FIGBC: Mieluummin ongelman ratkaisija kuin pahis

Green Building Council Finland (FIGBC) määrittelee perustehtäväkseen tavoitella nopeaa kestävyysmuutosta rakennetussa ympäristösssä. Yhdistyksellä on nyt 320 yritys- ja yhteisöjäsentä, ja sen hallitusta on juuri uusittu viidellä vaikuttajalla.

Energiamurroksen ja kiertotalouden edistäminen ovat avaimia luonnon ja ilmaston kaksoiskriisin ratkaisuun, FIGBC toteaa.

– Meidän visionamme on maapallon kantokyvyn rajoissa menestyvä kiinteistö- ja rakennusala. Näyttöjä kyllä löytyy, toimialalla on tähän osaamista, Green Building Council Finlandin toimitusjohtaja Antti Ruuska sanoo.

Ruuskan mukaan kiinteistö- ja rakennusalalle on pedattu kestävyyshaasteiden ratkaisijan roolia.

– Jos emme tätä roolia lunasta, voi sankarin viitan sijaan tarjolla ollakin pahiksen rooli, Ruuska toteaa.

Sankaruuteen tarvitaan Green Building Council Finlandin mukaan yhteistyötä.

– Green Building Council Finlandin uutta strategiaa on työstetty yhdessä jäsenistön kanssa viidessä eri työpajassa, ja sitä on kommentoinut yli 150 ihmistä. Yhdessä on todettu, että aivan mainiosti tämä toimiala pystyy menestymään maapallon kantokyvyn rajoissa, Ruuska kertoo.

Järjestön 1.1.2024 aloittavaan hallitukseen on uusiksi jäseniksi nimitetty Aalto-yliopiston professori Matti Kuittinen, Taaleri Oyj:n kiinteistökehityksen ja rakennuttamisen johtaja Timo Metsälä, Stora Enso Woodin Head of Sustainability Johanna Pirinen, Y-Säätiön projektipäällikkö, arkkitehti Inari Virkkala ja Nrepin viestintäpäällikkö Jannica Aalto.

Hallituksessa jatkavat Antiloopin Head of Sustainability and Property Management Hannamari Koivula, Pontos Groupin kiinteistösijoitusjohtaja Päivi Tomula, Betolarin EMEA-alueen avainasiakaspäällikkö Mikko Marjalaakso, A-Insinöörien kestävän kehityksen ja uusien palvelujen johtaja Liisa Jäätvuori, Granlundin energiatoimialan johtaja Ville Reinikainen sekä SRV:n kehitysjohtaja Miimu Airaksinen, joka toimii uuden hallituksen puheenjohtajana ja NRC Groupin ympäristöpäällikkö Jukka Viitanen, joka valittiin uuden hallituksen varapuheenjohtajaksi.

joulu 2023

Senaatti myi Otaniemestä kaksi kiinteistöä Newil&Baulle ja Kusinkapitalille

Senaatti-kiinteistöt on tehnyt kiinteistökaupan Newil and Bau Oy:n ja Kusinkapital Ab:n hallinnoiman yhtiön kanssa kahdesta kiinteistöstä Otaniemessä. Kiinteistöt muodostavat suuren kehitettävän kokonaisuuden Kivimiehen alueella, jossa on vireillä asemakaavan muutos.

Kaupan kohteena olevat kiinteistöt Kivimiehentie 1 ja 2 sijaitsevat keskeisellä paikalla Otaniemen yliopistokampuksen ja Keilaniemen välissä. Rakennukset ovat toimineet aikaisemmin toimisto-, laboratorio-, opetus- ja majoituskäytössä. Myynnistä järjestettiin viime keväänä tarjouskilpailu.

– Olemme erittäin tyytyväisiä, että tämä vaille valtiokäyttöä jäänyt kiinteistökokonaisuus sai nyt uuden omistajan, joka pääsee saattamaan loppuun käynnissä olevan kaavamuutoksen ja tuo tämän kokonaisuuden kehittämiseen kokemuksensa erityisesti asuntokehittäjän näkökulmasta, Senaatin kiinteistökehityspäällikkö Emmi Sihvonen sanoo.

