Varman omistukseen tulevan Keilaniemen Portin vuokralaiseksi Metsä Group

Työeläkeyhtiö Varma ja Metsä Group ovat allekirjoittaneet pitkäaikaisen sopimuksen toimitilojen vuokraamisesta Espoon Keilaniemeen nousevasta Keilaniemen Portista.

Kuva: Arco Architecture Company

Keilaniemen toimistokeskittymään sijoittuva Keilaniemen Portti kohoaa 57 metrin korkeuteen ja siinä on 14 maanpäällistä kerrosta. Arkkitehtonisesti kunnianhimoisen rakennuksen rungon keskeinen materiaali on puu.  

Metsä Groupin vuokraamat tilat kattavat noin 9 300 neliötä. Yhteensä vuokrattavaa tilaa rakennukseen tulee noin 17 700 neliötä. Rakennuksen toinen vuokralainen on CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy, jonka kanssa Varma solmi vuokrasopimuksen kesällä.   

Keilaniemen Portin rakentaminen käynnistyi kesällä, ja rakennus valmistuu loppuvuodesta 2026.

  • Keilaniemen Portti on Varmalle poikkeuksellinen toimitilahanke, jossa panostamme työn viihtyvyyttä parantaviin tekijöihin ympäristönäkökulmia ja kiertotalouden periaatteita unohtamatta. On hienoa, että olemme löytäneet hankkeelle jo tässä vaiheessa pitkäaikaiset vuokralaiset ja luotettavat kumppanit. Tämä kertoo Keilaniemen Portin vetovoimasta. Toimitilamarkkinoilla on kysyntää korkeatasoisille tiloille, joissa panostetaan työntekijöiden viihtyvyyteen, Varman kiinteistöistä vastaava sijoitusjohtaja Sampsa Ratia sanoo.   

Metsäteollisuusyhtiö Metsä Group käyttää tuotteissaan raaka-aineena uusiutuvaa luonnonmateriaalia puuta.

  • Haluamme tarjota työntekijöillemme nykyaikaiset työskentelymahdollisuudet modernissa toimitilarakennuksessa. Puun käyttö Keilaniemen Portin keskeisenä rakennusmateriaalina sopii hyvin arvoihimme ja tekee kohteesta meille erityisen kiinnostavan. Hyvät liikenneyhteydet ovat henkilöstöllemme merkityksellinen asia, Metsä Groupin teknologiajohtaja Arto Lampinen sanoo.   

CapMan Social Real Estate -rahasto sijoittaa päiväkoti- ja koulukiinteistöön Helsingin Hietalahdessa

Vasta perustettu yhteiskunta­kiinteistöihin sijoittava CapMan Social Real Estate -rahasto (CMSRE) tekee ensimmäisen sijoituksensa sijoittaessaan kahteen päivä­koti- ja yhteen koulu­kiinteistöön Helsingin keskustassa. Kahdessa rakennuksista toimii Ranskalainen Jules Verne -koulu ja leikki­koulu, ja yksi rakennuksista tulee remontin valmistuttua toimimaan tilana Helsingin kaupungin päivä­kodille. Kaikissa kolmessa rakennuksessa on pitkä­aikaiset vuokra­sopimukset. Rakennuksiin hankitaan energia­todistukset, jolloin kiinteistöistä tulee EU-taksonomian mukaisia. Ensimmäisen investointinsa jälkeen rahasto jatkaa varain­hankintaa tavoitellen 500 miljoonan euron sijoitus­sitoumuksia ja lähes 1 miljardin euron kokonais­sijoitus­kapasiteettia tulevina vuosina.

Kuva: CapMan Real Estate

Kaikki kolme historiallista rakennusta on vuokrattu pitkillä vuokrasopimuksilla. Rakennukset sijaitsevat samassa korttelissa Helsingin keskustassa Hietalahdentorin lähellä erinomaisten liikenneyhteyksien varrella. Kaksi rakennusta remontoitiin vastikään modernien standardien mukaisesti ja ne on vuokrattu pitkäaikaisella sopimuksella ranskalaiselle Jules Verne -koululle ja leikkikoululle. Kolmas, Helsingin kaupungin päiväkotikäyttöön tarkoitettu rakennus, käy parhaillaan läpi perusteellista remonttia, jonka odotetaan valmistuvan vuonna 2025. Rakennuksissa on tilat noin 350:lle ympäröivillä alueilla asuvalle lapselle. 

