GeneCityn peruskivi muurattiin Turussa

Turun Teknologiakiinteistöjen rakennuttaman GeneCity-rakennuksen peruskivi muurattiin torstaina 2. marraskuuta. GeneCity on lääketehdas, jonka Teknologiakiinteistöt toteuttaa biologisten lääkkeiden sopimusvalmistaja Biovian Oy:lle.

GeneCity nousee Turun Itäharjulle. Rakennuksen on määrä valmistua vuoden 2024 lopussa. Kuva: Teknologiakiinteistöt

Noin 6300 neliömetrin kokoinen GeneCity toteutetaan Itäharjulle osoitteeseen Teollisuuskatu 42. Hanke käsittää yksikerroksisen tuotantolaitoksen, kolmeen kerrokseen sijoittuvia aula- ja toimistotiloja sekä rakennuksen kellarikerrokseen tulevia sosiaali-, varasto- ja aputiloja. Rakennus valmistuu vuoden 2024 lopussa.

GeneCityn tuleva käyttäjä Biovian on yksi Turun alueen merkittävimmistä bioalan toimijoista, ja se työllistää lähes 200 ihmistä. Tällä hetkellä Biovian toimii Teknologiakiinteistöjen asiakkaana BioCityssä, PharmaCityssä ja ElectroCityssä, joissa sillä on noin 5 100 neliömetriä tuotanto- ja toimistotiloja.

GeneCityn arkkitehtisuunnittelun on tehnyt Sigge Arkkitehdit Oy. Rakennuksen puhdastilan on suunnitellut Elomatic Solutions Oy, joka myös vastaa tilan toteutuksesta. Hankkeen urakoitsijana toimii Rakennustoimisto Lundén Oy. Rakennus toteutetaan Leed-sertifikaatin v4-version Platina-tason mukaisesti, mikä tarkoittaa, että kiinteistön aiheuttama ympäristökuormitus ja energiankulutus pyritään minimoimaan koko sen elinkaaren ajan.

marras 2023

NCC: Peruskorjatun toimistorakennuksen päästöt noin 40 % uudisrakennuksen päästöistä

NCC kehitti entisestä KY-talosta Helsingin Kampissa tiloiltaan modernin toimistorakennuksen. Nykyisen Kulma21-kiinteistön hiilijalanjälki laskettiin todellisen toteutuman mukaan ja sitä verrattiin vastaavaan uuteen rakennukseen, mikä samalle paikalle olisi ollut mahdollista rakentaa. Tulokseksi saatiin kiinnostavaa dataa kysymykseen, kannattaako vanha rakennus purkaa vai korjata.

Kulma21 sijaitsee Pohjoisen Rautatiekadun ja Fredrikinkadun kulmassa. Kuva: NCC

Kulma21:n laajasta peruskorjauksesta tehtiin hiilijalanjälkilaskenta toteutuneen työn mukaisesti, jota verrattiin uuden, määräystason mukaisen ja ulkoarkkitehtuuriltaan sekä laajuudeltaan vastaavan toimistorakennuksen rakentamiseen. Tässä tapauksessa uudisrakentamisessa huomioitiin myös vanhan rakennuksen purkaminen uuden alta pois.

Tulokseksi saatiin, että peruskorjatun Kulma21:n päästöt olivat noin 40 % uudisrakennuksen päästöistä lyhyellä aikavälillä (1–5 vuotta). Viidenkymmenen vuoden elinkaaritarkastelujakson aikana Kulma21:n kumulatiivinen hiilijalanjälki on noin 15 % pienempi kuin se olisi ollut uudisrakennuksella. Itse peruskorjauksen päästövaikutukset ovat noin 44 % pienemmät kuin uuden rakentamisen.

Huomioitavaa on, että rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki riippuu merkittävästi tuotantovaiheen päästöistä (vuosi 0) ja energiatehokkuudesta, jonka vaikutus pienenee käyttövuosien myötä. Vanhan rakennuksen purku kasvattaa uudisrakentamisen vertailuvaihtoehdon hiilijalanjälkeä elinkaaren alussa.

