Senaatti-kiinteistöt on käynnistänyt tarjouskilpailun osoitteessa Eteläesplanadi 10 sijaitsevasta toimistokiinteistöstä. Helsingin Eteläesplanadin varrelle vuonna 1910 valmistunut Apollon talo rakennettiin hotelli-, ravintola- ja teatteritaloksi. Viimeisimmäksi kohde on toiminut oikeusministeriöllä toimistokäytössä.
–Valtion toimistotilojen käyttöaste on laskenut merkittävästi viime vuosien aikana ja toimistokiinteistöjä tulee nyt myyntiin erittäin hyviltä sijainneilta. Tässä upeassa arvorakennuksessa yhdistyy hienolla tavalla historia, kulttuuri ja arkkitehtuuri. Myös kohteen monipuoliset käyttömahdollisuudet tekevät siitä mielenkiintoisen, sanoo Senaatin myyntipäällikkö Ella Sperling.
Myytävä kiinteistö sijaitsee Helsingin ydinkeskustassa Eteläesplanadin varrella, joka on yksi keskustan arvovaltaisimmista toimitilasijainneista. Rakennus on suojeltu, ja se kuuluu Esplanadi-Bulevardi RKY-alueeseen, edustaen Helsingin keskustan merkittävää liike- ja kulttuuriarkkitehtuuria. Rakennus sijaitsee hallinto- ja virastorakennusten kaava-alueella, mutta se on alustavien keskustelujen pohjalta muutettavissa ainakin toimisto, liike ja hotellikäyttöön.
Apollon talon tarina – kulttuuria, liiketoimintaa ja historiaa yli vuosisadan
Eteläesplanadi 10 on arvokiinteistö Helsingin Kaartinkaupungissa, joka valmistui vuonna 1910 professori ja arkkitehti Onni Tarjanteen suunnittelemana. Alun perin Apollo-yhtiön rakennuttamassa viisikerroksisessa rakennuksessa toimi Apollo-teatteri, kahvila-ravintola ja hotelli, sekä insinööri ja elokuvantekijä Karl Emil Ståhlbergin valokuvausateljee ja koti. Rakennusta kutsuttiin tuolloin Apollon taloksi.
Rakennus on käynyt läpi useita merkittäviä muutoksia. Vuonna 1916 arkkitehti Nils Wasastjerna laajensi pääsisäänkäyntiä ja uudisti sisätiloja. Ståhlberg myi kiinteistön Venäjän meriministeriölle vuonna 1917, minkä jälkeen rakennus toimi matruusikerhona. Suomen Ylipäällikön esikunta ja Senaatin sota-asiain toimituskunta käyttivät rakennusta vuosina 1918–1921. Vuonna 1934 Oy Alkoholiliike Ab osti kiinteistön Neuvostoliitolta, ja rakennusta korotettiin kahdella kerroksella. Rakennus toimi Alkoholiliikkeen pääkonttorina vuoteen 1940 saakka, minkä jälkeen se oli puolustusvoimien käytössä. Rakennus siirtyi Suomen valtiolle vuonna 1946.
Helsingin ydinkeskustassa Kaartinkaupungin ja Punavuoren välissä sijaitseva historiallinen kiinteistö Gloria on keskellä uudistus- ja saneerausprosessia. Ratakadun ja Yrjönkadun puoleinen osa rakennuksesta taipuu valoisiksi ja moderneiksi toimistotiloiksi. Kiinteistön nykyisenä omistajana on ruotsalainen varainhoitoa ja kiinteistökehitystä tarjoava Areim, joka aloitti toimintansa Suomessa vuonna 2017. Areimin tavoitteena on tehdä Gloriasta uudenlainen toimitilakiinteistö, jonka suurena vetovoimana on historiallisen luonteensa lisäksi yhteisöllisyys ja viihtyvyys.
Glorian uudistusta tehdään historiaa kunnioittaen
Gloria sai alkunsa vuonna 1928, eli samoihin aikoihin muun muassa Eduskuntatalon kanssa. Jo runsaasti kokemusta erilaisista arvokohteista kerännyt arkkitehti Georg Thure Nummelin toimi kiinteistön pääsuunnittelijana. Nummelinin työparina toimi Uuno Varjo, joka on tunnettu muun muassa Olympiastadionin rakennesuunnittelijana.
