Keilaniemen toimistotornin rakentaminen jää vielä toteutumatta

SRV tiedotti toukokuussa 2023 päässeensä yhteisymmärrykseen Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen sekä HGR Property Partners Oy:n muodostaman konsortion kanssa projektijohtourakkasopimuksen pääehdoista liittyen merkittävän kokoisen toimistotornin rakentamiseen Keilaniemeen.

Espoon Keilaniemeen suunnitellun toimistotornin rakentaminen viivästyy. Havainnekuva Keilaniemenrannasta: HGR

Kohteen rakennustöiden aloittaminen oli ehdollinen kiinteistökehityshankkeelle tavanomaisten investointiedellytysten toteutumiselle ja tilaajakonsortion lopullisen hankepäätöksen syntymiselle. 

Tilaajakonsortio vahvisti SRV:lle, että edellytyksiä hankkeen aloittamiselle ei ole saavutettu tavoitellussa aikataulussa ja siten hanke ei etene suunnitellusti. 

– Teimme laajan tornirakentamisen kokemuksemme pohjalta yhteistyössä tilaajakonsortion kanssa merkittävän kehitystyön tukeaksemme hankkeen aloitusedellytysten toteutumista. Markkinatilanteesta johtuen kohteen aloitusedellytykset eivät ainakaan tässä vaiheessa toteudu suunnitellusti ja tavoitellussa aikataulussa, SRV:n toimitusjohtaja Saku Sipola sanoo. 

Pasilan Huippuun Hoasin pääkonttori, opiskelija-asuntoja ja liiketilaa

Helsingin seudun opiskelija‑asunto­säätiön Hoasin rakennuttama Huippu nousee Keski‑Pasilaan. Kolmeen 7‑kerroksiseen lamelli­taloon ja kolmeen 14‑17‑kerroksiseen torni­taloon rakennetaan lähes 400 opiskelija‑asuntoa ja Hoasin uusi pää­konttori. Pääkaupunki­seudun solmu­kohtaan sijoittuva Huippu tarjoaa opiskelijoille heidän toivomiaan yksiöitä sekä Pasilan palvelut ja liikenneyhteydet.

Huippuun rakennetaan kolme 14–17-kerroksista ja kolme 7-kerroksista lamellitaloa sekä välialueiden matalampia rakennusmassoja. Etelän suuntaan avautuvat 5-kerroksisten rakennusten kattopihat ovat viheralueita. Kuva: Arkkitehtuuritoimisto B & M Oy

Helsingin Keski-Pasilaan nousevan opiskelijoiden asuintalon rakentaminen on alkanut. Helsingin seudun opiskelija‑asunto­säätiön rakennuttama Huippu on Hoasin suurin yksittäinen hanke ja hybridi­rakennuksena ainutlaatuinen.

Kolmesta 14‑17‑kerroksisesta tornista ja kolmesta matalammasta lamelli­talosta rakentuvaan kokonaisuuteen tulee kaikkiaan lähes 400 opiskelija‑asuntoa, pääosin yksiöitä. Koko Huippu‑korttelin laajuus on 16 000 kerrosneliömetriä.

– Opiskelija‑asuntojen soluaika on ohi. Kun Huipun toteutus­suunnittelu aloitettiin vuonna 2019, asunnoistamme 70 prosenttia oli soluja, mutta opiskelijat halusivat vain yksiöitä tai kaksioita, Hoasin hanke­päällikkö Anneli Keränen kertoo.

Ensimmäiset opiskelijat pääsevät muuttamaan Huippuun kahden vuoden kuluttua marraskuussa 2025. Rakennus valmistuu kokonaisuudessaan vuonna 2026.

Huippu‑korttelin kokonaisuus nousee Kauppakeskus Triplan pohjois­puolelle. Huipun pää‑ ja arkkitehti­suunnittelusta vastaa A‑Insinöörit‑konserniin kuuluva Arkkitehtuuritoimisto B & M Oy, joka oli mukana hankkeessa jo kaavan viite­suunnittelu­vaiheessa 2015–2018 yhdessä Hoasin ja Helsingin kaupungin kanssa. Suunnittelua on tehty yhdessä A‑Insinöörien rakenne‑ ja akustiikka­suunnittelijoiden kanssa. Hankkeen urakoi Hartela.