– Edes 50 vuoden tarkastelujakso ei riitä kompensoimaan uudisrakennuksen aiheuttamaan hiilijalanjälkeä siitäkään huolimatta, että uudisrakennettu kohde kuluttaa vähemmän energiaa kuin korjauskohde. Tämä on merkittävä fakta, kun mietimme parasta ratkaisua vanhoille kiinteistöille jo rakennetussa ympäristössä, kuten esimerkiksi kantakaupungissa, NCC:n korjausrakentamisen toimialajohtaja Jarkko Heinonen toteaa.

Kulma 21 on hyvä esimerkki siitä, miten kehnokuntoisesta ja vajaakäytöllä olevasta kiinteistöstä voidaan kehittää toimiva ja käyttäjiä kiinnostava kiinteistö.

– Kiinteistön käyttötarkoitusta voidaan usein muuttaa tarpeita vastaavaksi ongelmalliseksikin todetuissa kohteissa. Se vaatii kuitenkin paljon monialaista osaamista suunnittelijoilta ja korjausrakentajilta sekä joustavampaa kaavoitusta, jota toivottavasti tulemme ainakin Helsingissä tulevaisuudessa saamaan.

marras 2023

Keskon Onnelan pohjavalu-urakka on valmis

Keskolle rakennetaan logistiikkakeskus Onnelaa Hyvinkäällä. Kreate on valanut Ruduksen betonia jättihankkeen pohjaan yhteensä 50 000 kuutiota tammikuusta lokakuuhun.

Kreate vastaa Onnelan pohjarakentamisesta ja betonitöistä paalulaattaan asti. Onnisen ja K-Auton käyttöön tuleva 85 000 neliön logistiikkakeskus kohoaa vaiheittain erikokoisten paalulaattojen päälle.

– Olemme valaneet betonia tällä työmaalla yhteensä noin 50 000 kuutiota. Kuudessa kuukaudessa kuutioita kertyi yli 40 000. Viikoittainen valumäärä on ollut keskimäärin 1640 kuutiota eli yli 40 betonikuormaa jokaisena työpäivänä toukokuusta tänne lokakuun lopulle, Kreaten työmaapäällikkö Pasi Kinnunen kertoo.

Valu-urakka käynnistyi 34 hehtaarin alueella tammikuussa 2023 logistiikkakeskuksen teknisen rakennuksen anturoiden valamisella. Toukokuun alussa valettiin kertavaluna hankkeen ensimmäinen ja samalla suurin 4400 neliön kokoinen paalulaatta.
– Automaattivaraston paalulaatta syntyi 76 kuution tuntivauhdilla. Vähähiilistä betonimassaa valettiin siis yli kuutio joka minuutti yhtäjaksoisesti 50 tunnin ajan. Betonia valettiin 3650 kuutiota, joten paalulaatan valaminen kertaurakkana tässä mittakaavassa oli ainutlaatuinen ja voisi sanoa, että koko Suomessa harvinainen jo pelkästään massan määrässä mitattuna, Pasi Kinnunen toteaa.
Betonilaatan raudoituksessa on 560 000 kiloa terästä. Koko hankkeen paalulaattoihin käytettiin terästä 4,4 miljoonaa kiloa.

– Miltei puolet käyttämästämme betonista on vähähiilistä betonia, josta kaksi kolmasosaa on luokitukseltaan GWP.55. Siinä hiilidioksidipäästöt ovat 45 % pienemmät kuin normaalilla vastaavalla betonilla, kertoo hankkeen työpäällikkö Mika Ojala Kreatelta.

Logistiikkakeskuksen päärakennuksen kaikki betonityöt saatiin valmiiksi lokakuun lopulla. Piharakennuksen sokkelit ja runko asennetaan talven 2023–2024 aikana, joten betonityöt jatkuvat keväällä siirtymälaattojen valamisella.