Newil&Baun ja Kusinkapitalin suunnitelmana on kehittää korttelia asuinkäyttöön, elävöittää aluetta sekä tuoda sinne lisää palveluita, kuten päiväkoti ja leikkipuisto. Kokonaisuudesta on käynnissä arkkitehtikutsukilpailu, jonka voittaja valitaan alkuvuodesta.

– Tavoitteenamme on luoda kokonaisuudesta Espoon kiehtovin uusi asuinalue, jossa yhdistyvät yksityiskohtiin ulottuva arkkitehtuuri, vehreys, ekologisuus ja arkea helpottavat palvelut, Newil & Baun toimitusjohtaja Petri Ylivuori toteaa.

Asuntorakennuttaja Newil & Baun asuntomyynti vuonna 2022 oli 80 miljoonaa euroa, ja sopimuksissa oleva hankekanta on yhtiön mukaan yli 400 miljoonaa euroa. Kusinkapitalon yksityinen perheomisteinen sijoitusyhtiö. Omistajat ovat Hartwallin suvun yksi sukuhaara.

marras 2023

Namika Areenalle Betonijulkisivu-palkinto

Vuoden 2023 Betonijulkisivu-arkkitehtuuripalkinnon on voittanut Arkkitehdit Rudanko + Kankkunen Oy kohteellaan Namika Areena Helsinki. Areena on Helsingin NMKY:n käytössä, ja lisäksi siellä järjestetään Pakilan peruskoulun liikunnanopetusta.

Tuomariston mukaan Namikan koripalloareena on urheiluhallien joukossa poikkeus, sillä sen arkkitehtuuri on harkittua ja pysyvän oloista. Halli on Kehä 1:n laidassa, tontin korkeimmalla kohdalla. Rakennus on jämäkkä, selkeä ja varmanoloinen, ja sen julkisivut vahvistavat tätä mielikuvaa onnistuneesti, tuomaristo toteaa.

Julkisivujen kolmiulotteinen kuvio on haettu koripallon historiasta, pelin varhaisimmasta korityypistä, jossa kori oli tehty puukapuloista. Julkisivujen punaruskea väritys viittaa nahkaiseen koripalloon. Valittu väri sopii hyvin puiden ympäröimälle tontille eri vuodenaikoina, tuomaristo sanoo.

Elementtijulkisivun saumat on käsitelty samalla Umbra-patinakäsittelyllä kuin betonipinnat, jolloin julkisivun värierot ovat tasaantuneet, ja julkisivu antaa tuomariston mukaan rauhallisen, yksiaineisen vaikutelman. Kokonaisuuden väritys liittyy ympäröiviin oransseilla tehosteväreillä terävöitettyihin musta-valkoisiin ulkokenttiin ja paikoitusalueisiin.

Namika Areenan on suunnitellut Arkkitehdit Rudanko + Kankkunen. Pääsuunnittelijana on toiminut Hilla Rudanko ja ARK rakennussuunnittelijana Panu Härmävaara. Rakennesuunnittelija on Ideastructura Oy.

Namika Areenan tilaajana on Helsingin NMKY ja toteuttajana NCC Finland Oy. Julkisivun toimitti Betset Oy ja julkisivun Umbra- värjäyksen toteutti ART-Betoni Oy.

Betoniteollisuus ry:n elementtijaoksen yhdeksännen kerran järjestämän Betonijulkisivu-arkkitehtuuripalkinnon tarkoituksena on tuoda esiin onnistuneesti toteutettuja betonijulkisivukohteita ja niiden suunnittelijoita. Kilpailussa palkitaan voittaneen julkisivun suunnitellut arkkitehtuuritoimisto 5000 eurolla.