Mainetta Gloria on kerännyt historiansa aikana kiinteistön Pienen Roobertinkadun puolella toimivasta teatteristaan, Gloria-salista, jonka lavalla on nähty vuosikymmenten aikana lukuisia produktioita. Ratakadun puolella puolestaan oli alun perin asuntoja.
–Talo ja koko kortteli on historialtaan hieno. Ympärillä on vanhoja arvorakennuksia, ja Ratakadun puolelta on kauniit näkymät puistoon ja ympäröivään kaupunkiin, kertoo Areimin asset manager Hannu Tammia.
Areim keskittyy tällä hetkellä Ratakadun puolen uudistamiseen, mutta Pienen Roobertinkadun puolelle on suunnitelmissa myös saneeraus. Tammia kertoo, että toimistotilaa sinne ei olla tekemässä, sillä historiaa on kunnioitettava – legendaarinen teatteri säilyy teatterina.
–Rakennuksen historiallista luonnetta kunnioitamme säilyttämällä mahdollisimman paljon alkuperäistä muotokieltä – tässä rakennuksessa on hienoja kaarevia ikkunoita, oviaukkoja ja vastaavia rakenteita.
Tavoitteena saneerauksessa ei ole uudistaa aivan kaikkea. Prosessissa ei pureta sellaista, mitä ei ole tarvetta purkaa. Muun muassa hissipaikat ja sisäraput säilytetään. Julkisivulle ei tehdä mitään.
Nykyaikainen käytettävyys ja muuntojoustavuus ovat tärkeitä samalla kuitenkin säilyttäen kiinteistön historiallinen luonne.
–Ei väkisin tehdä modernia, mutta ei rakennus saa olla museokaan, summaa Tammia.
Tunnelmaa ja yhteisöllisyyttä Gloriassa
Yhteisöllisyys ja vehreys ovat olennaisia tekijöitä uudessa Gloriassa. Tammia kertoo, että Ratakadun puolen sisäpiha palautetaan autottomaksi ja sinne tuodaan runsaasti viherkasveja. Tarkoituksena on tehdä sisäpihasta yhteisöllinen rentoutumis- ja työntekopaikka. Talvisin pihaa ei ajeta lumesta, vaan sinne tulee polkuja, joita pitkin kävellä.
–Tuomme ulkona rakennusta vastapäätä olevaa puistoaluetta sisäpuolelle – näin sisäpihasta tulee ikään kuin käyttäjien oma yksityinen puisto.
Ympäristö ja upeat näkymät ikkunoista, niin alemmissa kuin etenkin ylemmissä kerroksissa, ovat yksi Glorian monista valttikorteista. Ylemmissä kerroksissa kuusi metriä korkeiden loft-tilojen neljän metrin korkuisista ikkunoista näkee kantakaupungin yli. Ikkunat avautuvat joka suuntaan, päivänvaloa tulee runsaasti ja ympäröivät arvokiinteistöt ja puisto luovat tunnelmaa. Alue itsessään on turvallinen ja vakaa.
Sijainnin etuna on myös rautatieaseman läheisyys ja erinomainen saavutettavuus julkisella liikenteellä, sekä aivan lähellä sijaitsevat useat parkkihallit autoilijoille. Sisäpihalle tehdään polkupyöräpaikkoja, minkä tarkoituksena on edistää omalta osaltaan ympäristöystävällistä liikkumista.
Estetiikka ja energiatehokkuus kohtaavat
Glorian olosuhteita kohennetaan – ilmanvaihto, sähkölaitteistot ja vedenkulutus tuodaan kaikki nykyaikaan, ja kiinteistöön tulee valokuitu. Designia ei kuitenkaan unohdeta, sillä se on merkittävä osa kiinteistön viihtyisyyttä ja brändiä.
–Hanojen, valaisimien ja muiden vastaavien on oltava paitsi käytännöllisiä, myös hienoja, tuumaa Tammia.
–Kauniit historialliset takat ovat luovat tiloihin tunnelmallista henkeä. Keittiöihin puolestaan tulee uusi tekniikka, mutta väri- ja muotomaailman kautta haetaan historiallista tuntua.
Tiloja voi kuitenkin muokata uusien vuokralaisten toiveiden mukaisesti lähes kaikkialta.