Onnelaa rakennetaan tahtituotantona, päätoteuttajana on Haahtela. – Tahtiaikataulussa kapillaarikatkokerros, salaojat, paaluhatut, anturat, eristykset, raudoitukset, liikuntasaumojen asennukset ja laattojen valut suunniteltiin jatkumoksi, joka etenee samaa tahtia viimeiseen valuun asti. Tämän onnistuminen edellytti kaiken toteutuksen tarkkaa suunnittelua niin hankinnoista ja resursseista aina nosturin sijainteihin ja tarvittaviin aputöihin asti, Pasi Kinnunen sanoo.

marras 2023

Astra-kampusrakennuksen peruskivi muurattiin Turussa

Hartelan rakentaman Astra-kampusrakennuksen peruskivi muurattiin 31. lokakuuta Turussa. Vastuullisuus huomioidaan läpi rakennusprosessin. Hankkeen tavoitteena on saada neljän tähden RTS-luokitus.

*Astra-rakennus sijaitsee lähellä Turun tuomiokirkkoa. Kuva: Sigge Arkkitehdit*

Åbo Akademin kampusalueella Tähtikortteliin rakentuva Astra-kiinteistö korvaa Gadolinia-kiinteistön osoitteessa Porthaninkatu 3–5. Rakennustyöt alkoivat tänä syksynä ja rakennus valmistuu syksyllä 2025. Hankkeen kokonaisala on 13 382 neliömetriä.

Astra-kampusrakennuksesta tulee Åbo Akademin opiskelijoiden ja henkilökunnan kohtaamispaikka. Astraan tulee muun muassa tuki- ja kirjastopalveluita, ravintola, kahvila sekä tiloja opetusta, ryhmätyöskentelyä ja itsenäistä opiskelua varten. Rakennusta tulee käyttämään myös Åbo Akademin yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Astrasta suunnitellaan myös turkulaisten kohtaamispaikka, jonka auditorio tarjoaa hienot puitteet esimerkiksi konferensseille.

Hankkeen tavoitteena on saavuttaa neljän tähden RTS-sertifikaatti, joka huomioi Suomen olosuhteet ympäristöasioiden näkökulmasta.

– On ratkaisevaa, että rakentamisessa otetaan vastuu ympäristöstä ja yhteiskunnasta, ja me Åbo Akademin säätiössä haluamme olla edelläkävijöitä tässä suhteessa. Tavoitteenamme on luoda Astraan parhaimmat tilat oppimiselle ja opetukselle samalla, kun minimoimme ympäristövaikutukset. Myös alihankkijoiden on sitouduttava hiilineutraaleihin suunnitelmiin, Åbo Akademin säätiön kiinteistöpäällikkö Mika Soinio kertoi.

– Astrassa rakennetaan kestävää pohjaa tulevaisuuden koulutukselle. Projekti on saanut vahvan startin ja toistaiseksi emme ole kohdanneet suuria yllätyksiä, vaikka työmaa sijaitsee vaativassa ympäristössä Turun tuomiokirkon naapurissa. Kaikki tähänastiset haasteet on ratkaistu aktiivisessa vuorovaikutuksessa tilaajan kanssa, Hartela Länsi-Suomen aluejohtaja Lauri Piitari kertoo.

marras 2023

Kätilöopiston mäelle Kumpulan Haikaranpesä

Helsingin kaupunki etsi kumppania Kätilöopiston sairaalan alueen kehittämiseen kaksivaiheisella laatu- ja konseptikilpailulla vuosina 2022–2023. Kisan voitti Kumpulan Haikaranpesä -niminen konsepti. Kaupunkiympäristölautakunnalle esitetään, että Kätilöopiston tontti varattaisiin kilpailun voittaneelle Deas Asset Management Finland Oy:lle.

Kilpailun tavoitteena oli löytää kilpailualueelle kaupunkitilallisesti korkeatasoinen ja toteuttamiskelpoinen kokonaisratkaisu, jossa sairaalarakennus korjataan uuteen käyttöön. Osan rakennuskokonaisuudesta sai myös esittää korvattavaksi uudisrakennuksilla. Kilpailualueelle oli mahdollista osoittaa asumista tai asumisen eri muotoja, liiketilaa, majoitus- tai muuta toimintaa.