Tänä vuonna tuomaristossa olivat mukana arkkitehti SAFA Aleksi Niemeläinen, arkkitehti SAFA Henna Helander ja arkkitehti SAFA, päätoimittaja Maritta Koivisto. Tuomariston sihteerinä toimi DI, jaospäällikkö Janne Kihula Betoniteollisuus ry:stä.

marras 2023

Turun tavara-aseman viereen suunnitellaan kaupunkikeskustan laajennusta

Senaatti-kiinteistöt ja VR-Yhtymä Oyj ovat visioineet omistamalleen Turun Tavara-aseman alueelle uutta kaupunkikeskustan laajennusta. Visiotyö on tehty yhteistyössä Turun kaupungin sekä Väyläviraston kanssa. Tavoitteena on luoda mahdollisuuksia asuin-, toimisto- ja palvelurakentamiseen sekä virkistyskäyttöön.

Valtaosa Tavara-aseman alueesta on valtion omistuksessa ja hallinnassa. Alueen junarataan rajautuva eteläosa tarvitaan rautatieliikenteen tarpeisiin toistaiseksi, ja sinne siirtyy toimintoja Turun ratapihalta. Tämänkin jälkeen suurin osa alueesta jää käyttämättömäksi.

Nyt kaavoitettavaksi esitettävälle alueelle voisi tulla asuntorakentamista noin 1000 asukkaalle ja 700 työpaikkaa. Visiotyön laadinnan yhteydessä on jo tehty alueen kaupallinen selvitys, luontoselvitys ja rakennushistoriallinen selvitys.

Asuntojen ja työpaikkojen lisäksi alueelle syntyisi uusi metsäpuisto. Puiston reunalla sijaitsisi päiväkoti. Puistoalue mahdollistaisi turvallisen reitin jalankulkijoille ja pyöräilijöille sekä yhdistäisi Kirstinpuiston, tavara-aseman ja Pukkilan asuinalueet raiteiden yli kulkevalla siltayhteydellä.

marras 2023

Pikku-Finlandia sai jatkoajan vuodelle 2025

Finlandia-talon perusparannuksen aikaiseksi väistötilaksi rakennettu Pikku-Finlandia jatkaa toimintaansa ainakin vuoden 2025 loppuun saakka.

*Pikku-Finlandia valmistui Finlandia-talon väistötilaksi keväällä 2022. Kuva: Finlandia-talo*

Vuoden 2022 maaliskuussa avautunut Pikku-Finlandia on ollut suosittu tapahtumakeskus ja sen toiminta jatkuu Finlandia-talon uudelleenavajaisten jälkeenkin. Finlandia-talo Oy on anonut Helsingin kaupungilta viiden vuoden lisäaikaa.

– Pikku-Finlandian huippuhetkiä ovat olleet kansainväliset kongressit, joihin kokoontui ihmisiä ympäri maailman. Lisäksi Töölönlahti jazz -tapahtumat, erilaiset gaalajuhlat sekä lukuisten uusien lanseerausten tapahtumapaikkana toimiminen ovat jääneet mieleen, Finlandia-talon toimitusjohtaja Johanna Tolonen kertoo.

Helsingin kaupunki suunnittelee Pikku-Finlandian siirtoa mahdollisesti Tapulikaupunkiin, jossa se palvelisi Helsingin medialukion lisätilana syksystä 2026 alkaen. Ennen lopullista päätöstä tarkastellaan vielä tarkennettua suunnitelmaa ja aikataulua Finlandia-talon ja Töölönlahden alueen kehittämisen osalta.

Pikku-Finlandia on herättänyt kansainvälistäkin huomiota arkkitehtuurillaan. Rakennus syntyi Aalto-yliopiston opiskelijaprojektina puurakentamisen ja rakennussuunnittelun yhteisellä maisteriopintojen kurssilla. Jaakko Torvisen ehdotus Finlandia Forest pääsi jatkokehitettäväksi ja lopulta toteutettavaksi valittiin Jaakko Torvisen, Elli Wendelinin ja Havu Järvelän työ.

