Kesko osti Lahden Paavolasta tontit uudelle hypermarketille

Luhta-Kiinteistöt Oy on myynyt Kesko OyJ:lle kaksi tonttia Lahden keskustassa. Tontit sijaitsevat niin sanotussa Luhdan korttelissa Paavolan kaupunginosan alueella.

Kesko rakentaa ostamalleen alueelle Paavolan K-Citymarketin korvaavan hypermarketin. Paavolan K-Citymarket on Suomen ensimmäinen hypermarket. Uusi kauppa aukeaa arviolta vuonna 2026 ja sen kokonaispinta-ala on noin 9 500 neliömetriä. Luhdan kortteliin on kaavoitettu lisäksi asuin- ja toimistokiinteistöjä.

– Uudistamme ja vahvistamme kauppapaikkaverkostoamme jatkuvasti ja olemme erittäin tyytyväisiä, kun voimme jatkaa Suomen vanhimman K-Citymarketin yli 50-vuotista tarinaa uusissa, moderneissa tiloissa. Uusperustannassa panostamme erityisesti kasvukeskuksiin, Keskon päivittäistavarakaupan toimialajohtaja Ari Akseli kertoo.
Luhta-Kiinteistöjen hallituksen puheenjohtajan Tiina Luhtasen mukaan kyseinen kiinteistökauppa on merkittävä askel keskustakorttelin hankkeen eteenpäin viemiseksi.
– Omistamamme korttelikokonaisuus on laaja, ja hankkeena hyvin monipuolinen ja mielenkiintoinen. Keskon kiinteistökaupan myötä tämä hybridimuotoinen hankekokonaisuus saa nyt lähtölaukauksen ja monen vuoden kehitystyö palkitaan. Vielä tekemistä riittää, sillä Keskolle myytyjen tonttien lisäksi hanke pitää sisällään yhteensä kuusi erillistä tonttia sekä kiinteistöä ja yhteensä noin 37 000 kerrosneliömetriä. Olemme todella tyytyväisiä saadessamme Keskon mukaan hankkeeseemme ja uskomme tasokkaan hypermarketin tuovan tärkeän lisän suunniteltuun laadukkaaseen korttelikokonaisuuteen.

Luhta-Kiinteistöjen tavoitteena on myydä myös jäljellä jäävät kohteet kyseisessä korttelissa, missä voimassa oleva asemakaava mahdollistaa liike-, toimisto- ja asuinrakentamista.
Mittava uudisrakentaminen vaatii, että valtaosa korttelissa sijaitsevista rakennuksista puretaan; vanha Anttilan kiinteistö Kauppakatu 16:ssa, Luhdan vanha pääkonttori Vesijärvenkatu 19:ssä sekä Vesijärvenkatu 15:n sisäpihan siipiosa. Purkutyöt tullaan aloittamaan loppuvuonna 2023, ja purkutöiden arvioidaan kestävän noin kuusi kuukautta.
– Uskomme tämän hankkeen olevan tärkeä avaus Lahden keskustan kehittämiselle. Olemme tehneet hienoa yhteistyötä useiden kumppanien kanssa sekä erityisesti Lahden kaupungin kanssa. Meille elinvoimainen keskusta on tärkeä asia, kuten myös varmasti kaikille lahtelaisille, Luhtanen toteaa.

marras 2023

Nordecin teräsrunko Broman Groupin liikerakennukseen Espoossa

Teräsrunkoratkaisujen Nordec on solminut sopimuksen Broman Group Kiinteistöt Oy:n kanssa uuden liikerakennuksen teräsrungon toimituksesta Espoon Hannuksenpeltoon. Rakennus tulee Power Finland Oy:n ja padel-harrastajien käyttöön.

Liikerakennuksen laajuus on noin 5000 neliömetriä. Nordec vastaa teräsrungon suunnittelusta, valmistuksesta ja asennuksesta. Teräsrungon asennus alkoi lokakuun 2023 lopussa ja valmistuu huhtikuun 2024 alussa.

Tiloista noin 3000 neliötä tulee Power Finlandin uuden POWER+ -myymälän käyttöön. Myymälä avataan syksyllä 2024.