Rakennuksen alimpiin kerroksiin tulee Hoasin uusi pääkonttori.

– Viidenteen kerrokseen asti ei voi raide­liikenteen ja vilkas­liikenteisen Veturikadun vuoksi rakentaa asuntoja, ja siksi alimmat kerrokset ovat toimistoja ja liike­tilaa. Huippu onkin moni­muotoinen hybridi­rakennus, jonka ala­kerroksissa on monia erilaisia toimintoja ja isoja toimistoja, ja näiden päällä paljon pieniä opiskelija‑asuntoja, pää­suunnittelija J‑P Lehtinen B & M Oy:stä kertoo.

Oma erityisyytensä ovat korttelin lukuisat kansipihat, joita on matalampien rakennusten katoilla.

– Huipussa on paljon suuria viher­kattoja ja maisema­terasseja. Tiiviillä tontilla käytännössä kaikki piha‑alueet ovat kansi­pihojen viher­alueita, Lehtinen sanoo.

Huipussa on hyvin huomioitu yleistyneen yksin‑ ja etä­opiskelun vasta­painoksi tarvittavat yhteis­tilat. Kunto­salin ja pesulan lisäksi yhteis­tiloihin kuuluu yhteis­opiskeluun tarkoitettu luku­sali, asukas­toimikuntien käyttöön tarkoitettu workshop‑tila sekä tapahtuma- ja liikunta­tila, joka on avoin kaikille Hoasin asukkaille.

Rakennesuunnittelun kannalta haastavinta olivat juuri rakennuksen monet eri käyttö­tarkoitukset saman rakennus­massan sisällä. Runko toteutetaan teräsbetonirakenteina.

– Korkeiden tornitalojen massojen alla on paljon erilaisia tiloja, joiden vuoksi tornien rakenteet ovat poikkeuksellisen vaativia ja moni­puolisia – siellä on muun muassa rakenteellisesti haastavia paikalla­valettuja kuorman­siirto­rakenteita. Kansi­pihoilla ja terasseilla rakenne­suunnittelun kannalta tärkeintä olivat lukuisat vedeneristys­detaljit ja vesien pois ohjaaminen hallitusti, suunnittelu­johtaja Sami Moisio A‑Insinööreistä sanoo.

Koska korkeat rakennus­massat avautuvat kohti meluista rata‑ ja tie­aluetta, on melun ehkäisyä ja akustiikka­ratkaisuja pohdittu saman­aikaisesti arkki­tehtuuristen valintojen kanssa. Melu­mallinnuksilla varmistettiin melun­suojaamisen näkö­kulmasta paras massoittelu. Rakennusten sijoittelu ja mitta­suhteet ovat sellaiset, että ne estävät raide‑ ja katu­melun pääsyn piha‑alueille.

Spondan rakennuttama toimitilarakennus nousi harjaan Tikkurilassa 

Kiinteistösijoitusyhtiö Sponda rakennuttaa Tikkurilan juna‑aseman läheisyyteen toimisto‑ ja liiketila­kiinteistöä, joka tarjoaa noin 16 000 kerros­neliömetriä korkea­laatuista ja vastuullista toimitilaa. Lauri Korpisen katu 9:ssä kesällä 2022 käynnistynyt hanke etenee suunnitelmien mukaisesti ja rakennus on harja­korkeudessa. Vuoden­vaihteessa 2024–2025 valmistuvan talon pää­vuokralaiseksi tulee Valmet. 

Energiatehokas toimisto- ja liiketilakiinteistö rakennetaan Lauri Korpisen kadulle lähelle Tikkurilan juna-asemaa. Kuva: Sponda Real Estate

Korkealaatuisen toimitalon suunnittelussa on panostettu tilojen muunto­joustavuuteen ja rakennuksen energia­tehokkuuteen. Suunnittelua on edistetty tiiviissä yhteistyössä Valmetin kanssa, jolle toteutetaan muunneltavat tilat, jotka tukevat parhaalla mahdollisella tavalla yrityksen liiketoimintaa. 