–Ainoastaan kantavaa seinälinjaa ei voi siirtää, muuten seinät ovat muunneltavissa. Vessoissa ja keittiöissä on rajatusti pelivaraa, mutta kaikissa muissa tiloissa vuokralainen voi itse päättää yksityiskohdista, kuten tilajaosta ja värimaailmasta.
Energiatehokkuuden suhteen saneerauksessa on lähdetty nollasta, mutta tavoitteet ovat kovia. Jäähdytykseen kiinteistössä tullaan käyttämään kaukokylmää, ja koneellinen ilmanvaihto ja sähkölaitteistot ovat kaikki uutta tekniikkaa. Rakennuksen energialuokka tulee olemaan B, ja sille haetaan LEED Platinum -sertifikaattia. Tämän lisäksi kiinteistön vuokralaisten käyttöön tulee Areimin oma sovellus, jonka kautta käyttäjät saavat suoran yhteyden esimerkiksi huoltoon ja kiinteistön omistajaan. Sovellus toimii myös viestintävälineenä, jonka kautta voidaan tiedottaa tärkeistä asioista käyttäjille.
Areim haluaa pitää huolen, että kaikki Gloriasta tulee löytymään kaikki mukavuudet.
–Kaiken mitä teemme tulee olla korkealuokkaista, ja talon tulee muokkautua hyvin nykyajan vaatimuksiin ja vuokralaisten toiveisiin, summaa Tammia.
Uniikista Gloriasta jatkossakin merkittävä osa Helsinkiä
Tammia kertoo Glorian olevan ainutlaatuinen kohde – kovin montaa samankaltaista kiinteistöä ei Helsingistä löydy. Kiinteistön historia, sijainti, puisto ja loft-tilat näkymineen ovat kovatasoisinta Helsinkiä. Uudistusprosessissa on pyritty käymään vuoropuhelua omistajien ja viranomaisten välillä.
–Hedelmällisin tapa toimia on pyrkiä kompromisseihin, jotka tyydyttävät kaikkia osapuolia. Tällaiset prosessit lupineen ja rakennusvaiheineen ovat pitkiä, ja niiden kulkua voisi saada vieläkin paremmin tasautettua ja nopeutettua, toteaa Tammia.
Areimin pitkän aikavälin tavoite Glorialle on kiinteistön kehittäminen ja hyvien vuokralaisten saaminen sekä uudenlaisen, yhteisöllisen työkulttuurin tuominen Suomeen muun muassa sisäpiha-alueen kautta. Toiveena vuokralaisiksi olisi esimerkiksi luovan alan yritykset ja pienet lakiasiaintoimistot – Tammian mukaan vuokralaiset luovat rakennuksen brändin, ja toiveena on, että kiinteistöstä tulisi sitä myötä merkittävä osa Helsinkiä.
–Tänne kannattaa tulla. Paitsi, että kiinteistö on ainutlaatuisen hieno, olemme me mukavia kiinteistönomistajia ja olemme saaneet muista kohteistamme hyvää palautetta. Välitämme vuokralaisistamme ja takaamme, että laatu ja palvelu ovat sovitulla tasolla.
Helsingin Kalasataman Horisontti on saavuttanut harjakorkeutensa, ja työmaalla vietettiin eilen harjannostajaisia. Suomen ensimmäisen toimistopilvenpiirtäjän vuokralaiset muuttavat sisään toukokuussa 2025. Valmistuttuaan 26-kerroksinen Horisontti tarjoaa modernit ja vastuulliset toimitilat noin tuhannelle työntekijälle. Horisontti on järjestyksessään viides Kalasataman kahdeksan tornitalon kokonaisuudesta.
Kalasataman Horisontti on Suomen ensimmäinen toimistopilvenpiirtäjä.
–Toimistotyön luonne on muuttunut paljon viimeisten vuosien aikana. Useat yritykset etsivät parhaillaan uudenlaisia toimitilaratkaisuja, ja juuri näihin tarpeisiin Horisontti vastaa. Yrityksille on tarjolla valmiita tilakonsepteja, mutta tilat mahdollistavat myös yksilöllisten ratkaisujen toteuttamisen, SRV:n toimitusjohtaja Saku Sipola sanoo.