Kilpailun tuomaristo valitsi voittajaksi ehdotuksen Kumpulan Haikaranpesä, jonka laatineeseen työryhmään kuuluivat Deas Asset Management Finland Oy, Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy, Masu Planning Oy, A-insinöörit Rakennuttaminen Oy, A-insinöörit Suunnittelu Oy sekä Sweco Finland Oy.

Kilpailun tuomaristo katsoi, että voittaneessa Kumpulan Haikaranpesä -kilpailuehdotuksessa uudisrakentaminen asettuu luontevasti maisemaan ja ympäristöönsä sekä muodostaa kaupunkirakenteellisesti toimivaa ja korkealaatuista kaupunkitilaa, joka on myös kävelijän mittakaavassa miellyttävää.

Tuomariston mukaan ehdotus onnistuu kokonaisuuden käsittelyssä, uudisrakentamisen sekä alueellisen identiteetin ja arvojen yhteensovittamisessa ja luo mahdollisuuksia onnistua Kätilöopiston sairaalan alueen jatkokehittämisessä hyvin. Alueen kehittämistä jatketaan yhteistyössä Helsingin kaupungin ja kilpailun voittajan kanssa. Alueelle laadittavan asemakaavan hyväksymisestä ja tontin ja rakennuksen myynnistä päätetään myöhemmin erikseen.

loka 2023

Kampin asemakaavat päivitetään

Helsingin kantakaupungin vanhojen asemakaavojen ajantasaistaminen on käynnissä, ja Kampin asemakaavan muutoksella aloitetaan. Kaavamuutos mahdollistaa ullakkorakentamista olemassa oleviin rakennuksiin sekä palvelujen sijoittamista entistä joustavammin.

*Kalevankatu. Kuva: Sakke Somerma/Helsinki Partners*

Kampissa ja Leppäsuon korttelissa Etu-Töölössä on voimassa 115 erityyppistä asemakaavaa 1800-luvulta 2000-luvulle. Kaupungin mukaan monet asemakaavat eivät vastaa todellista toteutunutta rakentamista. Alueella on voimassa rakennuskieltoja, jotka poistuvat, kun asemakaavat päivitetään. Asemakaavan muutos ei koske erillisiä täydennysrakentamis- tai kehityshankkeita.

Kampin alue on kaupungin mukaan koko Suomen mittakaavassa taloudellisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävää aluetta.

Kaavamuutos mahdollistaa olemassa olevissa rakennuksissa ullakkorakentamista sekä muun muassa erilaisten palveluiden nykyistä joustavampaa sijoittamista soveltuviin kohteisiin.

Muutosten yhteydessä vaaditaan ilmastokestävyyden parannuksia kuten pihojen vehreyttämistä ja kestäviä, vähähiilisiä ratkaisuja. Kaavassa myös rajoitetaan tarpeetonta purkamista. Merkittävät muutokset ja täydennysrakentaminen vaativat jatkossakin erillisen asemakaavan muutoksen.

Kaavamuutoksessa kaavamerkinnät ja -määräykset yhdenmukaistetaan. Muun muassa kiinteistöjen rakennusoikeudet, rakennusalat ja käyttötarkoitukset on päivitetty vastaamaan paremmin voimassa olevien rakennuslupien ja toteutuneen rakentamisen mukaista tilannetta. Vuosien varrella moniin rakennuksiin on myös tehty muutostöitä kaupungin myöntämillä poikkeusluvilla. Nämä muutokset on nyt päivitetty uuteen asemakaavaan.

Kaavassa täydennetään ja yhtenäistetään kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten, puistojen, puurivien ja kaupunkikuvallisten kokonaisuuksien suojelua. Alueella on nykyisin arvokkaita, jopa 1800-luvulta peräisin olevia rakennuksia ja historiallisia puistoja vailla suojelumerkintää.