– Valmet on hyvä esimerkki globaaleista edelläkävijä­yrityksistä, jotka haluavat panostaa vastuullisiin toimi­tiloihin ja henkilökuntansa hyvin­vointiin. Keskeisillä paikoilla sijaitseville, korkea­laatuisille ja muunneltaville toimi­tiloille on vahvaa kysyntää yritysten panostaessa tiloihin, jotka houkuttavat henkilö­kuntaa toimistoille. Toimisto­ympäristössä tapahtuu luontevia kohtaamisia ja yhteis­työn tekeminen on sujuvaa, mikä ruokkii yritys­kulttuurin vahvistamista, työ­hyvin­vointia sekä innovointia, Spondan toimitus­johtaja Christian Hohenthal toteaa. 

Talon päävuokralainen Valmet siirtää Lauri Korpisen kadun toimistoon toimintansa kahdesta eri sijainnista. Rakennuksessa tulee työskentelemään noin 800 henkilöä. 

– Rakenteilla on nyt tiloja, jotka tukevat parhaalla mahdollisella tavalla toimintaamme ja henkilöstömme työ­hyvin­vointia pitkälle tulevaisuuteen. Uusi toimisto­talo on merkittävä sijoitus henkilöstöömme Suomessa. Meidät valittiin syyskuussa tekniikan alan ammattilaisten keskuudessa ihanteellisimmaksi työn­antajaksi Suomessa. Uskomme, että tämä uusi toimistomme Tikkurilassa on vahva vetovoima­tekijä seuraavina vuosina ja vuosi­kymmeninä, Valmetin kiinteistö­johtaja Kimmo Kohtamäki toteaa. 

Uudisrakennuksessa työskentelevien arkea tukevat talon moni­puoliset palvelut, kuten lounas­ravintola, Lidl‑myymälä, iso pyörä­parkki ja sen yhteydessä olevat sosiaali­tilat sekä parkki­halli sähkö­autojen lataus­pisteineen. Talon omia, arkea helpottavia palveluja täydentää alueen moni­puolinen palvelu­tarjonta. Kiinteistö sijaitsee aivan Tikkurilan juna‑aseman ja kauppa­keskus Dixin välittömässä läheisyydessä. 

– Olemme iloisia, että pääsemme vihdoin avaamaan myymälän Tikkurilan juna‑aseman läheisyyteen, jossa meitä on kaivattu jo pitkään. Tavallisesta Lidl‑konseptista poikkeava myymälä avautuu toimisto‑ ja liike­tilojen yhteyteen ja tulee vastaamaan alueen asukkaiden päivittäis­tavarakaupan tarpeisiin, Lidlin kiinteistö­kehitys­päällikkö Toni Lautala sanoo. 

Kiinteistö tavoittelee energia­tehokkuus­luokka A:ta sekä platinatason LEED‑ympäristö­sertifikaattia. Energia­tehokkuutta parantaa osaltaan ympäristö­ystävällisen maalämpö­järjestelmän käyttö. Talon katolle asennetaan aurinko­paneelit. Rakentamisesta aiheutuva hiili­jalanjälki pyritään minimoimaan, ja tavoitteena on myös täyttää EU‑taksonomian vaatimukset. 

Legendaarinen Original Sokos Hotel Vantaa uudistuu

Vantaan tunnetuin hotelli Original Sokos Hotel Vantaa uudistetaan vuoden 2024 aikana. Hotelli­huoneista ja kokous­maailmasta tehdään entistä tasokkaammat ja paremmin nyky­ajan vaatimuksia vastaaviksi. Myös ravintoloihin on luvassa uutta. Uudistuksen ensimmäinen vaihe valmistuu syksyllä 2024 ja toinen keväällä 2025.

Hotellin värimaailmaan ja ilmeeseen on tuotu elementtejä muun muassa alueen kulttuurista ja luonnosta. Kuva: Vallila Interiors

Original Sokos Hotel Vantaan, tutummin Hotelli Vantaan uudistuksessa hotelli­huoneet saavat valoisamman ja modernimman ilmeen. Koko ensimmäinen kerros vastaan­otto- ja neuvottelu­tiloineen sekä ravintoloineen saneerataan paremmin asiakkaita ja heidän moni­puolisia tarpeitaan palveleviksi.