Hanke etenee aikataulussaan ja toimitilojen vuokraus on käynnissä
Horisontin rakennustyöt käynnistyivät huhtikuussa 2023, ja rakentaminen on edennyt suunnitellusti sekä aikataulussaan. Tällä hetkellä rakennustyömaalla tehdään sisävaiheen töitä, ja alimmissa kerroksissa töiden ollessa pisimmällä tehdään jo ilmanvaihtoon liittyviä mittauksia ja säätöjä. Työmaalla työskentelee päivittäin noin 120 henkilöä, ja rakentamisen aikana työmaalle on perehdytetty yhteensä noin 1000 henkilöä.
Horisontin toimitilojen vuokraus on parhaillaan käynnissä, ja tiloista on tällä hetkellä vuokrattu 35 prosenttia. SRV:n omat toimistotilat tulevat sijaitsemaan kerroksissa 5–11. Toimitilaa on monipuolisesti 200 neliön tiloista aina useampiin tuhansiin neliöihin asti.
–Horisontin toimitiloista on nyt vuokrattu reilu kolmannes. Parhaat kerrokset ovat vielä jäljellä ja neuvotteluja käydään aktiivisesti. Yksilöllisesti suunniteltavaa tilaa on tarjolla eri kokoisten yritysten tarpeisiin, Saku Sipola kertoo.
Horisontin 24. kerrokseen tulee brasserie-tyyppinen ravintola, joka on mitoitettu noin 120 asiakaspaikalle. Ravintolan toiminnasta vastaavat tunnetut ravintoloitsijat Riku Stenros, Teemu Aura ja Maiju Åstedt. Laadukas brasserie tulee palvelemaan toimistopilvenpiirtäjän ja Kalasataman alueen asiakkaita, mutta houkuttelee tulijoita pidemmältäkin.
Vastuulliseksi ja viihtyisäksi suunniteltu
Horisontti on suunniteltu erittäin energiatehokkaaksi ja vastuullisuusnäkökulmat on huomioitu laajasti. Tilat ovat muuntojoustavia, käytetyt materiaalit vähäpäästöisiä ja vesikalusteet säästävät vettä. Käyttäjäyrityksille tarjotaan vastuullisuusraportointia varten laadukasta informaatiota, kuten kulutusdataa ja rakennuksen hiilijalanjälkilaskenta. Rakennukselle haetaan kansainvälinen LEED Platinum -sertifikaatti.
Tornitalon suunnittelussa on panostettu laadukkaaseen työntekijäkokemukseen ja terveellisyyteen. Akustiikka on suunniteltu huolella ja talotekniikassa on panostettu korkealaatuiseen sisäilmastoon, millä varmistetaan miellyttävät olosuhteet myös tulevaisuuden ilmastonmuutoksessa.
Sijainti hyvien julkisen liikenneyhteyksien ja kevyen liikenteen reittien varrella sekä suoraan kellarissa sijaitsevat autopaikat sähköautojen latausasemineen tekevät työpaikalle kulkemisesta sujuvaa. Kauppakeskus Redin monipuoliset palvelut helpottavat arkea, kun päivittäiset tarpeet ruokaostoksista apteekkiin ja optikkopalveluista ryhmäliikuntaan saa helposti hoidettua saman katon alla.
Varma rakennuttaa Helsingin Pasilaan uuden tornitalon, joka valmistuessaan tulee olemaan Suomen korkein toimistorakennus. Keski-Pasilaan kauppakeskus Triplan läheisyyteen nouseva tornitalo The Node vahvistaa Pasilan vetovoimaa urbaanina asuin- ja toimistoalueena.
Havainnekuva. Kuva: JKMM Arkkitehdit
Näyttävään, Pasilan silhuettia muuttavaan toimitilarakennukseen tulee 32 kerrosta, ja se nousee 130 metrin korkeuteen. Uuteen toimistorakennukseen sijoitetaan mm. yli 3000 toimistotyöpistettä.
Valmistuessaan rakennus on Suomen korkein toimistorakennus.
– Nykyaikaisille toimitiloille on kysyntää. Yritykset arvostavat laadukkaita tiloja, jotka tarjoavat parhaat puitteet työskentelylle. Erikoisuutena on panoraamamaisema, joka avautuu yli etelään kohti Helsingin vanhaa keskustaa ja aina merelle asti. On ilahduttavaa, että pääsemme tällaisena aikana aloittamaan merkittävän rakennushankkeen, Varman rakennuttajapäällikkö Ville Häyrinen sanoo.