Annankadun ja Kansakoulukadun risteyksessä oleva alue muuttuu virallisesti puistoksi ja saa nimen Annanpuistikko.

Kaavaehdotusta käsitellään kaupunkiympäristölautakunnassa 31.10.2023. Sen jälkeen ehdotus laitetaan julkisesti nähtäville, ja siihen on mahdollisuus jättää muistutuksia. Lopullisesti asemakaavamuutoksen hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto.

loka 2023

Zsar on myytävänä verkkohuutokaupassa

Zsar-ostoskylälle Virolahdella etsitään Huutokaupat.com-palvelusta ostajaa. Kohteelle ei ole asetettu lähtöhintaa. Kohteen välittäjänä toimii In and Out Oy, LKV ja Ensio Pulkkinen.

*Ostoskylän julkisivut ovat empireä. Niiden takana olevat myymälätilat ovat teräsrunkoisia moduuleja. Kuva: Huutokaupat.com*

Vaalimaan rajanylityspaikan lähellä Virolahdella sijaitseva ostoskylä käsittää 13 rakennusta, joissa on toiminut muun muassa eri luksusmerkkien outlet-myymälöitä.

Zsarin ensimmäinen ja ainoaksi jäänyt vaihe valmistui marraskuussa 2018, ja se sisälsi 12 000 neliömetriä vuokrattavaa myymälätilaa ja pysäköintipaikat tuhannelle autolle. Zsar suljettiin joulukuussa 2022. Välittäjän mukaan kiinteistöä on huollettu ja ylläpidetty sulkemisen jälkeen.

Välittäjän mukaan huutokauppa kauppatapana takaa sen, että hinta määräytyy markkinatilanteen mukaan. Huutokaupat.comissa voidaan tavoittaa näkyvyyden kautta suuri yleisö sekä myös potentiaaliset ostajat sekä sijoittajat, jotka uskoisivat ostoskylän uuteen loistoon, välittäjä kertoo.

Huutokauppa päättyy tiistaina 14.11.2023 klo 20.30.

Projektiuutiset esitteli kohteen vuoden 2019 alussa.
https://www.projektiuutiset.fi/zsar-outlet-village-tuo-vaalimaalle-palan-vanhaa-helsinkia-ja-pietaria/

loka 2023

Valtion rakennusinvestoinnit ennätyskorkealla

Valtion kiinteistöistä vastaava Senaatti-konserni investoi kuluvana vuonna ennätyksellisen paljon ja rakennuttaa tiloja erityisesti turvallisuusviranomaisten käyttöön. Kokonaisuutena investointien ennustetaan nousevan yli 600 miljoonaan euroon, mikä on kaksinkertainen määrä pidemmän aikavälin keskiarvoon verrattuna.

*Senaatti-kiinteistöjen suurimpiin hankkeisiin lukeutuu muun muassa Suojelupoliisin uudet toimitilat. Kuva: Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy, Senaatti-kiinteistöt*

Senaatti-konsernissa on parhaillaan käynnissä 277 rakennushanketta eri puolilla Suomea. Investoinnit painottuvat erityisesti turvallisuustoimijoiden kohteisiin.

Senaatti-kiinteistöjen suurimpia rakennushankkeita ja kokonaisuuksia ovat mm. Suojelupoliisin uudet toimitilat, Oulun pääpoliisiasema ja Oulun vankila, Vantaan vankilan lisärakennus, Itä-Uudenmaan uusi pääpoliisiasema, Kansallismuseon lisärakennus ja peruskorjaus sekä Säätytalon laaja peruskorjaus. Lisäksi käynnissä on useita rakennusprojekteja Rajavartiolaitokselle ja Poliisille.

Puolustushallinnon tiloista vastaavan Puolustuskiinteistöjen merkittävimpiä hankekokonaisuuksia ovat F‑35-infrahankkeet ja Merivoimille toteutettavat infrahankkeet, suojatilojen modernisointiohjelman toteutus sekä Puolustusvoimien kasarmien modernisoinnit yhteisen suunnitelman mukaisesti.

