremmin tasautettua ja nopeutettua, toteaa Tammia.
Areimin pitkän aikavälin tavoite Glorialle on kiinteistön kehittäminen ja hyvien vuokralaisten saaminen sekä uudenlaisen, yhteisöllisen työkulttuurin tuominen Suomeen muun muassa sisäpiha-alueen kautta. Toiveena vuokralaisiksi olisi esimerkiksi luovan alan yritykset ja pienet lakiasiaintoimistot – Tammian mukaan vuokralaiset luovat rakennuksen brändin, ja toiveena on, että kiinteistöstä tulisi sitä myötä merkittävä osa Helsinkiä.
–Tänne kannattaa tulla. Paitsi, että kiinteistö on ainutlaatuisen hieno, olemme me mukavia kiinteistönomistajia ja olemme saaneet muista kohteistamme hyvää palautetta. Välitämme vuokralaisistamme ja takaamme, että laatu ja palvelu ovat sovitulla tasolla.
Helsingin Kalasataman Horisontti on saavuttanut harjakorkeutensa, ja työmaalla vietettiin eilen harjannostajaisia. Suomen ensimmäisen toimistopilvenpiirtäjän vuokralaiset muuttavat sisään toukokuussa 2025. Valmistuttuaan 26-kerroksinen Horisontti tarjoaa modernit ja vastuulliset toimitilat noin tuhannelle työntekijälle. Horisontti on järjestyksessään viides Kalasataman kahdeksan tornitalon kokonaisuudesta.
Kalasataman Horisontti on Suomen ensimmäinen toimistopilvenpiirtäjä.
–Toimistotyön luonne on muuttunut paljon viimeisten vuosien aikana. Useat yritykset etsivät parhaillaan uudenlaisia toimitilaratkaisuja, ja juuri näihin tarpeisiin Horisontti vastaa. Yrityksille on tarjolla valmiita tilakonsepteja, mutta tilat mahdollistavat myös yksilöllisten ratkaisujen toteuttamisen, SRV:n toimitusjohtaja Saku Sipola sanoo.
Hanke etenee aikataulussaan ja toimitilojen vuokraus on käynnissä
Horisontin rakennustyöt käynnistyivät huhtikuussa 2023, ja rakentaminen on edennyt suunnitellusti sekä aikataulussaan. Tällä hetkellä rakennustyömaalla tehdään sisävaiheen töitä, ja alimmissa kerroksissa töiden ollessa pisimmällä tehdään jo ilmanvaihtoon liittyviä mittauksia ja säätöjä. Työmaalla työskentelee päivittäin noin 120 henkilöä, ja rakentamisen aikana työmaalle on perehdytetty yhteensä noin 1000 henkilöä.
Horisontin toimitilojen vuokraus on parhaillaan käynnissä, ja tiloista on tällä hetkellä vuokrattu 35 prosenttia. SRV:n omat toimistotilat tulevat sijaitsemaan kerroksissa 5–11. Toimitilaa on monipuolisesti 200 neliön tiloista aina useampiin tuhansiin neliöihin asti.
–Horisontin toimitiloista on nyt vuokrattu reilu kolmannes. Parhaat kerrokset ovat vielä jäljellä ja neuvotteluja käydään aktiivisesti. Yksilöllisesti suunniteltavaa tilaa on tarjolla eri kokoisten yritysten tarpeisiin, Saku Sipola kertoo.
Horisontin 24. kerrokseen tulee brasserie-tyyppinen ravintola, joka on mitoitettu noin 120 asiakaspaikalle. Ravintolan toiminnasta vastaavat tunnetut ravintoloitsijat Riku Stenros, Teemu Aura ja Maiju Åstedt. Laadukas brasserie tulee palvelemaan toimistopilvenpiirtäjän ja Kalasataman alueen asiakkaita, mutta houkuttelee tulijoita pidemmältäkin.
Vastuulliseksi ja viihtyisäksi suunniteltu
Horisontti on suunniteltu erittäin energiatehokkaaksi ja vastuullisuusnäkökulmat on huomioitu laajasti. Tilat ovat muuntojoustavia, käytetyt materiaalit vähäpäästöisiä ja vesikalusteet säästävät vettä. Käyttäjäyrityksille tarjotaan vastuullisuusraportointia varten laadukasta informaatiota, kuten kulutusdataa ja rakennuksen hiilijalanjälkilaskenta. Rakennukselle haetaan kansainvälinen LEED Platinum -sertifikaatti.