– Olemme varmoja, että teräsratkaisumme ovat laadukkaita, kestäviä ja kustannustehokkaita. Haluamme olla mukana luomassa uusia mahdollisuuksia Power Finland Oy:lle ja padel-harrastajille, Nordecin projektipäällikkö Mikko Vainio sanoo.

Nordecin taustalla ovat vuonna 2020 yhdistyneet Normek Oy ja Ruukki Building Systems Oy. Vuoden 2022 lopusta lähtien Nordec Group Corporation on ollut konsortioyhtiön omistuksessa, jonka merkittävimpiä osakkeenomistajia ovat Harjavalta Oy ja Tirinom Oy.

– Olemme tyytyväisiä, että saamme Nordecin kumppaniksemme tässä hankkeessa. Heillä on vahva osaaminen ja kokemus teräsrunkoratkaisuista, jotka sopivat hyvin tähän tyyppiseen rakennukseen, Broman Group Kiinteistöt Oy:n rakennuttajapäällikkö Tapio Urpilainen toteaa. Joensuulaiseen Broman Groupiin kuuluvat Motonet, AD VaraosaMaailma, Finntest, Broman Logistics ja Broman Yhtiöt.

marras 2023

Jyväskylän Hipposkeskuksen rakentaminen voi alkaa

Jyväskylän kaupunginvaltuuston päätös Hipposkeskus-hankkeen periaatepäätösten tarkentamisesta on saanut lainvoiman. Ensimmäisessä vaiheessa Hippoksen kommandiittiyhtiö toteuttaa alueelle Liikuntakeskuksen monikäyttörakennuksen ja noin 700 auton pysäköintilaitoksen.

*Jyväskylän Hipposkeskuksen rakentaminen alkaa ensi vuoden puolella. Havainnekuva: businessjyvaskyla.fi/PES Arkkitehdit*

Liikuntakeskukseen sijoittuu liikuntatiloja yli 20 lajiperheelle, monikäyttöinen MID-areena sekä kaupallisia tiloja. Valtuustopäätöksen lainvoimaisuus mahdollistaa sijoittaja- ja vuokralaisneuvottelujen edistämisen sekä liikuntatilojen jatkosuunnittelun liikuntaseurojen kanssa.

– Vaiheistaminen antaa meille hyvän mahdollisuuden saada Hipposkeskus-hanke käynnistettyä muuten vaikeassa sijoitusmarkkinassa, Hippos Ky:n pääsijoittajan, Sepoksen toimitusjohtaja Jouni Alho kertoo.

Hankkeen ensimmäisen vaiheen rakentamisen arvioidaan valmistuvan keväällä 2026. Samanaikaisesti edistetään seuraavien vaiheiden eli Osaamiskeskuksen ja Jääurheilukeskuksen jatkosuunnittelua.

– Hipposkeskus-hankkeen toteutuksen suunnittelu etenee nyt vauhdilla ja valmius rakentamisen käynnistämiseen on alkuvuodesta, urakkatarjoukset Liikuntakeskuksesta on saatu ja käymme selonottoneuvotteluja, hankkeen projektijohtaja Kai Ruuhonen kertoo.

Myös Osaamiskeskuksen ja Jääurheilukeskuksen urakoiden tarjouspyynnöt saadaan liikkeelle loppukeväästä. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin 210 miljoonaa euroa, välittömät ja välilliset työllisyysvaikutukset ovat yli 1 900 henkilötyövuotta.

– Tämä on toivottu uutinen. Näin suuren hankkeen käynnistyminen tuo merkittävän seudullisen piristysruiskeen erityisesti taantumasta kärsivälle rakennusalalle, elinkeinojohtaja Anne Sandelin toteaa.