Rakennuksissa tehdään energiansäästötoimia ja esteettömyyteen liittyviä parannuksia. Jokaiselle rakennukselle hankitaan energiatodistus, minkä jälkeen kiinteistöt ovat EU-taksonomian mukaisia. Kiinteistöt tavoittelevat LEED ympäristöluokitusjärjestelmän mukaisia Gold -tason sertifiointeja (olemassa olevat rakennukset, käyttö ja kunnossapito, koulut, rakennussuunnittelu ja rakentaminen).

– Olemme erittäin iloisia voidessamme sijoittaa näihin kolmeen keskeisellä paikalla sijaitsevaan kiinteistöön, jotka ovat Social Real Estate -rahastomme ensimmäinen sijoitus. Opetuskäyttöön tarkoitetut kiinteistöt ovat yksi CMSRE-rahaston pääasiallisista kohdesektoreista, ja kiinteistöt sopivat hyvin rahaston sijoituskriteereihin ja strategiaan. Odotamme, että pääsemme tekemään pitkäaikaista yhteistyötä kiinteistöissä varhaiskasvatuksen alalla toimivien kahden vuokralaisen kanssa ja tarjoamaan hienot ja toimivat tilat lapsille ja henkilökunnalle. Ympäröivän Hietalahden alueen odotetaan kehittyvän suotuisasti tulevaisuudessa, mikä parantaa kohteiden laatua entisestään, sanoo CapMan Real Estaten sijoitusjohtaja Aleksi Konsti.

CapMan osti kiinteistöt HGR Property Partnersilta.

The Hotel Maria on avattu Kruununhaassa

The Hotel Maria Helsingin Kruununhaassa on kiinteistökehityshanke, jossa 1800-luvun lopun rakennuksiin on luotu ylellinen hotelli. Puolet hotellihuoneista on nyt valmiina, loput valmistuvat kesällä 2024.

Hotellin kylpyläosasto. Kuva: The Hotel Maria

Hotellissa on yhteensä 117 huonetta, joista sviittejä on 38. Keskimääräinen huonekoko on 43 neliömetriä. Hotellin ensimmäinen vaihe on nyt valmis alkuperäisen aikataulun mukaisesti, kun Mariankadun puoleinen päärakennus ja keskirakennus piha-alueineen ovat kunnossa. Toinen vaihe sisältää Liisankadun ja Maneesikadun puoleisten rakennusten sisätyöt, jotka valmistuvat kesällä 2024.

Hotellin mukaan huoneiden varustelutaso on huipputasoa; huoneteknologiassa on hyödynnetty luksusristeilijöissä nähtyä laivanrakennusosaamista.

– Hotellista löytyy erillinen Maria Spa & Wellness. Spa-elämystä ei silti tarvitse lähteä hakemaan oman huoneen ulkopuolelta, sillä suunnittelussa on panostettu tilaviin kylpyhuoneisiin, joista myös löytyy huonekategorian mukaan saunoja, höyryhuoneita, ylellisiä kylpyammeita ja lepotuoleja, hotellin kaupallinen johtaja Heli Mende kertoo.

Hotellissa on kaksi ravintolaa, fine dining -ravintola Lilja sekä brasserie-tyylinen Garden Terrace. Hotellissa on myös kaksi baaria, design-tuotteita myyvä kauppa ja kappeli. Kesäkaudelle avataan ulkotilat terasseineen sekä kuntosali ja juhlatilat.

The Hotel Marialla on kansainvälinen Preferred Hotels & Resorts Legend Collection -brändimerkki. Sen saadakseen hotellin täytyy Heli Menden mukaan täyttää 500 eri kriteeriä, joista 70 % liittyy palvelun tasoon ja 30 % puitteisiin.

– Uskon, että Helsingin hotellitarjonnan monipuolistuminen The Hotel Marian myötä luo uutta kysyntää ja kasvattaa kokonaismarkkinaa positiivisesti kaikkien kannalta. Pääkaupunkiseudun hotelleilla on kullakin omat kohderyhmänsä, ja siten mahdollisuudet menestyä niin yhdessä kuin kukin omassa segmentissään, The Hotel Marian hallituksen puheenjohtaja Samppa Lajunen toteaa.