– Hotellimme on ollut jo vuosi­kymmenten ajan kaupunkilaisten sekä matkailijoiden viihtymisen ytimessä. Haluammekin tarjota myös seuraavina vuosi­kymmeninä huippu­luokkaista palvelua ja rentoa viihtymistä entistä tasokkaammissa tiloissa hotellin perinteitä kunnioittaen. Haluamme, että lähestyttävyys ja ainut­laatuinen tunnelma sekä ensi­luokkainen asiakas­palvelu säilyvät jatkossakin, hotellinjohtaja Martin Andergård kertoo.

Vuodesta 1991 toimineen Original Sokos Hotel Vantaan sijainti juna­radan ja Tikkurilan kauppa­keskuksen vieressä vetää niin kuluttaja- kuin yritys­asiakkaita puoleensa. Tikkurila on Vantaan kovimpia kasvu­keskittymiä ja sen veto­voimaa lisää palveluiden, liikenne­järjestelmien sekä virkistys­alueiden jatkuva, voimakas kehittäminen.

Original Sokos Hotel Vantaan uudistuksen ensimmäinen vaihe toteutetaan tammikuun ja lokakuun 2024 välisenä aikana. Uuden ilmeen saavat hotellin kantaosan 165 hotelli­huonetta käytävineen ja hissi­auloineen, ensimmäisen kerroksen vastaan­ottotilat sekä moni­käyttöiset kokous­tilat, joiden tekniikka modernisoidaan.

Myös ravintola­maailmassa tapahtuu. Seurustelu­ravintola Pub Hertas avautuu ensimmäisenä asiakkaille huhtikuussa 2024. Muut ravintolat eli Amarillo, Tulisuudelma sekä yökerho Night avautuvat marraskuussa 2024.

Uudistuksen toinen vaihe valmistuu keväällä 2025, jolloin hotellin laajennus­siiven 100 hotelli­huonetta käytävineen sekä siellä sijaitsevat kokous­tilat ovat valmiita asiakkaille.

– Hotellin 265 huonetta sekä 14 eri­kokoista juhla- ja kokous­tilaa muuttuvat tyylikkäiksi ja laadukkaiksi tiloiksi, jotka vastaavat vaativimpiinkin tarpeisiin. Uudistuksessa modernisoidaan muun muassa yli 100 hengen auditorio, joka soveltuu korkea­tasoisiinkin tiedotus­tilaisuuksiin, koulutuksiin ja seminaareihin, Martin Andergård ketoo

Hotellikiinteistön omistaa julkisen alan työeläke­vakuuttaja Keva, jolle uudistus on merkittävä investointi.

– Hotelli Vantaalla on meille aivan erityinen merkitys, onhan se Kevan ensimmäisiä kiinteistö­sijoituksia noin 35 vuoden takaa. Meillä on ollut pitkä­aikainen ja hyvä yhteis­työ Sokotelin kanssa myös tämän uudistuksen suunnittelun osalta. Remontilla varmistamme, että kiinteistö tarjoaa toimivat puitteet myös jatkossa, Kevan toimitila­salkunhoitaja Leeni Andersson kertoo.

Kokoustilojen ja hotellihuone­kerrosten ilmeen ja sisustuksen suunnittelun on tehnyt Vallila Interiors. Ravintoloiden suunnittelusta vastaa Visionary Design Partners.

Kesko osti Lahden Paavolasta tontit uudelle hypermarketille

Luhta-Kiinteistöt Oy on myynyt Kesko OyJ:lle kaksi tonttia Lahden keskustassa. Tontit sijaitsevat niin sanotussa Luhdan korttelissa Paavolan kaupunginosan alueella.

Logo: kesko.fi

Kesko rakentaa ostamalleen alueelle Paavolan K-Citymarketin korvaavan hypermarketin. Paavolan K-Citymarket on Suomen ensimmäinen hypermarket. Uusi kauppa aukeaa arviolta vuonna 2026 ja sen kokonaispinta-ala on noin 9 500 neliömetriä. Luhdan kortteliin on kaavoitettu lisäksi asuin- ja toimistokiinteistöjä.  