Esirakentaminen Hippoksella käynnistyy koepaalutuksilla marraskuussa ja varsinaiset työmaajärjestelyt toteutetaan alkuvuodesta 2024. Asumiselle kaavoitettu vanhojen tenniskenttien alue otetaan samassa yhteydessä tilapäisesti käyttöön rakentamisenaikaiselle asiakaspysäköinnille.

marras 2023

KTI Kiinteistötieto: Kiinteistökauppa hiljentynyt

Nopeasti muuttunut talous- ja korkoympäristö on hiljentänyt kiinteistömarkkinat. Kuluvan vuoden kiinteistökauppavolyymi on hyytynyt finanssikriisin jälkeisten vuosien tasolle, ilmenee KTI Kiinteistötiedon julkaisemasta markkinakatsauksesta.

KTI Kiinteistötiedon mukaan vuoden 2023 kolmen ensimmäisen vuosineljänneksen kiinteistökauppa jäi 1,8 miljardiin euroon, eli alle kolmasosaan viime vuoden vastaavan ajanjakson 6 miljardista eurosta.

Vuoden 2023 heinä-syyskuussa kiinteistökauppaa käytiin noin 370 miljoonan euron arvosta. Näin matalia lukemia on tilastoitu edellisen kerran finanssikriisin jälkeisinä vuosina 2009–2013, jolloin kvartaalivolyymi jäi alle 400 miljoonaan euroon muutamana vuosineljänneksenä.

Vuokra-asuntokiinteistöjen kauppavolyymi oli tammi-syyskuussa noin 600 miljoonaa euroa, mikä on viime vuosien tasoa matalampi. Noin puolet asuntokiinteistökaupoista on ulkomaisten sijoittajien tekemiä.

Toimistokiinteistöjen 400 miljoonan euron kauppavolyymi koostuu pääosin suurehkojen ja hyvälaatuisten kohteiden kaupoista. Liike‑, yhteiskunta‑ ja tuotannollisten kiinteistöjen volyymeissä jäätiin tammi‑syyskuussa 200–300 miljoonan euroon. Ulkomaisten sijoittajien osuus tammi‑syyskuun kiinteistökaupoista oli 55 prosenttia.

Toimitilavuokramarkkinoilla talouden epävarmuus painaa etenkin toimisto‑ ja liiketilojen kysyntää. KTI:n kiinteistötiedon mukaan Helsingin keskustan uusia toimistovuokrasopimuksia kuvaava indeksi nousi 3,7 prosenttia syksyn 2022 ja 2023 välisenä aikana. Toimitilabarometrin vastaajista 75 prosenttia arvioi toimistotilojen kokonaistarpeen vähenevän tulevan kolmen vuoden aikana.

Liiketilamarkkinoiden epävarmuus jatkuu. Liiketilojen vuokraodotukset olivat Rakli-KTI Toimitilabarometrissa lähes kaikilla alueilla negatiiviset. Liiketilojen käyttöasteet pysyttelevät toistaiseksi vahvoina, mutta vajaakäytön arvioidaan kasvavan.

Logistiikka-, varasto- ja tuotantotilojen kysyntä pysyttelee vahvana. Vuokriin odotetaan nousua kaikilla suurilla kaupunkiseuduilla. Myös käyttöasteodotukset ovat tuotannollisissa tiloissa positiivisia.

Pääkaupunkiseudun vuokra‑asuntomarkkinoilla on runsaasti tarjontaa, jonka odotetaan sulavan rakentamisen vähenemisen myötä. Uusia asuntovuokrasopimuksia kuvaavan indeksin nousu hidastui vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä 0,5 prosenttiin. Vuokrien nousu jatkuu pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa isoissa kaupungeissa pääkaupunkiseutua vahvempana.

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden tilanne on hyydyttänyt viime vuosien vilkasta vuokra‑asuntorakentamista. Vielä tänä vuonna pääkaupunkiseudulle valmistuu ennätysmäärä, lähes 7 500 uutta vuokra‑asuntoa, mutta ensi vuodesta alkaen volyymit putoavat rajusti, ennakoi KTI Kiinteistötiedon markkinakatsaus.

marras 2023

Oraksen Rauman-tehtaalle valimon tilalle uutta pinnoituskapasiteettia

Loppukesällä 2023 päättyneiden Oraksen muutosneuvottelujen perusteella Oraksen Rauman-tehtaan valimo lopetetaan ja valimotoiminnot siirretään Puolan-tehtaalle. Päätös oli osa Oras Groupin strategiaa, jolla tuotantoverkostoa tehostetaan ja uudistetaan, kertoo Oraksen Baltian ja Pohjoismaiden myynnistä vastaava johtaja Marko Sundholm Oraksen Hanakanavassa.