Pikku-Finlandiassa on 2 200 neliötä asiakastilaa, kapasiteettia 1 100 henkilölle ja istuvalle illalliselle mahtuu 800 henkilöä. Rakennuksen terassi on 127 metriä pitkä. Pikku-Finlandiassa on vuosina 2022–2023 järjestetty yli 500 tapahtumaa.

Uudistettu Finlandia-talo avataan yleisölle alkuvuodesta 2025.

marras 2023

Metsä Groupin Kerto LVL -tehtaan peruskivi muurattiin Äänekoskella

Metsä Groupin Äänekosken Kerto LVL -tehdashanke etenee suunnitellusti ja tehtaan peruskivi muurattiin perjantaina 24. marraskuuta. Valmistuvan tehtaan vuotuinen tuotantokapasiteetti on noin 160 000 kuutiota kertopuuta. Tuotannon on arvioitu käynnistyvän vuoden 2026 toisella vuosipuoliskolla.

Äänekoskelle rakennettavan Kerto LVL -tehtaan tuotannon arvioidaan käynnistyvät vuoden 2026 toisella vuosipuoliskolla. Kuva: Metsä Group

– Äänekosken Kerto LVL- tehdas on tärkeä investointi Metsä Groupille. Uuden kapasiteetin myötä vastaamme puurakentamisen maailmanlaajuisesti kasvavaan kysyntään, mikä on tärkeä askel kohti rakennusteollisuuden vähähiilisempää tulevaisuutta. Lujat ja materiaalitehokkaat Kerto LVL -tuotteet varastoivat hiiltä ja pienentävät rakentamisen hiilijalanjälkeä. Investoinnin vaikutukset ovat merkittävät myös paikallisesti, ja Äänekoski on tarjonnut meille erinomaiset edellytykset kehittää toimintaamme pitkäjänteisesti, Metsä Woodin toimialajohtaja Jaakko Anttila sanoo.

– Metsä Group on edelläkävijä teollisuuden siirtyessä moderneihin, yhteistoiminnallisiin hankemuotoihin rakennusinvestoinneissaan. Toteutamme suurta ja vaativaa hanketta, jossa ripeä aikataulu sekä rakentamisen ja tuotantoprosessiin yhteensovittaminen on äärimmäisen tärkeää, tiiviissä ja hyvässä yhteistyössä asiakkaan ja osaavan suunnittelijatiimin kanssa. Jaamme Metsä Groupin kanssa myös yhteiset vastuullisuuden tavoitteet. Tätäkin työmaata rakennetaan päästöttömästi uusiutuvaa energiaa käyttäen, energiatehokkuus ja tulevaisuuden monipuoliset käyttötarpeet huomioiden, SRV:n toimitusjohtaja Saku Sipola toteaa.

Työmaa etenee hyvin aikataulussaan. Parhaillaan alueella ovat käynnissä maanrakennustyöt. Mittava rakennus on jaettu kuuteen eri lohkoon, joissa työt etenevät vaiheittain. Pisimmällä olevalla lohkolla 1 on saatu valmiiksi runkoasennukset, kun lohkoilla 5 ja 6 valetaan vielä perustuksia. Seuraavaksi lohkolla 1 päästään käynnistämään kattoelementtiasennukset. Työmaalla työskentelee parhaillaan noin 80 henkilöä, ja vahvuus tulee kasvamaan jopa 200 henkilöön.

Tehtaan rakennusvaiheen työllisyysvaikutusten arvioidaan olevan noin 1 000 henkilötyövuotta. Valmistuessaan tehdas työllistää suoraan noin 150 henkilöä ja 200 henkilöä arvoketjussa.

marras 2023

Suunnittelemo avaa toimipisteen Helsingissä

Toimitilasuunnitteluun, arkkitehti- ja sisustussuunnitteluun erikoistunut Suunnittelemo Oy avaa joulukuussa ensimmäisenä tamperelaistoimistona toimipisteen ja showroomin Helsinkiin.