– Uudistamme ja vahvistamme kauppapaikkaverkostoamme jatkuvasti ja olemme erittäin tyytyväisiä, kun voimme jatkaa Suomen vanhimman K-Citymarketin yli 50-vuotista tarinaa uusissa, moderneissa tiloissa. Uusperustannassa panostamme erityisesti kasvukeskuksiin, Keskon päivittäistavarakaupan toimialajohtaja Ari Akseli kertoo.
Luhta-Kiinteistöjen hallituksen puheenjohtajan Tiina Luhtasen mukaan kyseinen kiinteistökauppa on merkittävä askel keskustakorttelin hankkeen eteenpäin viemiseksi.
– Omistamamme korttelikokonaisuus on laaja, ja hankkeena hyvin monipuolinen ja mielenkiintoinen. Keskon kiinteistökaupan myötä tämä hybridimuotoinen hankekokonaisuus saa nyt lähtölaukauksen ja monen vuoden kehitystyö palkitaan. Vielä tekemistä riittää, sillä Keskolle myytyjen tonttien lisäksi hanke pitää sisällään yhteensä kuusi erillistä tonttia sekä kiinteistöä ja yhteensä noin 37 000 kerrosneliömetriä. Olemme todella tyytyväisiä saadessamme Keskon mukaan hankkeeseemme ja uskomme tasokkaan hypermarketin tuovan tärkeän lisän suunniteltuun laadukkaaseen korttelikokonaisuuteen.

Luhta-Kiinteistöjen tavoitteena on myydä myös jäljellä jäävät kohteet kyseisessä korttelissa, missä voimassa oleva asemakaava mahdollistaa liike-, toimisto- ja asuinrakentamista.
Mittava uudisrakentaminen vaatii, että valtaosa korttelissa sijaitsevista rakennuksista puretaan; vanha Anttilan kiinteistö Kauppakatu 16:ssa, Luhdan vanha pääkonttori Vesijärvenkatu 19:ssä sekä Vesijärvenkatu 15:n sisäpihan siipiosa. Purkutyöt tullaan aloittamaan loppuvuonna 2023, ja purkutöiden arvioidaan kestävän noin kuusi kuukautta.
– Uskomme tämän hankkeen olevan tärkeä avaus Lahden keskustan kehittämiselle. Olemme tehneet hienoa yhteistyötä useiden kumppanien kanssa sekä erityisesti Lahden kaupungin kanssa. Meille elinvoimainen keskusta on tärkeä asia, kuten myös varmasti kaikille lahtelaisille, Luhtanen toteaa.

Nordecin teräsrunko Broman Groupin liikerakennukseen Espoossa

Teräsrunkoratkaisujen Nordec on solminut sopimuksen Broman Group Kiinteistöt Oy:n kanssa uuden liikerakennuksen teräsrungon toimituksesta Espoon Hannuksenpeltoon. Rakennus tulee Power Finland Oy:n ja padel-harrastajien käyttöön.

Liikerakennuksen laajuus on noin 5000 neliömetriä. Nordec vastaa teräsrungon suunnittelusta, valmistuksesta ja asennuksesta. Teräsrungon asennus alkoi lokakuun 2023 lopussa ja valmistuu huhtikuun 2024 alussa.

Tiloista noin 3000 neliötä tulee Power Finlandin uuden POWER+ -myymälän käyttöön. Myymälä avataan syksyllä 2024.

– Olemme varmoja, että teräsratkaisumme ovat laadukkaita, kestäviä ja kustannustehokkaita. Haluamme olla mukana luomassa uusia mahdollisuuksia Power Finland Oy:lle ja padel-harrastajille, Nordecin projektipäällikkö Mikko Vainio sanoo.

Nordecin taustalla ovat vuonna 2020 yhdistyneet Normek Oy ja Ruukki Building Systems Oy. Vuoden 2022 lopusta lähtien Nordec Group Corporation on ollut konsortioyhtiön omistuksessa, jonka merkittävimpiä osakkeenomistajia ovat Harjavalta Oy ja Tirinom Oy.