Sundholmin mukaan kaikki muut Rauman-tehtaan toiminnot jatkuvat entisellään.

– Tulevaisuudessa tehtaan painopiste on entistä enemmän korkean teknologian tuotteissa, strategisissa komponenteissa ja valikoiduissa erikoisvalmistuksen tuotteissa. Rauman-tehdas siis kehittyy, uudistuu ja tulee olemaan konsernin monipuolisin tuotantolaitos sekä teknologisen osaamisen keskus, Marko Sundholm kertoo Hanakanavassa.

Raumalle on valmistumassa uusi komposiittikromaamo, jonka rakentaminen aloitettiin muutama vuosi sitten. Sundholmin mukaan uusi kromaamolinjasto lisää tehtaan elinvoimaisuutta.

– Mattamustien tuotteiden valmistusta varten avasimme maalaamon Rauman-tehtaalle viime vuonna ja seuraavaksi laajennamme tuotteidemme värivalikoimaa lisää, kun PVD-linjastomme tuotanto käynnistyy loppuvuodesta. Vesikalusteita tulee tarjolle muun muassa harjatun teräksen ja harjatun pronssin väreissä, Sundholm sanoo.

Marko Sundholmin mukaan Oraksen Rauman-tehtaaseen on investoitu 30 miljoonaa euroa viimeisen kolmen vuoden aikana.

– Jatkamme vahvasti suomalaiseen vesikalustevalmistukseen panostamista ja rakennamme tulevaisuutta varten uusia valmiuksia markkinoilta saadun palautteen perusteella, Sundholm toteaa.

marras 2023

Espoon ensimmäinen Noli Studios Otaniemeen

Espoon ensimmäinen Noli Studios -hotelli valmistuu Otaniemeen joulukuussa. Uudessa hotellissa on 15 kerrosta ja 406 studiota.

Noli Otaniemi on näyttävä ja omaleimainen maamerkki. Kuva: Noli Studios

Nolin konseptiin kuuluvat monipuoliset yhteiskäyttötilat. Noli Otaniemessä ovat muun muassa saunaosasto, yhteiskeittiö, oleskelu- ja työskentelytilat sekä kuntosali. Uudiskohteen ensimmäiset majoittujat vastaanotetaan helmikuussa 2024.

– Sijainti Tapiolan ja Otaniemen pohjoisessa nivelkohdassa vaati näyttävää ja omaleimaista maamerkkiä. Noli Otaniemen massa kohoaa ylpeästi alueelle ominaiselta punatiiliseltä jalustalta. Rakennuksen kulmikas muotoilu vinoine kattoineen on helposti tunnistettavissa kaukomaisemassa. Massa on jaettu kahteen siipeen, jotka sijoittuvat vinoon toisiinsa nähden antaen rakennukselle modernin ja dynaamisen ulkonäön, Noli Otaniemen suunnittelija, arkkitehti SAFA Niilo Ikonen Avarrus Arkkitehdeiltä kertoo.

– Tornien julkisivua on elävöitetty tiilenpunaisilla siipisäleillä, jotka tekevät siitä vaihtelevan näköisen eri katselukulmista ja erilaisissa valaistusolosuhteissa. Siipisäleiden asettelussa on hyödynnetty algoritmista suunnittelua siten, että ne harvenevat ylöspäin mennessä luoden tornin yläosaan vaaleamman ja keveämmän vaikutelman. Samalla ne suojaavat ikkunoita suoralta auringonvalolta ja häikäisyltä, mikä vähentää tilojen jäähdytyksen tarvetta. Säleiden näennäisen sattumanvarainen, mutta matemaattisesti määräytyvä sijoittelu heijastaa kampusalueen tieteellistä luonnetta.