Ankkurivuokralaiseksi tulossa Elisa
Ankkurivuokralaiseksi on tulossa Elisa. Rakennuksen nimi, The Node eli solmu, viittaa Pasilaan liikenteen solmukohtana, mutta myös Elisan liiketoimintaan: tietoliikenteessä noodi tarkoittaa verkossa olevaa solmua tai yksikköä.
Elisan tilojen jälkeen vuokrattavaa toimitilaa on 18 000 m2. Tornitaloon on tulossa myös ravintola- ja kahvilatiloja kiinteistöjen vuokralaisten ja muiden alueella liikkuvien käyttöön.
Rakentaminen alkaa syksyllä. Ensi kevääseen asti tontilla tehdään maanrakennustöitä ja rakennuksen perustuksia. Rakennuksen runko nousee vähitellen Teollisuuskadun tasolle ja sen yli vuonna 2025. Lopullisesti rakennuksen torniosan harjakorkeus saavutetaan vuoden 2027 alussa.
Toimistorakennuksen suunnittelussa huomioidaan Varman ympäristövastuullisuustavoitteet ja rakentamisen kiertotalousohjeet. Rakennukselle haetaan kiinteistöjen BREEAM-ympäristösertifikaattia eli BREEAM Excellent -ympäristöluokitusta.
Pasila vahvistaa asemaansa Helsingin keskustamaisena alueena
Pasila on paitsi Helsingin, myös valtakunnallisen liikenteen solmukohta ja Helsingin toimitilarakentamisen avainalue.
Tornitalo on osa Helsingin kaupungin kaavoittamaa laajempaa (Keski-Pasilan tornialue) tornitaloista koostuvaa, tiivistä ja urbaania asuin- ja työpaikka-aluetta. Pasila on yksi alueista, joilla Helsingin kaupunki on linjannut korkeiden tornitalojen rakentamisen mahdolliseksi. The Node on ensimmäinen Keski-Pasilan tornialueelle nouseva tornitalo.
Hankkeen myötä Pasilan asema toimisto- ja asuinkeskittymänä vahvistuu Helsingin keskustamaisena alueena. Alueelle on laadittu liikennesuunnitelma, joka toisi uuden jalankulkuyhteyden Veturitallien alueelta Pasilansillalle ja sen joukkoliikenneterminaaliin.
Varman Pasilan tornitalon on suunnitellut JKMM Arkkitehdit. Varma voitti tammikuussa 2022 Senaatti-kiinteistöjen ja Helsingin kaupungin järjestämän suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailun Keski-Pasilan tontin käytöstä. Helsingin kaupunki hyväksyi Pasilan tornialueen keskiosan asemakaavan ja kaavamuutoksen lokakuussa 2023.
Keskeinen sijainti, hyvät liikenneyhteydet ja soveltuvuus erilaisiin työskentelytapoihin painoivat vaakakupissa, kun Loihde valitsi henkilöstön toiveiden mukaista toimistotilaa.
Turvallisuuden ja digitalisaation asiantuntijayhtiö Loihde on vuokrannut uudet toimitilat Helsingin Aleksanterinkadulla sijaitsevasta Aleksi 15:stä. Yhtiö muuttaa ydinkeskustan historialliseen arvokiinteistöön loppusyksystä. Kiinteistön toimisto- ja liiketilojen vuokrauksesta vastaa Trevian Asset Management.
Loihteen perusperiaatteisiin kuuluu “ihmiset edellä”, minkä mukaisesti henkilöstöä kuunneltiin uuden toimiston etsinnässä tarkalla korvalla. Yhtiön lähes 900 työntekijästä noin puolet asuu pääkaupunkiseudulla.
“Ydinkeskusta nousi selväksi suosikiksi, kun kysyimme ihmisiltämme, missä he haluaisivat mieluiten työskennellä. Lisäksi analysoimme henkilöstön osoitetietojen pohjalta, mitkä sijainnit ovat parhaiten saavutettavissa julkisella liikenteellä tai omalla autolla kulkiessa”, HR Partner Emma Elsayed Loihteelta sanoo.
Etä- ja hybridityöskentelyn yleistyminen korostaa entisestään toimiston viihtyisyyden ja sijainnin merkitystä. Jos henkilöstön halutaan tulevan toimistolle, puitteiden täytyy olla kunnossa ja tarjota niin yhteistyöhön kuin keskittymiseenkin sopivia tiloja. Nykypäivän tietotyö on varsin moninaista ja vaativaa, ja toimitilojen tulee osaltaan tukea ihmisten työhyvinvointia.