– Olemme tyytyväisiä, että saamme Nordecin kumppaniksemme tässä hankkeessa. Heillä on vahva osaaminen ja kokemus teräsrunkoratkaisuista, jotka sopivat hyvin tähän tyyppiseen rakennukseen, Broman Group Kiinteistöt Oy:n rakennuttajapäällikkö Tapio Urpilainen toteaa. Joensuulaiseen Broman Groupiin kuuluvat Motonet, AD VaraosaMaailma, Finntest, Broman Logistics ja Broman Yhtiöt.

Jyväskylän Hipposkeskuksen rakentaminen voi alkaa

Jyväskylän kaupunginvaltuuston päätös Hipposkeskus-hankkeen periaate­päätösten tarkentamisesta on saanut lain­voiman. Ensimmäisessä vaiheessa Hippoksen kommandiitti­yhtiö toteuttaa alueelle Liikuntakeskuksen monikäyttö­rakennuksen ja noin 700 auton pysäköintilaitoksen.

Jyväskylän Hipposkeskuksen rakentaminen alkaa ensi vuoden puolella. Havainnekuva: businessjyvaskyla.fi/PES Arkkitehdit

Liikuntakeskukseen sijoittuu liikunta­tiloja yli 20 lajiperheelle, moni­käyttöinen MID-areena sekä kaupallisia tiloja. Valtuusto­päätöksen lain­voimaisuus mahdollistaa sijoittaja- ja vuokralais­neuvottelujen edistämisen sekä liikunta­tilojen jatko­suunnittelun liikuntaseurojen kanssa.

– Vaiheistaminen antaa meille hyvän mahdollisuuden saada Hipposkeskus-hanke käynnistettyä muuten vaikeassa sijoitus­markkinassa, Hippos Ky:n pää­sijoittajan, Sepoksen toimitus­johtaja Jouni Alho kertoo.

Hankkeen ensimmäisen vaiheen rakentamisen arvioidaan valmistuvan keväällä 2026. Saman­aikaisesti edistetään seuraavien vaiheiden eli Osaamiskeskuksen ja Jääurheilu­keskuksen jatkosuunnittelua.

– Hipposkeskus-hankkeen toteutuksen suunnittelu etenee nyt vauhdilla ja valmius rakentamisen käynnistämiseen on alku­vuodesta, urakka­tarjoukset Liikuntakeskuksesta on saatu ja käymme selonotto­neuvotteluja, hankkeen projektijohtaja Kai Ruuhonen kertoo.

Myös Osaamiskeskuksen ja Jääurheilukeskuksen urakoiden tarjous­pyynnöt saadaan liikkeelle loppu­keväästä. Hankkeen kokonaiskustannus­arvio on noin 210 miljoonaa euroa, välittömät ja välilliset työllisyys­vaikutukset ovat yli 1 900 henkilötyövuotta.

– Tämä on toivottu uutinen. Näin suuren hankkeen käynnistyminen tuo merkittävän seudullisen piristys­ruiskeen erityisesti taantumasta kärsivälle rakennus­alalle, elinkeinojohtaja Anne Sandelin toteaa.

Esirakentaminen Hippoksella käynnistyy koe­paalutuksilla marraskuussa ja varsinaiset työmaa­järjestelyt toteutetaan alku­vuodesta 2024. Asumiselle kaavoitettu vanhojen tennis­kenttien alue otetaan samassa yhteydessä tila­päisesti käyttöön rakentamisen­aikaiselle asiakaspysäköinnille.

KTI Kiinteistötieto: Kiinteistökauppa hiljentynyt

Nopeasti muuttunut talous- ja korkoympäristö on hiljentänyt kiinteistö­markkinat. Kuluvan vuoden kiinteistökauppa­volyymi on hyytynyt finanssi­kriisin jälkeisten vuosien tasolle, ilmenee KTI Kiinteistötiedon julkaisemasta markkinakatsauksesta.

Kuva: Kiinteistötieto KTI

KTI Kiinteistötiedon mukaan vuoden 2023 kolmen ensimmäisen vuosi­neljänneksen kiinteistö­kauppa jäi 1,8 miljardiin euroon, eli alle kolmas­osaan viime vuoden vastaavan ajan­jakson 6 miljardista eurosta.