Valtion rakennuttaminen jatkuu poikkeuksellisen vahvana lähivuodet. Vuosina 2024 ja 2025 investointien ennustetaan nousevan vuositasolla jopa 750 miljoonaan euroon. Tämän jälkeen palataan takaisin maltillisemmalle, noin 500 miljoonan euron vuositasolle. Rakentaminen painottuu jatkossakin korkean turvallisuustason kohteisiin ja valtion virastojen varautumiseen liittyviin investointeihin.

Senaatti-kiinteistöjen investoinnit olivat 2010-luvulla keskimäärin 250 miljoonaa euroa vuodessa. Erityisesti turvallisuusviranomaisten tiloihin on investoitu voimakkaasti 2020-luvulla. Rakennus- ja kiinteistöinvestoinnit olivat vuonna 2022 noin 490 miljoonaa euroa ja 2021 noin 420 miljoonaa euroa.

Rakennusalan markkinatilanne heijastuu valtion rakennuttamiseen.

– Muutos on ollut hyvin nopea. Vielä vuosi sitten markkina oli erittäin kuumentunut ja hintataso nousi rajusti. Eri puolilla Suomea oli vaikea saada ylipäätään tarjouksia. Nyt urakoiden hintataso on tullut huipputasolta selkeästi alaspäin ja tarjoushalukkuus kasvanut merkittävästi, rakennuttamisjohtaja Jonni Laitto Senaatti-kiinteistöistä sanoo.

Senaatti-konsernin hankkeiden työllisyysvaikutus on arviolta noin 9 000 henkilötyövuotta. Hankkeet toteutetaan eri puolilla Suomea pääasiassa paikallisten yritysten voimin. Korkean turvaluokan rakentaminen asettaa vaatimuksia käytettäville materiaaleille ja edellyttää mm. turvallisuusselvityksiä kaikilta työmaalla työskenteleviltä.

loka 2023

Senaatin Asema-alueet myy Oulun Asemakeskuksen alueen

Senaatin Asema-alueet Oy ja Oulun kaupunki ovat saaneet päätökseen neuvottelut Asemakeskuksen aluetta koskevasta kiinteistökaupasta, jonka pohjalta on valmisteltu sopimus alueen myynnistä kaupungille. Alueen kauppahinta on 14 miljoonaa euroa.

*Oulun Asemakeskuksen havainnekuvassa alue Hallituskadulta kaakkoon. Kuva: Oulun kaupunki*

Oulun yhdyskuntalautakunta käsittelee ja esittää kiinteistökaupan sekä lisämäärärahan myöntämistä kaupunginhallitukselle, josta asia etenee marraskuun alussa kokoontuvan kaupunginvaltuuston käsittelyyn. Senaatin Asema-alueet Oy:n hallitus tekee puolestaan päätöksen kiinteistökaupasta kaupungin käsittelyaikataulun mukaisesti.

Asemakeskuksen alueen kiinteistökaupan myötä junaradan itäpuolella oleva maa-alue sekä alueella sijaitsevat linja-autoaseman rakennukset siirtyvät Oulun kaupungin hallintaan. Radan länsipuolella oleva vanha asemarakennus jää Senaatin Asema-alueet Oy:n omistukseen.

– Olemme tyytyväisiä, että pääsimme kaupungin kanssa lopputulokseen, joka tyydyttää molempia osapuolia. Vuosien aikana on saatu paljon arvokasta tietoa jatkosuunnittelua varten, mikä mahdollistaa hankkeen toteutumisen. Meille tärkeintä on, että alue toteutuu ja kehittää osaltaan kaupunkikeskustaa sekä asemanseutua ja sen palvelutarjontaa, Senaatin Asema-alueet Oy:n kiinteistökehityspäällikkö Janne Marttinen sanoo.

Oulun Asemakeskuksen alueen kiinteistökauppa parantaa mahdollisuuksia kehittää asemanseutua kaupungin toivomaan suuntaan ja antaa enemmän joustovaraa alueen suunnitteluun.