Loihteella suuri osa henkilöstöstä työskentelee osan viikosta kotona tai asiakkaan luona. Yhteisöllisyys, työkavereiden kohtaaminen kasvokkain ja ergonomiset työskentelyolot ovat tärkeimpiä syitä tulla toimistolle – unohtamatta myös muita palveluita, kuten lounasmahdollisuuksia.
”Hienoa saada näin merkittävä yritys vuokralaiseksi taloon. Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten moderni teknologia ja klassinen rakennus kohtaavat. Aleksi 15 palvelee juuri keskeisen sijaintinsa, hyvän saavutettavuuden ja tilojen monipuolisuuden ansiosta tämän päivän toimistokäyttäjiä. Vastuullisesti remontoitu ja modernisoitu talo houkuttelee toimijoita, joille vastuullisuusasiat ovat keskiössä”, kertoo Aleksi 15:n vuokrauksesta vastaava johtaja Helena Kangas Trevianista.
Historiallisen liikerakennuksen uudistaminen moderniksi toimisto- ja liiketaloksi on toteutettu ekologisesti kestävin ja vastuullisin materiaalein. Uudistetut tilat on suunniteltu vastaamaan nykyaikaisen työn vaatimuksia, ja ne mukautuvat joustavasti eri yritysten tarpeisiin.
Lakitoimisto BOWA Legal muutti keväällä 2024 Technopoliksen Ruoholahden kampukselle Salmisaareen.
BOWA Legal muutti Technopolis Ruoholahdessa aluksi väliaikaiseen toimistoon, kun yrityksen uutta tilaa vielä remontoitiin. Remontti valmistui odotettua nopeammin ja BOWA pääsi muuttamaan uusiin toimitiloihinsa kesäkuussa. BOWA:n noin 160 neliön tila sijaitsee Ruoholahti 3 -rakennuksen kahdeksannessa kerroksessa, ja sieltä on huippunäköalat niin merelle kuin yli Helsingin kaupungin.
BOWA:lle ensisijainen kriteeri toimitilan vaihtoon oli sijainti. Helsingin Kaartinkaupungista Salmisaareen muuttaneelle BOWA:lle Ruoholahden kampuksen helppo saavutettavuus ja Helsingin oikeustalon läheisyys olivat merkittäviä tekijöitä päätöksessä. BOWA oli aiemmin Technopoliksen asiakas yrityksen aikanaan tarjoamissa coworking-tiloissa Keilaniemessä ja muutto Ruoholahden kampukselle oli paluu hyvien yhteyksien ja palveluiden ääreen.
BOWA Legal on kokenut Technopoliksen palveluvalikoiman helpottavan arkea.
”Meidän ei tarvitse miettiä jokaista pientä asiaa, koska saamme palvelut näppärästi Technopolikselta. On mukavaa, kun voimme aina kysyä aulapalvelusta apua, ja aulapalvelu tuo myös lisää turvallisuutta. Palvelut tekevät arjestamme helppoa ja sujuvaa. Lisäksi alakerran sushiravintola on petollisen hyvä”, BOWA Legalin perustajaosakas Paula Bock kertoo.
Myös BOWA Legalin tytäryhtiö Crime Legal on Technopoliksen tiloissa. Tytäryhtiön toimisto sijaitsee Technopoliksen Aviapoliksen kampuksella Vantaalla.
”Vantaan toimiston sijainti Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden vieressä palvelee tytäryhtiömme tarpeita erittäin hyvin. On näppärää, että pääsemme hyödyntämään toimitiloja myös ristiin ja sitä kautta toimimme sieltä, mikä on asiakkaalle helpoin”, Crime Legalin osakas Emilia Mattila toteaa.
Amer Sportsin uusi osoite on löytynyt toukokuusta alkaen Antiloopin historiallisesta Siltasaari 10:stä. ”Hakaniemen helmeen” yhtiön houkutteli sijainnin lisäksi poikkeuksellisen korkea vastuullisuuden taso, joka on varmennettu LEED Platinum- ja WELL Gold -sertifikaatein.