Avustusta rakennetun ympäristön vihreään siirtymään

Ympäristöministeriö on avannut hankehaun, jossa kunnat, kuntayhtymät, tutkimuslaitokset ja järjestöt voivat saada rahoitusta rakennetun ympäristön vähähiilisyyttä tai ilmastonmuutokseen sopeutumista edistäville hankkeille. Rahoitusta on haettavana 800 000 euroa. Hakuaika päättyy 28.2.2024.

Kuva: Jaana Ahti-Virtanen

Ympäristöministeriön rahoitusta myönnetään tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeille, joissa kokeillaan ja kehitetään uusia keinoja ilmastonmuutoksen hillintään tai siihen sopeutumiseen.

Ohjelman soveltamisala on laaja. Hankkeet voivat käsitellä muiden muassa tietokantoja ja hiililaskureita, suunnittelua, energiatehokkuutta tai rakentamisen prosesseja.

Avustushaussa kannustetaan etenkin hankkeisiin, jotka liittyvät olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämiseen, rakennusmateriaaleihin, hiilinieluihin ja -varastoihin sekä sopeutumisen keinoihin. Hankkeiden tulosten tulee olla avoimesti hyödynnettävissä.

Valtiontuen osuus on enintään 70 % hankkeen kustannuksista. Käynnissä oleva haku on osa ympäristöministeriön ja Business Finlandin yhteistä vuonna 2021 alkanutta Vähähiilisen rakennetun ympäristön KIRAilmasto-ohjelmaa. Ohjelmasta on rahoitettu jo yli sataa hanketta yli 30 miljoonalla eurolla. Ohjelman rahoitus tulee EU:n elpymisvälineestä.

Espoon Leppävaaran kehitysideoita saa kommentoida

Leppävaaran ideakilpailun toiseen vaiheeseen valittiin kesällä 5 ehdotusta, joita tekijät ovat sen jälkeen jatkokehittäneet. Espoo etsii kilpailulla Leppävaaraan junaradan pohjoispuolelle toiminnallisesti, kaupunkirakenteellisesti ja arkkitehtonisesti korkeatasoista kokonaissuunnitelmaa.

Walkaround on yksi viidestä ehdokkaasta. Havainnekuvan vasemmassa ylälaidassa junarata ja kauppakeskus Sello. Kuva: Espoon kaupunki/ Walkaround -ehdotus

Kansainvälisen kaksivaiheisen ideakilpailun ensimmäiseen vaiheeseen tuli yhteensä 56 ehdotusta, joiden joukosta tuomaristo valitsi viisi kilpailun toiseen vaiheeseen. Toiseen vaiheeseen valitut ehdotukset ovat Kroketti, Lanternat, Super-Plus, Taikavarpu ja Walkaround. 

Ehdotukset ovat nähtävissä verkossa, jossa niitä voi kommentoida. Kommentit toimitetaan kilpailun tuomaristolle, joka valitsee kilpailun voittajan helmi-maaliskuussa 2024. 

Espoon kaupungin mukaan kilpailijoilta odotetaan ratkaisua, joka muodostaa yhdessä kauppakeskus Sellon laajennuksen kanssa toiminnallisesti yhtenäisen keskustakokonaisuuden ja mahdollistaa korkeatasoisen liikenneterminaalin sekä luontevat yhteydet radan yli, asemalaitureille, bussiterminaaliin, Viaporintorille ja pikaraitiolinja 15:n pysäkille. 

Kilpailu järjestetään yhteistyössä Suomen arkkitehtiliiton (SAFA) kanssa. Kilpailusivusto on osoitteessa https://espoo-leppavaaran-keskus-entries2-tietoa-cc.vercel.app/

Mehiläinen siirtää pääkonttorinsa Arkadia 6:een

Terveys- ja sosiaalipalveluja tarjoava Mehiläinen muuttaa konsernitoimintonsa ja liiketoimintojensa johdon alkuvuodesta 2024 Helsingin Kamppiin, Spondan omistamaan Arkadiankatu 6:een noin 2500 neliön tiloihin. Rakennuksessa on ollut jo aiemmin muita Mehiläisen toimintoja.