– Lintujensuojelualueen vieressä sijaitsevan rakennuksen suunnittelussa vältettiin suuria yhtenäisiä lasipintoja, jotta estettäisiin lintujen törmääminen rakennukseen. Tämä on esimerkki siitä, että vaikka rakennus on moderni ja näyttävä, on se suunniteltu toimimaan harmoniassa ympäröivän luonnon kanssa, Ikonen sanoo.

Otaniemen Nolille tavoitellaan LEED-sertifikaatin Platinum-tasoa ja päivittäistavarakaupalle LEED Gold -sertifikaattia. Kohteeseen tulee maalämpö sekä aurinkopaneelit. Päivittäistavarakaupan lauhdelämpöä tullaan hyödyntämään kiinteistön lämmityksessä.

Noli Otaniemi on seitsemäs ja toistaiseksi suurin Noli Studios -hotelli Suomessa. Ensimmäinen Noli avattiin Katajanokalle vuonna 2019. Konsepti laajentui Puolaan marraskuun 2023 alussa.

marras 2023

Lippulaivan energiajärjestelmät veivät voiton

Lippulaiva on voittanut Digitaalisuus ja uuden teknologian hyödyntäminen -kategorian energiajärjestelmillään Vuoden kauppakeskusteko 2023 -kilpailussa. Vaikuttava toteutus ja yhteiskunnallinen merkitys keräsivät tuomariston kiitokset.

*Lippulaiva palkittiin panostuksestaan tulevaisuuden energiajärjestelmiin Vuoden kauppakeskusteko -kilpailussa. Kuva: Citycon*

Lippulaivan alla on Euroopan suurin kaupallisen rakennuksen maalämpö- ja viilennyslaitos, joka tuottaa hiilivapaata energiaa keskuksen sekä sen yhteydessä olevien asuintalojen lämmitys- ja viilennystarpeisiin. Lämpöä ei päästetä yhtään hukkaan, vaan lauhde-energia ja ilmanvaihdon ylijäämälämpö otetaan talteen ja hyödynnetään uudelleen.

Maalämpöratkaisun ansiosta Lippulaivan katolle ei tarvinnut asentaa lauhduttimia, jolloin tilaa jäi viherkatoille ja aurinkopaneeleille – keskuksen katolla on 2 400 m² aurinkopaneeleja ja on 3 500 m² viherkattoa.

Lippulaivan fiksu ja oppiva mikroverkko ohjaa ja optimoi rakennuksen energiankulutusta ja -virtoja. Järjestelmän tehtävänä on tunnistaa, milloin sähköntarpeen huiput voidaan välttää ja milloin sähköä voidaan puolestaan varastoida. Verkkoon kytketyllä Lippulaivan energiavarastolla osallistutaan Fingridin säätösähkömarkkinoille ja tasapainotetaan sähköverkon toimintaa.

Lippulaiva on maailman ensimmäinen kultatason Smart Building -sertifikaatin saanut kaupallinen keskus, minkä lisäksi sillä on myös kultatason LEED-ympäristösertifikaatti.

– Olemme iloisia Lippulaivan saamasta palkinnosta ja ylpeitä keskuksestamme, joka viime vuonna voitti samaisen kilpailun vastuullisuussarjan, keskuspäällikkö Karoliina Hurmerinta toteaa.

Vuoden kauppakeskusteko -kilpailun järjestää vuosittain Suomen Kauppakeskusyhdistys ry. Kilpailun tavoitteena on nostaa esiin parhaat esimerkit suomalaisten kauppakeskusten uusista ideoista.

marras 2023

Mrec Investment Management ja Slättö rakennuttavat logistiikkakeskuksen Tuusulaan

Mrec Investment Management Oy rakennuttaa yhdessä kumppaninsa Slättön hallinnoiman logistiikkayhtiön Evolvin kanssa 6 000 m² modernin logistiikkakiinteistön Tuusulan vetovoimaiselle Sulan teollisuusalueelle.