Suunnittelemon toimipiste ja showroom avautuvat Helsingin Punavuoressa. Kuva: Suunnittelemo

Suunnittelemo Oy on vuonna 2014 perustettu suunnittelutoimisto, jonka tilat ovat Tampereen ydinkeskustassa Kyttälässä. Yritys toimii ympäri Suomea ja on vastannut muun muassa juuri valmistuneen Goforen pääkonttorin tilakonseptista ja sisustussuunnittelusta sekä Alma Median uudistuneiden Finlaysonin tilojen arkkitehti- ja sisustussuunnittelusta.

Yrityksen joulukuun puolivälissä avattava Helsingin toimipiste osoitteessa Punanotkonkatu 2 toimii myös kehitysalustana ja showroomina. Toimitusjohtaja Milla Lindroosin visiossa paikalla kehitetään omia sisustus- ja tilasuunnittelun tuotteita, joita voidaan myöhemmin soveltaa asiakastöissä.

– Katutason liiketilaan “Punanotkoon” voi poiketa matalalla kynnyksellä, inspiroitua ja saada ideoita. Lisäksi näemme, että asiakkaiden ja työkaverien kohtaaminen kasvotusten on tärkeää. Ikkunapintaa riittää, joten piilossa emme ainakaan ole.

Milla Lindroosin mukaan Suunnittelemo haluaa Punavuoren toimipisteellään palvella yhä paremmin asiakkaita, joilla on kiinteistöjä ja liiketoimintaa Helsingissä ja muualla pääkaupunkiseudulla.

marras 2023

Ylva ja Spacent avaavat arvokiinteistön ovet yhteiskäytölle

Ylva ja Spacent aloittavat yhteistyön tarjotakseen ketterän tavan hyödyntää toimitiloja Helsingin keskustassa. Spacentin teknologia mahdollistaa tilojen tehokkaamman käytön ja usean organisaation pääsyn tiloihin ydinkeskustan paraatipaikalla.

Helsingin ydinkeskustassa sijaitsevan Armaan kulman 2. kerroksen tilat holvikaarineen. Kuva: Ylva

Ylva omistaa Armas Lindgrenin suunnitteleman vuonna 1914 valmistuneen arvokiinteistön Mannerheimintien ja Kaivokadun risteyksessä, osoitteessa Kaivokatu 12. Suunnittelijansa mukaan nimetyssä Armaan kulmassa sijaitseva toimistotilakokonaisuus on koko pääkaupunkiseudun mittakaavassa ainutlaatuinen kohde.  

Nordean yrityspankin toiminnan jälkeen Armaan kulman tilat olivat ympäröivän työmaan aikana vailla käyttäjää, mutta nyt osa tiloista avataan yhteiskäyttöön. Kokeilun tavoitteina on tuoda markkinaan vaihtoehtoinen, joustavampi vuokrausmalli, tukea ja edistää tilojen jakamistalouden periaatteita sekä kannustaa yrityksiä pienentämään hiilijalanjälkeään.

Uusi toimintamalli kannustaa ympäristöystävällisempään tapaan käyttää toimitiloja, lisää joustavuutta käyttäjälle ja vähentää samalla rakennusten ja tilojen hukkakäyttöä. 

Kumppanuuden myötä Armaan kulma avaa ovensa noin 14 000 Spacentin käyttäjälle. Yritykset voivat esimerkiksi vuokrata Armaan kulmasta käyttöönsä sopivan määrän tilaa tai hyödyntää tiloja nykyisen kotipesänsä ohella hybridityön tarpeisiin.

Karkeasti arvioiden yhteiskäyttöisten toimistojen käyttö mahdollistaa sen, että työntekijäkohtainen hiilijalanjälki voi pienentyä jopa 30 prosenttia. 

– On kiehtovaa, kun historiallinen arvokkuus kohtaa modernin teknologian. Avaamme Armaan kulman eeppiset puitteet tuhansille käyttäjille helppokäyttöisen sovelluksen kautta varattaviksi. Pyrimme kumppanuudella tarjoamaan joustoa yritysten kulloistenkin toimitilatarpeiden mukaan mahdollisimman vähäpäästöisesti, Ylvan Chief Impact Leader Eelis Rytkönen kertoo.