– Olemme erittäin tyytyväisiä neuvotteluiden lopputulokseen. Alueen maanomistajana pääsemme kehittämään koko asema-alueen kokonaisuutta vanha poliisi- ja oikeustalon tontti mukaan lukien. Voimme vaikuttaa kaavan sisältöön, alueen toteuttamistapaan ja -järjestykseen sekä toteuttajien nimeämiseen. Alueen jatkokehitykselle on olemassa erittäin hyvät lähtökohdat, Oulun kaupungin kaupunkiympäristöjohtaja Marko Kilpeläinen toteaa.

Kaupunki jatkaa alueen suunnittelua arkkitehtuurikilpailun ideoiden ja asemakaavaluonnoksen pohjalta. Asemakeskuksen aluetta kehitetään liikenteen solmukohtana, jossa liikennepalveluihin ja matkaketjuihin yhdistyvät liiketilat, työpaikat, majoitus sekä asuminen.

– Asemakeskuksen toiminnallinen jakauma sekä painopisteet tilanvarauksineen ja liikenteellisine ratkaisuineen tarkentuvat suunnittelun edetessä. Suunnittelun tavoitteena on edelleenkin keskustamaisten toimintojen sijoittuminen kaupunkikuvallisesti ja arkkitehtonisesti korkeatasoisella tavalla ruutukaava-alueen jatkoksi, kaavoitusjohtaja Kari Nykänen kertoo alueen suunnittelun jatkosta.

loka 2023

Luksushotelli Grand Hansan operaattori vaihtuu viime metreillä

Helsingin ydinkeskustaan tulevan Grand Hansa -hotellin operaattori vaihtuu. Kohteeseen ei tulekaan Suomen ensimmäinen Hyatt-hotelli, vaan hankkeesta vastaava Ylva on solminut vuokrasopimuksen kansainvälisen hotellioperaattori Minor Hotelsin kanssa. Hotellin avajaiset siirtyvät.

Minor Hotels on Ylvan mukaan uusi toimija Suomen hotellimarkkinoilla. Pohjoismaissa ketju toimii ennestään Kööpenhaminassa, jonne se avasi viiden tähden hotellin vuonna 2021.

– Olemme iloisia kaikkien aikojen ensimmäisestä hotelliavauksestamme Suomessa. Avaus vahvistaa läsnäoloamme Pohjoismaissa, ja uskomme, että markkinassa on meille valtavat kasvumahdollisuudet. Investoimme etenkin ikonisiin kiinteistöihin kuten NH Collection Helsinki Grand Hansa -hotelliin Helsingissä ja NH Collection Copenhagen -hotelliin Kööpenhaminassa, sanoo Minor Hotelsin toimitusjohtaja Dillip Rajakarier.

Uusi hotelli sijoittuu Uuden ylioppilastalon, hotelli Seurahuoneena tunnetun Kalevantalon ja Hansatalon tiloihin.

Uuden sopimuksen myötä Ylva on purkanut aiemman vuokrasopimuksen suomalaisen Primehotelsin kanssa. Primehotelsin piti avata samaan lokaatioon Hyatt-ketjun hotelli. Sopimus on purettu yhteisymmärryksessä osapuolten kesken.

– On selvää, että operaattorin vaihtuminen tässä vaiheessa hanketta tulee vaikuttamaan hotellin avautumisen aikatauluun. Olemme kuitenkin iloisia, että mahdollisia ehdokkaita uudeksi operaattoriksi ilmoittautui huomattava määrä. Tämä osoittaa, että uuden hotellin konsepti ja sijainti Helsingin keskeisimmällä paikalla koetaan erittäin potentiaalisiksi, sanoo Ylvan kiinteistöjohtaja Ville Vaarala.

Ylvan tavoitteena on saattaa hotellityömaa valmiiksi vuoden 2023 loppuun mennessä, ja uuden hotellin on tarkoitus avautua vuoden 2024 alkupuolella. Minor Hotels tiedottaa avautumisen aikataulusta myöhemmin syksyllä.

loka 2023

Uutiset