Arvostetuista urheilu- ja ulkoilubrändeistään tunnettu Amer Sports on vuokrannut uudet toimitilansa kiinteistöomistaja Antiloopilta. Pitkään Vallilan Konepajan alueella toiminut urheilubränditalo halusi löytää vaatimuksiaan paremmin vastaavat tilat hyvältä sijainnilta. Hakaniemessä sijaitseva, vuonna 2021 täydellisesti saneerattu Siltasaari 10 -toimistokiinteistö herätti yhtiön mielenkiinnon paitsi laadukkailla puitteillaan, myös vastuullisuudellaan.
Siltasaari 10 sai ansaitsemaansa tunnustusta vuonna 2022, kun se palkittiin Platinum-tason LEED v4 -ympäristösertifikaatilla, Suomen korkeimmalla pistemäärällä. Vuonna 2023 rakennus saavutti Suomessa verraten harvinaisen WELL Gold -sertifioinnin, joka keskittyy kiinteistön käyttäjien hyvinvointiin.
Siltasaari 10:ssä vastuullisuus näkyy konkreettisesti esimerkiksi energiatehokkuudessa, vähähiilisissä ratkaisuissa, laadukkaassa sisäilmassa sekä arjen sujuvuutta tukevissa palveluissa, kuten 400 pyörän parkissa ja tasokkaissa sosiaalitiloissa. Raitiovaunupysäkit ja Hakaniemen metroasema sijaitsevat vieressä ja kulkuyhteydet keskustaan sekä muualle pääkaupunkiseudulle ovat erinomaiset.
Lämmitysenergian säästöksi on arvioitu yli 50 prosenttia, kun kiinteistön jäähdytyksen hukkalämpö otetaan talteen ja hyödynnetään lämmitykseen. Samalla kiinteistössä siirrytään CO2-kylmäaineisiin, mikä vastaa kiristyvän kylmäainelain vaatimuksiin ja kuormittaa ympäristöä vähemmän.
”Itämerenkatu 9 on rakennettu neljännesvuosisata sitten, ja tässä ajassa teknologia on mennyt valtavasti eteenpäin. Kumppanimme Caverion toteuttaa kiinteistöön integroidun kylmän ja lämmön tuotannon, mikä säästää kustannuksia, pienentää ympäristövaikutuksia merkittävästi ja lisää myös loppukäyttäjien tyytyväisyyttä”, sanoo Toni Pekonen, toimitilajohtaja Varmalta.
Caverion vastaa kiinteistöautomaation ja jäähdytysratkaisun suunnittelusta ja toteutuksesta. Caverion modernisoi kiinteistön hyödyntämään energiatehokkaita ratkaisuja, kuten lämpöpumppuratkaisua luonnonmukaisella CO2-kylmäaineella. Modernisointiprojekti valmistuu vuoden 2025 alussa.
”Suomalaisissa kiinteistöissä on valtavasti potentiaalia hyödyntää jäähdytyksen hukkalämpöä lämmityksessä. Ilmastonmuutos tulee lisäämään kiinteistöjen jäähdytystarpeita, minkä vuoksi esimerkiksi hukkalämmön hyödyntäminen on jatkossa yhä kriittisempi tekijä kiinteistöjen energiatehokkuuden ja kestävyyden näkökulmasta”, sanoo Laura Karotie, kiinteistöjohtamisen liiketoimintajohtaja Caverionilta.
Hines on nimittänyt Trevian Asset Management Oy:n kehittämään Kasarmikatu 21 toimistotalon vuokraustoimintaa Kaartinkaupungissa. LEED Platinum -ympäristösertifioidun arvorakennuksen suurimmat yritysvuokralaiset ovat Roschier ja Danske Bank. Helsingin keskeisimmän bisnesalueen vuosituhannen ensimmäinen uusi toimistorakennus on houkutellut erityisesti rahoitus- ja varainhoitoalaa sekä asianajotoimistoja.
Kuva: Trevian
Hines on yksi maailman suurimmista yksityisomistuksessa olevista kiinteistösijoittajista, -kehittäjistä ja -varainhoitajista ja hallinnoi 93,2 miljardin USD:n varallisuutta. Kasarmikatu 21 oli vuonna 2017 amerikkalaisyhtiön ensimmäinen kohde Suomen markkinoilla. 7-kerroksinen noin 16 000 neliömetriä kattava toimistorakennus on rakennettu LEED Platinum -sertifioinnin mukaisesti ja se oli ydinkeskusta-alueen ensimmäinen uusi toimistorakennus kolmeen vuosikymmeneen.