Tornitalon suunnittelussa on panostettu laadukkaaseen työntekijäkokemukseen ja terveellisyyteen. Akustiikka on suunniteltu huolella ja talotekniikassa on panostettu korkealaatuiseen sisäilmastoon, millä varmistetaan miellyttävät olosuhteet myös tulevaisuuden ilmastonmuutoksessa.
Sijainti hyvien julkisen liikenneyhteyksien ja kevyen liikenteen reittien varrella sekä suoraan kellarissa sijaitsevat autopaikat sähköautojen latausasemineen tekevät työpaikalle kulkemisesta sujuvaa. Kauppakeskus Redin monipuoliset palvelut helpottavat arkea, kun päivittäiset tarpeet ruokaostoksista apteekkiin ja optikkopalveluista ryhmäliikuntaan saa helposti hoidettua saman katon alla.
Varma rakennuttaa Helsingin Pasilaan uuden tornitalon, joka valmistuessaan tulee olemaan Suomen korkein toimistorakennus. Keski-Pasilaan kauppakeskus Triplan läheisyyteen nouseva tornitalo The Node vahvistaa Pasilan vetovoimaa urbaanina asuin- ja toimistoalueena.
Havainnekuva. Kuva: JKMM Arkkitehdit
Näyttävään, Pasilan silhuettia muuttavaan toimitilarakennukseen tulee 32 kerrosta, ja se nousee 130 metrin korkeuteen. Uuteen toimistorakennukseen sijoitetaan mm. yli 3000 toimistotyöpistettä.
Valmistuessaan rakennus on Suomen korkein toimistorakennus.
– Nykyaikaisille toimitiloille on kysyntää. Yritykset arvostavat laadukkaita tiloja, jotka tarjoavat parhaat puitteet työskentelylle. Erikoisuutena on panoraamamaisema, joka avautuu yli etelään kohti Helsingin vanhaa keskustaa ja aina merelle asti. On ilahduttavaa, että pääsemme tällaisena aikana aloittamaan merkittävän rakennushankkeen, Varman rakennuttajapäällikkö Ville Häyrinen sanoo.
Ankkurivuokralaiseksi tulossa Elisa
Ankkurivuokralaiseksi on tulossa Elisa. Rakennuksen nimi, The Node eli solmu, viittaa Pasilaan liikenteen solmukohtana, mutta myös Elisan liiketoimintaan: tietoliikenteessä noodi tarkoittaa verkossa olevaa solmua tai yksikköä.
Elisan tilojen jälkeen vuokrattavaa toimitilaa on 18 000 m2. Tornitaloon on tulossa myös ravintola- ja kahvilatiloja kiinteistöjen vuokralaisten ja muiden alueella liikkuvien käyttöön.
Rakentaminen alkaa syksyllä. Ensi kevääseen asti tontilla tehdään maanrakennustöitä ja rakennuksen perustuksia. Rakennuksen runko nousee vähitellen Teollisuuskadun tasolle ja sen yli vuonna 2025. Lopullisesti rakennuksen torniosan harjakorkeus saavutetaan vuoden 2027 alussa.
Toimistorakennuksen suunnittelussa huomioidaan Varman ympäristövastuullisuustavoitteet ja rakentamisen kiertotalousohjeet. Rakennukselle haetaan kiinteistöjen BREEAM-ympäristösertifikaattia eli BREEAM Excellent -ympäristöluokitusta.
Pasila vahvistaa asemaansa Helsingin keskustamaisena alueena
Pasila on paitsi Helsingin, myös valtakunnallisen liikenteen solmukohta ja Helsingin toimitilarakentamisen avainalue.
Tornitalo on osa Helsingin kaupungin kaavoittamaa laajempaa (Keski-Pasilan tornialue) tornitaloista koostuvaa, tiivistä ja urbaania asuin- ja työpaikka-aluetta. Pasila on yksi alueista, joilla Helsingin kaupunki on linjannut korkeiden tornitalojen rakentamisen mahdolliseksi. The Node on ensimmäinen Keski-Pasilan tornialueelle nouseva tornitalo.
Hankkeen myötä Pasilan asema toimisto- ja asuinkeskittymänä vahvistuu Helsingin keskustamaisena alueena. Alueelle on laadittu liikennesuunnitelma, joka toisi uuden jalankulkuyhteyden Veturitallien alueelta Pasilansillalle ja sen joukkoliikenneterminaaliin.
Varman Pasilan tornitalon on suunnitellut JKMM Arkkitehdit. Varma voitti tammikuussa 2022 Senaatti-kiinteistöjen ja Helsingin kaupungin järjestämän suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailun Keski-Pasilan tontin käytöstä. Helsingin kaupunki hyväksyi Pasilan tornialueen keskiosan asemakaavan ja kaavamuutoksen lokakuussa 2023.