Yhteistyö mahdollistaa yrityksille ja ammattilaisille mahdollisuuden vuokrata työtiloja juuri heidän tarpeisiinsa sopivalla tavalla. Tämä vähentää toimistotilojen hukkakäyttöä ja säästää resursseja.

– Toimistojen käyttöasteet ovat kokemuksemme mukaan toimistoaikoina noin 30 prosenttia. Tämän nostaminen 40 prosenttiin vaikuttaa merkittävästi tarvittavan tilan määrään nyt sekä uudisrakentamisen tarpeeseen tulevaisuudessa. Osa yrityksistä on jo aloittanut omien toimistotilojensa vähentämisen, ja meidän tavoitteenamme on tarjota tarvittavaa puskuria, jotta yritykset uskaltavat ottaa itselleen sopivan määrän tilaa ja tätä kautta nostaa omien toimistojensa käyttöastetta, Spacentin toimitusjohtaja Eetu Ristaniemi sanoo.

Spacent ja Ylva uskovat, että yhteistyömalli voi toimia esimerkkinä muille organisaatioille, jotka etsivät tapoja hyödyntää olemassa olevia tilojaan kestävällä tavalla. 

marras 2023

Turun kansainvälinen koulu entisiin Tunturin tiloihin

Turun kansainvälinen koulu saa uudet tilat Kupittaalta Hemsön omistamasta kiinteistöstä. Hemsö tekee rakennukseen useita tilamuutoksia ja uudistaa piha-alueen. Uudet tilat on tarkoitus ottaa käyttöön keväällä 2026. Samalla myös rakennuksen nykyisen vuokralaisen Turun ammattikorkeakoulun tiloja uudistetaan.

*Turun kansainvälinen koulu muuttaa Hemsön omistamaan Lemminkäisenkatu 30:n kiinteistöön. Myös Turun ammattikorkeakoulu jatkaa vuokralaisena rakennuksessa. Kuva: Kuvatoimisto Kuvio*

Turun kaupunki on valinnut yhteiskuntakiinteistösijoittaja Hemsön toteuttamaan uudet tilat Turun kansainväliselle koululle. Koulu muuttaa Kupittaalle Tiedepuiston alueelle Hemsön omistamaan Lemminkäisenkatu 30:n kiinteistöön, jonka vanhin osa valmistunut 1952 Tunturin polkupyörätehtaaksi ja matala osa on 1970-luvulta. Rakennus saneerattiin opetuskäyttöön vuosituhannen vaihteessa. Hemsön omistuksessa kiinteistö on ollut vuodesta 2013.

Tilamuutoshankkeessa Lemminkäisenkadulle toteutetaan tilat 450:lle kansainvälisen koulun oppilaalle ja 90:lle englanninkielisen varhaiskasvatuksen lapselle. Rakennukseen tehdään uutena muun muassa liikuntasali, musiikin, kuvaamataidon, kotitalouden, käsitöiden ja luonnontieteiden opetustilat sekä palvelukeittiö ruokailutiloineen. Kokonaisuuden laajuus on noin 6 500 neliömetriä.

Rakennusvaihe on tarkoitus aloittaa vuoden 2024 lopulla ja tilojen on määrä valmistua keväällä 2026. Hemsön investointi on yli 11 miljoonaa euroa.

Hemsö ja Turun kaupunki ovat allekirjoittaneet 20 vuoden vuokrasopimuksen. Hemsö vastaa rakennuksesta ja sen ylläpidosta koko vuokrakauden ajan.

Hemsö on myös sopinut tilamuutoksista kiinteistön nykyisen vuokralaisen, Turun ammattikorkeakoulun kanssa. Ammattikorkeakoulun käytössä on jatkossa noin 10 000 neliötä, joissa opiskelee 1 500 oppilasta.