Tuusulan Sulan alueelle rakennetaan moderni logistiikkakiinteistö. Kuva: Mrec Investment Management

Mrec Investment Management Oy rakennuttaa yhdessä kumppaninsa Slättön hallinnoiman logistiikkayhtiön Evolvin kanssa 6 000 m² modernin logistiikkakiinteistön Tuusulaan Sulan teollisuusalueelle, joka sijaitsee hyvien yhteyksien päässä Helsinki-Vantaan lentokentästä ja pääväylistä.

Uudishanketta ohjaavat ESG-tavoitteet suunnittelusta toteutukseen. Kiinteistö toteutetaan EU-taksonomian mukaisesti, A-energialuokkaan ja kohteelle haetaan BREEAM Excellent -sertifiointi. Kiinteistöön allekirjoitettu pitkä vuokrasopimus on myös Green Lease -tavoitteiden mukainen.

Kiinteistöön tullaan toteuttamaan AutoStore™ -automatisoitu varasto- ja keräilyjärjestelmä (ASRS). Järjestelmän avulla taataan käyttäjälle joustava ja modulaarinen systeemi, joka tehostaa keräilyä moninkertaisesti. Uudishankkeeseen järjestelmän toimittaa Element Logic Oy.

– Tuusulan kunnan panostukset työpaikka-alueiden kaavoitukseen kantavat hedelmää. Sulan alueen logistinen sijainti on erinomainen, ja esimerkiksi lentokentälle on lyhyt matka. Nyt rakennettava logistiikkakeskus on osoitus Sulan alueen vetovoimasta ja vahvasta kehityksestä, Tuusulan pormestari Kalle Ikkelä toteaa.

– Olemme innoissamme, että pääsemme aloittamaan tämän kestävän kehityksen mukaisen ja automatisoidun logistiikkakeskuksen rakentamisen Tuusulaan, ja on hienoa saada toivottaa uusi vuokralaisemme tervetulleeksi tiloihin ensi kesänä, Slättön Partner ja Evolvin toimitusjohtaja Lars Axelsson kertoo.

– Olemme tyytyväisiä, että kehittämämme hanke on päässyt toteutusvaiheeseen ja pystymme tarjoamaan kiinteistön käyttäjälle energiatehokkaat ja modernit ratkaisut. Olemme valinneet modernin logistiikan keskeiseksi painopistealueeksi ja tavoitteenamme on rakentaa laadukas logistiikkakiinteistöportfolio seuraavien viiden vuoden aikana. Suunnittelupöydällämme on koko ajan uusia hankkeita ja toivottavasti pääsemme jo pian kertomaan lisää seuraavista askeleista, Mrec Investment Management Oyn toimitusjohtaja Ilmo Jäntti toteaa. Kohteen rakentaminen alkoi syksyllä 2023 ja kohde valmistuu kesällä 2024. Mrec Investment Management vastaa hankekehityksestä koko uudishankkeen ajan. Urakoitsijana toimii Tekova Etelä-Suomi Oy.

marras 2023

GeneCityn peruskivi muurattiin Turussa

Turun Teknologiakiinteistöjen rakennuttaman GeneCity-rakennuksen peruskivi muurattiin torstaina 2. marraskuuta. GeneCity on lääketehdas, jonka Teknologiakiinteistöt toteuttaa biologisten lääkkeiden sopimusvalmistaja Biovian Oy:lle.

GeneCity nousee Turun Itäharjulle. Rakennuksen on määrä valmistua vuoden 2024 lopussa. Kuva: Teknologiakiinteistöt

Noin 6300 neliömetrin kokoinen GeneCity toteutetaan Itäharjulle osoitteeseen Teollisuuskatu 42. Hanke käsittää yksikerroksisen tuotantolaitoksen, kolmeen kerrokseen sijoittuvia aula- ja toimistotiloja sekä rakennuksen kellarikerrokseen tulevia sosiaali-, varasto- ja aputiloja. Rakennus valmistuu vuoden 2024 lopussa.

GeneCityn tuleva käyttäjä Biovian on yksi Turun alueen merkittävimmistä bioalan toimijoista, ja se työllistää lähes 200 ihmistä. Tällä hetkellä Biovian toimii Teknologiakiinteistöjen asiakkaana BioCityssä, PharmaCityssä ja ElectroCityssä, joissa sillä on noin 5 100 neliömetriä tuotanto- ja toimistotiloja.