Vuoden 2023 heinä-syyskuussa kiinteistö­kauppaa käytiin noin 370 miljoonan euron arvosta. Näin matalia lukemia on tilastoitu edellisen kerran finanssi­kriisin jälkeisinä vuosina 2009–2013, jolloin kvartaali­volyymi jäi alle 400 miljoonaan euroon muutamana vuosineljänneksenä.

Vuokra-asuntokiinteistöjen kauppa­volyymi oli tammi-syyskuussa noin 600 miljoonaa euroa, mikä on viime vuosien tasoa matalampi. Noin puolet asuntokiinteistö­kaupoista on ulkomaisten sijoittajien tekemiä.

Toimistokiinteistöjen 400 miljoonan euron kauppa­volyymi koostuu pääosin suurehkojen ja hyvä­laatuisten kohteiden kaupoista. Liike‑, yhteis­kunta‑ ja tuotannollisten kiinteistöjen volyymeissä jäätiin tammi‑syyskuussa 200–300 miljoonan euroon. Ulkomaisten sijoittajien osuus tammi‑syyskuun kiinteistö­kaupoista oli 55 prosenttia.

Toimitilavuokramarkkinoilla talouden epä­varmuus painaa etenkin toimisto‑ ja liike­tilojen kysyntää. KTI:n kiinteistötiedon mukaan Helsingin keskustan uusia toimisto­vuokra­sopimuksia kuvaava indeksi nousi 3,7 prosenttia syksyn 2022 ja 2023 välisenä aikana. Toimitila­barometrin vastaajista 75 prosenttia arvioi toimisto­tilojen kokonais­tarpeen vähenevän tulevan kolmen vuoden aikana.

Liiketilamarkkinoiden epävarmuus jatkuu. Liike­tilojen vuokra­odotukset olivat Rakli-KTI Toimitilabarometrissa lähes kaikilla alueilla negatiiviset. Liike­tilojen käyttö­asteet pysyttelevät toistaiseksi vahvoina, mutta vajaa­käytön arvioidaan kasvavan.

Logistiikka-, varasto- ja tuotanto­tilojen kysyntä pysyttelee vahvana. Vuokriin odotetaan nousua kaikilla suurilla kaupunki­seuduilla. Myös käyttöaste­odotukset ovat tuotannollisissa tiloissa positiivisia.

Pääkaupunkiseudun vuokra‑asunto­­markkinoilla on runsaasti tarjontaa, jonka odotetaan sulavan rakentamisen vähenemisen myötä. Uusia asuntovuokra­sopimuksia kuvaavan indeksin nousu hidastui vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä 0,5 prosenttiin. Vuokrien nousu jatkuu pääkaupunki­seudun ulko­puolisissa isoissa kaupungeissa pääkaupunki­seutua vahvempana.

Talouden ja rahoitus­markkinoiden tilanne on hyydyttänyt viime vuosien vilkasta vuokra‑asunto­rakentamista. Vielä tänä vuonna pääkaupunki­seudulle valmistuu ennätys­määrä, lähes 7 500 uutta vuokra‑asuntoa, mutta ensi vuodesta alkaen volyymit putoavat rajusti, ennakoi KTI Kiinteistötiedon markkinakatsaus.

Oraksen Rauman-tehtaalle valimon tilalle uutta pinnoituskapasiteettia

Loppukesällä 2023 päättyneiden Oraksen muutosneuvottelujen perusteella Oraksen Rauman-tehtaan valimo lopetetaan ja valimotoiminnot siirretään Puolan-tehtaalle. Päätös oli osa Oras Groupin strategiaa, jolla tuotantoverkostoa tehostetaan ja uudistetaan, kertoo Oraksen Baltian ja Pohjoismaiden myynnistä vastaava johtaja Marko Sundholm Oraksen Hanakanavassa.

Kuva: stories.oras.com

Sundholmin mukaan kaikki muut Rauman-tehtaan toiminnot jatkuvat entisellään.

– Tulevaisuudessa tehtaan painopiste on entistä enemmän korkean teknologian tuotteissa, strategisissa komponenteissa ja valikoiduissa erikoisvalmistuksen tuotteissa. Rauman-tehdas siis kehittyy, uudistuu ja tulee olemaan konsernin monipuolisin tuotantolaitos sekä teknologisen osaamisen keskus, Marko Sundholm kertoo Hanakanavassa.