– Olemme tyytyväisiä, että pääsemme kehittämään Lemminkäisenkadun tiloja yhdessä pitkäaikaisen kumppanimme Turun ammattikorkeakoulun kanssa. Seuraavaksi jatkamme suunnittelua rakennuslupaa ja toteutusta varten kaupungin ja ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyössä, Hemsön maajohtaja Jarkko Leinonen kertoo.

Turun kansainvälisen koulun tilat tehdään monikäyttöisiksi ja muunneltaviksi niin, että ne soveltuvat monenlaisiin opetustilanteisin ja erilaisten oppijoiden tarpeisiin. Myös aistiesteettömyys on huomioitu, sanoo hankkeesta Hemsöllä vastaava projektipäällikkö Heini Jokinen.

– Esimerkiksi valaistus, äänieristys ja akustiikka on suunniteltu niin, että aistit kuormittuvat mahdollisimman vähän. Sisäpihalle rakennamme viihtyisän ja aktivoivan alueen, jossa on tilaa monipuoliseen liikkumiseen ja leikkiin mutta yhtä lailla paikkoja rauhallisempaan oleiluun, Jokinen kertoo.

Turun kansainväliselle koululle on etsitty uusia tiloja pitkään ja elokuussa 2022 kaupunki hyväksyi päivitetyn tilatarveselvityksen ja esisopimuksen tilojen suunnittelun edistämisestä Hemsön kanssa.

– Olemme tehneet Hemsön kanssa vuosien ajan hyvää yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalvelurakennusten osalta. Huolellisen valmistelun lopputuloksena pääsemme ratkaisemaan kansainvälisen koulun tilakysymyksen yhdessä luotettavaksi osoittautuneen kumppanin kanssa, Turun tilapalvelujohtaja Leevi Luoto sanoo.

Turun ammattikorkeakoulun rehtori Vesa Taatila sanoo, että kansainvälisen koulun muutto ammattikorkeakoulun naapuriksi tukee ammattikorkeakoulun jatkuvasti kansainvälistyvää toimintaympäristöä.

marras 2023

Peab korjaa Hotelli Vantaan

Peab toteuttaa KOY Haukipurontielle (Keva) Original Sokos Hotel Vantaan osittaisen peruskorjauksen. Urakkasumma on 13,5 miljoonaa euroa. Työt aloitetaan joulukuussa 2023 ja kohde luovutetaan helmikuussa 2025.

*Hotelli Vantaa sijaitsee keskeisellä paikalla junaradan ja Tikkurilan kauppakeskuksen vieressä. Kuva: Original Sokos Hotel Vantaa*

Saneerattava kohde on vuonna 1991 valmistunut seitsemänkerroksinen hotellirakennus, johon on tehty laajennus vuonna 2003. Hotellihuoneita on yhteensä 271 kappaletta.

Urakka pitää sisällään tilojen ja talotekniikan osittaisen peruskorjauksen. Vanhemman rakennusosan talotekniikka kunnostetaan melko laajasti, sisätiloihin tehdään rajallisesti muutoksia sekä vesikattojen ja parvekkeiden lattiapintojen korjauksia. Metallirakenteiset kylpyhuoneet puretaan ja uudet kylpyhuoneet toteutetaan samoille paikoille levyrakenteisina. Myös IV-konehuoneet modernisoidaan ja puuttuva jäähdytys lisätään.

Hotellin pääaulaa ajanmukaistetaan avartamalla tilaa. Hotellin pysäköintikellarien kantavat rakenteet korjataan.

Rakennuksen uudempaan osaan tehdään hotellihuoneiden ja käytävien pintakorjauksia. Hotellihuoneiden kylpyhuonetiloihin ei kohdistu juurikaan toimenpiteitä, mutta viemäreitä kunnostetaan sukitustekniikalla.

– Meillä Peabilla on vahva osaaminen hotellien korjaushankkeista. Projektinjohtourakka on erinomainen toteutusmalli kohteen kaltaisiin peruskorjauksiin, joissa saadaan aidosti kaikkien osapuolien ammattitaito hyödynnettyä hankkeen eduksi, aluejohtaja Ilkka Laakeristo sanoo.

marras 2023

Uutiset