GeneCityn arkkitehtisuunnittelun on tehnyt Sigge Arkkitehdit Oy. Rakennuksen puhdastilan on suunnitellut Elomatic Solutions Oy, joka myös vastaa tilan toteutuksesta. Hankkeen urakoitsijana toimii Rakennustoimisto Lundén Oy. Rakennus toteutetaan Leed-sertifikaatin v4-version Platina-tason mukaisesti, mikä tarkoittaa, että kiinteistön aiheuttama ympäristökuormitus ja energiankulutus pyritään minimoimaan koko sen elinkaaren ajan.

marras 2023

NCC: Peruskorjatun toimistorakennuksen päästöt noin 40 % uudisrakennuksen päästöistä

NCC kehitti entisestä KY-talosta Helsingin Kampissa tiloiltaan modernin toimistorakennuksen. Nykyisen Kulma21-kiinteistön hiilijalanjälki laskettiin todellisen toteutuman mukaan ja sitä verrattiin vastaavaan uuteen rakennukseen, mikä samalle paikalle olisi ollut mahdollista rakentaa. Tulokseksi saatiin kiinnostavaa dataa kysymykseen, kannattaako vanha rakennus purkaa vai korjata.

Kulma21 sijaitsee Pohjoisen Rautatiekadun ja Fredrikinkadun kulmassa. Kuva: NCC

Kulma21:n laajasta peruskorjauksesta tehtiin hiilijalanjälkilaskenta toteutuneen työn mukaisesti, jota verrattiin uuden, määräystason mukaisen ja ulkoarkkitehtuuriltaan sekä laajuudeltaan vastaavan toimistorakennuksen rakentamiseen. Tässä tapauksessa uudisrakentamisessa huomioitiin myös vanhan rakennuksen purkaminen uuden alta pois.

Tulokseksi saatiin, että peruskorjatun Kulma21:n päästöt olivat noin 40 % uudisrakennuksen päästöistä lyhyellä aikavälillä (1–5 vuotta). Viidenkymmenen vuoden elinkaaritarkastelujakson aikana Kulma21:n kumulatiivinen hiilijalanjälki on noin 15 % pienempi kuin se olisi ollut uudisrakennuksella. Itse peruskorjauksen päästövaikutukset ovat noin 44 % pienemmät kuin uuden rakentamisen.

Huomioitavaa on, että rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki riippuu merkittävästi tuotantovaiheen päästöistä (vuosi 0) ja energiatehokkuudesta, jonka vaikutus pienenee käyttövuosien myötä. Vanhan rakennuksen purku kasvattaa uudisrakentamisen vertailuvaihtoehdon hiilijalanjälkeä elinkaaren alussa.

– Edes 50 vuoden tarkastelujakso ei riitä kompensoimaan uudisrakennuksen aiheuttamaan hiilijalanjälkeä siitäkään huolimatta, että uudisrakennettu kohde kuluttaa vähemmän energiaa kuin korjauskohde. Tämä on merkittävä fakta, kun mietimme parasta ratkaisua vanhoille kiinteistöille jo rakennetussa ympäristössä, kuten esimerkiksi kantakaupungissa, NCC:n korjausrakentamisen toimialajohtaja Jarkko Heinonen toteaa.

Kulma 21 on hyvä esimerkki siitä, miten kehnokuntoisesta ja vajaakäytöllä olevasta kiinteistöstä voidaan kehittää toimiva ja käyttäjiä kiinnostava kiinteistö.

– Kiinteistön käyttötarkoitusta voidaan usein muuttaa tarpeita vastaavaksi ongelmalliseksikin todetuissa kohteissa. Se vaatii kuitenkin paljon monialaista osaamista suunnittelijoilta ja korjausrakentajilta sekä joustavampaa kaavoitusta, jota toivottavasti tulemme ainakin Helsingissä tulevaisuudessa saamaan.

marras 2023

Uutiset