Kasarmikatu 21 arvorakennuksen suurimmat vuokralaiset ovat Roschier Asianajotoimisto Oy ja Danske Bank, jonka toimipaikoista Kaartinkaupungin kohteen tilat ovat Suomen toiseksi suurimmat. Toimistotalossa päätoimipaikkaansa pitävät myös mm. pörssilistattu pohjoismainen pääomarahastoyhtiö Taaleri Oyj sekä kotimainen pääomasijoittaja Sentica Partners Oy.
– Trevianille Kasarmikatu 21 on uudenlainen kohde keskusta-alueen toimistoportfolioon: Siinä yhdistyvät arvokkuus ja modernius täydessä harmoniassa ympäristön historiallisten ja vanhojen arvokiinteistöjen kanssa. Nykyaikaisuus näkyy erityisesti vastuullisuuteen liittyvissä ominaisuuksissa – kiinteistölle on mm. myönnetty korkein LEED-ympäristösertifikaatti Platinum-tasolla, kertoo Trevianin liiketoimintajohtaja Elisa Loitto.
– Otamme innolla vastaan yhteistyön Hinesin kanssa keskustakohteen kehittämiseksi entisestään. Keskusta-alue on säilyttänyt asemansa toimitilakysynnän kärjessä. Kasarmikatu 21 on toimintaympäristöön sulautuva arvokas rakennus, joka on suunniteltu toimistokäyttäjien tämän päivän tarpeet huomioiden tarjoten yritysten vastuullisuuskriteereihin vastaavat muuntojoustavat, avarat ja valoisat toimitilat, sanoo kohteesta vastaava kiinteistövarainhoitaja Outi Kymäläinen Trevianilta.
Kasarmikatu 21 on vastuullisesti rakennettu toimistotalo, jonka julkisivu erottuu ydinkeskustan ympäristössä. Julkisivu on luonnonkivestä valmistettu ja suunniteltu kestämään aikaa ja käyttöä. Aikaa kestävät, laadukkaat materiaalit toistuvat rakennuksen sisätiloissa – sisätiloihin on kivimateriaalin lisäksi käytetty myös puuta, joka on valikoitunut sen kestävyyden ja ympäristöystävällisyyden ansiosta. Toimistotalossa on suosittu oma lounasravintola ja kahvila upeassa valopihassa sekä kattavat aula- ja kokouspalvelut ydinkeskustan businessalueella.
Senaatti-kiinteistöt on käynnistänyt 27.2.2024 tarjouskilpailun Helsingin Hakaniemessä sijaitsevasta virastorakennuksesta. Arkkitehti Kaj Saleniuksen suunnittelema rakennus on valmistunut vuonna 1975 virastokäyttöön, ja se saneerattiin täysin vuonna 2008. Rakennuksen bruttoala on noin 23 000 m2.
Kuva: Senaatti-kiinteistöt
Kiinteistöön jää väliaikaisesti neljä valtiovuokralaista. Valtion toimitilastrategian mukaisesti vuokralaiset tulevat siirtymään nykyisistä vajaakäyttöisistä tiloista yhteisiin työympäristöihin, minkä myötä rakennus vapautuu valtion käytöstä. Kiinteistöön jää myös ravintolavuokralainen ja parkkipaikkaoperaattori.
Myytävä rakennus sijaitsee osoitteessa Hakaniemenranta 6, aivan Helsingin keskustan vieressä. Hakaniementori ja Hakaniemen kauppahalli muodostavat alueen kaupallisen ja toiminnallisen sydämen. Torin ympäristöön sijoittuu useita päivittäistavarakauppoja, ravintoloita, erikoiskauppoja, hotellitoimintaa, kulttuuri- ja urheilupalveluita sekä muita palveluita.
Tontti on merkitty voimassa olevaan asemakaavaan hallinto- ja virastorakennusten korttelialueeksi. Alueen asemakaavamuutos toimistoalueeksi on vireillä.
Hakaniemen alue kehittyy voimakkaasti 2020-luvulla. Alueelle suunnitellaan uutta julkista rantaa sekä alueen kaupunkirakenteen tiivistämistä täydennysrakentamalla, mikä tulee parantamaan myös alueen palveluita entisestään. Uusi siltayhteys vahvistaa alueen roolia joukkoliikenteen solmukohtana.