Kuva: Sponda. Projektiuutiset esitteli Arkadia 6:n peruskorjauksen marraskuussa 2020, lue artikkeli: https://www.projektiuutiset.fi/arkadia-no-6-peruskorjattu-1970-lukulainen-kiinnostaa/

Vuonna 2020 uudistettuun Arkadia 6:een suunnitellaan Mehiläisen yrityskulttuuria sekä tiimityötä ja kohtaamisia tukevat tilat.

– Mehiläisen IT- ja digipalvelut sekä tytäryhtiömme Beehealthy ovat toimineet Arkadiankadun kiinteistössä jo useiden vuosien ajan. Päätös toimintojemme yhdistämisestä samaan rakennukseen oli luonteva, sillä uusi sijainti on keskeinen ja lähellä yrityksemme juuria Töölössä. Uuden sijainnin ansiosta henkilökuntamme voi entistä helpommin hyödyntää joukkoliikenteen palveluja. Muuton myötä voimme myös parantaa työntekijöidemme työkokemusta ja edistää vastuullisuustavoitteitamme, Mehiläisen henkilöstöjohtaja Tatu Tulokas sanoo.

– Yritykset painottavat toimitilavalinnoissaan nykyään yhä enemmän keskeistä sijaintia, henkilöstön hyvinvointia ja yrityskulttuurin kehittämistä. Vallitsevan trendin mukaisesti ne hakeutuvat ydinkeskustaan, jossa sijainnin tarjoama helppo saavutettavuus ja laadukkaat palvelut toimiston läheisyydessä houkuttelevat sekä työntekijöitä että asiakkaita ja edesauttavat rekrytointia. Keskeisen sijainnin merkitys näkyy korkeampina toimistojen käyttöasteina, mikä on pitkälti linjassa Euroopan pääkaupungeissa voimakkaasti kasvavan trendin kanssa, Spondan toimitusjohtaja Christian Hohenthal kertoo.

Spondan mukaan Arkadia 6:n etuihin sijainnin lisäksi kuuluvat oma pysäköintihalli latauspisteineen, talossa toimiva ravintola Farang sekä kiinteistöä ympäröivät Kampin palvelut.

Arkadia 6 -kiinteistö on sertifioitu BREEAM In-Use Excellent-tason ympäristösertifikaatilla.

Valtion toimijat peruskorjattuun Porin Leijonaan

Kiinteistö Oy Porin Leijonan 8-kerroksiseen toimistorakennukseen on peruskorjattu valtion 12 toimijan yhteinen työympäristö. Aiemmin toimitiloja oli 10 osoitteessa ja vuokrattuja neliöitä oli 4000 enemmän.

Havainnekuva: Sigge Arkkitehdit

Peruskorjaushankkeen laajuus oli 7400 neliömetriä. Porin Postitalona tunnettuun, vuonna 1967 valmistuneeseen rakennukseen toteutettiin yhteisiä toimistotiloja, työkahvila, yhteinen palvelupiste, vihkitilat, yhteiskehittelyalueita ja kokouskeskus. Tilaratkaisu pienentää valtion toimijoiden vuokra-alaa noin 4000 neliötä, mikä Senaatti-kiinteistöjen mukaan säästää valtion vuokrakustannuksissa yli 300 000 euroa vuodessa.

Uudistetun toimistotalon käyttäjiksi tulevat Satakunnan TE-toimisto, Verohallinto, Digi- ja väestötietovirasto (DVV), Maanmittauslaitos, Satakunnan ja Varsinais-Suomen ELY-keskukset ja Keha-keskus, Palkeet, Lounais-Suomen aluehallintovirasto (AVI) ja aluehallintovirastojen hallinto- ja kehittämispalvelut (Hake), Ruokavirasto, Valtori, Finnvera, Business Finland ja Porin kaupunki. Muutos koskee noin 480:tä henkilöä.

– Porin Leijonan hanke on ollut vuosia kestänyt projekti sekä meille että asiakasorganisaatioille ja Porin kaupungille. Olemme yhdessä suunnitelleet tiloja ja pohtineet toimintatapojen muutoksia sekä toimisto- että asiakaspalvelutilojen osalta, Senaatti-kiinteistöjen projektipäällikkö Sinikka Selänne kertoo.