Raumalle on valmistumassa uusi komposiittikromaamo, jonka rakentaminen aloitettiin muutama vuosi sitten. Sundholmin mukaan uusi kromaamolinjasto lisää tehtaan elinvoimaisuutta.

– Mattamustien tuotteiden valmistusta varten avasimme maalaamon Rauman-tehtaalle viime vuonna ja seuraavaksi laajennamme tuotteidemme värivalikoimaa lisää, kun PVD-linjastomme tuotanto käynnistyy loppuvuodesta. Vesikalusteita tulee tarjolle muun muassa harjatun teräksen ja harjatun pronssin väreissä, Sundholm sanoo.

Marko Sundholmin mukaan Oraksen Rauman-tehtaaseen on investoitu 30 miljoonaa euroa viimeisen kolmen vuoden aikana.

–  Jatkamme vahvasti suomalaiseen vesikalustevalmistukseen panostamista ja rakennamme tulevaisuutta varten uusia valmiuksia markkinoilta saadun palautteen perusteella, Sundholm toteaa.

Espoon ensimmäinen Noli Studios Otaniemeen

Espoon ensimmäinen Noli Studios -hotelli valmistuu Otaniemeen joulukuussa. Uudessa hotellissa on 15 kerrosta ja 406 studiota.

Noli Otaniemi on näyttävä ja omaleimainen maamerkki. Kuva: Noli Studios

Nolin konseptiin kuuluvat monipuoliset yhteiskäyttötilat. Noli Otaniemessä ovat muun muassa saunaosasto, yhteiskeittiö, oleskelu- ja työskentelytilat sekä kuntosali. Uudiskohteen ensimmäiset majoittujat vastaanotetaan helmikuussa 2024. 

– Sijainti Tapiolan ja Otaniemen pohjoisessa nivelkohdassa vaati näyttävää ja omaleimaista maamerkkiä. Noli Otaniemen massa kohoaa ylpeästi alueelle ominaiselta punatiiliseltä jalustalta. Rakennuksen kulmikas muotoilu vinoine kattoineen on helposti tunnistettavissa kaukomaisemassa. Massa on jaettu kahteen siipeen, jotka sijoittuvat vinoon toisiinsa nähden antaen rakennukselle modernin ja dynaamisen ulkonäön, Noli Otaniemen suunnittelija, arkkitehti SAFA Niilo Ikonen Avarrus Arkkitehdeiltä kertoo. 

– Tornien julkisivua on elävöitetty tiilenpunaisilla siipisäleillä, jotka tekevät siitä vaihtelevan näköisen eri katselukulmista ja erilaisissa valaistusolosuhteissa. Siipisäleiden asettelussa on hyödynnetty algoritmista suunnittelua siten, että ne harvenevat ylöspäin mennessä luoden tornin yläosaan vaaleamman ja keveämmän vaikutelman. Samalla ne suojaavat ikkunoita suoralta auringonvalolta ja häikäisyltä, mikä vähentää tilojen jäähdytyksen tarvetta. Säleiden näennäisen sattumanvarainen, mutta matemaattisesti määräytyvä sijoittelu heijastaa kampusalueen tieteellistä luonnetta. 

– Lintujensuojelualueen vieressä sijaitsevan rakennuksen suunnittelussa vältettiin suuria yhtenäisiä lasipintoja, jotta estettäisiin lintujen törmääminen rakennukseen. Tämä on esimerkki siitä, että vaikka rakennus on moderni ja näyttävä, on se suunniteltu toimimaan harmoniassa ympäröivän luonnon kanssa, Ikonen sanoo. 

Otaniemen Nolille tavoitellaan LEED-sertifikaatin Platinum-tasoa ja päivittäistavarakaupalle LEED Gold -sertifikaattia. Kohteeseen tulee maalämpö sekä aurinkopaneelit. Päivittäistavarakaupan lauhdelämpöä tullaan hyödyntämään kiinteistön lämmityksessä. 

Noli Otaniemi on seitsemäs ja toistaiseksi suurin Noli Studios -hotelli Suomessa. Ensimmäinen Noli avattiin Katajanokalle vuonna 2019. Konsepti laajentui Puolaan marraskuun 2023 alussa.