Palvelupisteet ovat valtion toimijoiden yhteiskäytössä. Kuva: Senaatti-kiinteistöt

Tilamuutosprojektista sekä tilojen kalustamisesta ja varustamisesta vastasi Senaatti-kiinteistöt, joka tulee toimimaan vuokranantajana kaikille kohteessa toimiville organisaatioille. Senaatti on vuokrannut tilat kiinteistön omistavalta Leijonaverkot Oy:ltä, joka vastasi peruskorjauksesta. Hankkeen päätoteuttajana toimi Prepon Oy. Muutostyöt alkoivat keväällä 2022.

Olemassa olevan rakennuksen peruskorjaaminen on vähähiilinen ja kiertotalouden mukainen ratkaisu. Peruskorjatulle Porin Leijonalle haetaan kolmen tähden RTS-ympäristöluokitusta eli hyvää ympäristölaadun tasoa.

Senaatti-kiinteistöjen mukaan yhteisen palvelupisteen tavoitteena on parantaa asiakkaiden asiointia tarjoamalla viranomaispalveluja samasta paikasta tehokkaasti ja vaivattomasti.

Senaatti järjestää kohteessa kaikki palvelut kuten aula-, puhtaus- ja turvallisuuspalvelut. Lisäksi Senaatti vastaa kohteen turvallisuusjärjestelmistä sekä kokoustilojen ja palvelupisteiden tilavarausjärjestelmistä.

Helsingin seudun kauppakamari: Yritysten näkymät heikentyneet elokuusta

409 toimitusjohtajaa vastasi Helsingin seudun kauppakamarin suhdannekyselyyn. Vastanneet arvioivat seuraavan kolmen kuukauden suhdannenäkymät, liikevaihdon, kannattavuuden ja työvoimatarpeiden kehityksen heikoiksi. Rakennusalan näkymät ovat muita heikommat.

Kaavio: Helsingin seudun kauppakamari/Kaupunkitutkimus Oy

– Näkymät ovat kokonaisuudessaan synkentyneet elokuusta myös työllisyyden osalta. Kuluttajien ostovoiman heikkeneminen, korkeat korot ja energian hinnan vaihtelut painavat yritysten odotuksia alaspäin, mutta esimerkiksi informaatio- ja viestintäala näyttää pärjäävän muita aloja paremmin, vaikuttamistyön johtaja Markku Lahtinen Helsingin seudun kauppakamarista kertoo.

Erityisen synkkinä suhdannenäkymiä arvioivat rakentamisen alan yritykset. Alueen rakentamisen alan suhdannenäkymien saldoluku on -42, kun se alueen kaikkien alojen yrityksissä on -30. Saldoluku saadaan vähentämällä kielteisten vastausten prosenttiosuus myönteisten vastausten prosenttiosuudesta.

Suhdannekyselyssä tarkasteltiin erikoisteemana Helsingin seudun asuin- ja toimitilarakentamista.

Asuinrakennuksia valmistui lähes 1,7 miljoonaa kerrosneliömetriä vuoden 2022 4. kvartaalin alusta tämän vuoden 3. kvartaalin loppuun. Asuinrakennuksille myönnettyjen rakennuslupien volyymi on pudonnut kauppakamarin mukaan lähes puoleen vuoden 2021 huipputasosta.

– Uudet asuinrakennusten luvitukset ja aloitukset ovat tämän vuoden aikana pudonneet jyrkästi, joten vuoden 2024 asuntotuotannon määrät Helsingin seudulla jäävät kauas MAL-suunnitelmassa olevasta 16 500 asunnon vuosituotannon määristä, sanoo Markku Lahtinen. MAL-sopimukset ovat maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevia sopimuksia, joita valtio solmii suurimpien kaupunkiseutujen kanssa niiden pitkäjännitteistä kehittämistä varten.

– Asuntorakentaminen elpyy, kun myymättömien uudisasuntojen määrä sekä vapaiden vuokra-asuntojen määrä pienenee ja uusille asunnoille syntyy tarvetta ja kun korkotaso laskee nykyisestä, Saton liiketoimintajohtaja Arto Aalto toteaa.

Toimitila- ja palvelurakentamisen määrä pysyy maltillisena vuoden 2024 aikana.

– Toimitilojen rakentaminen on vähäisempää, ja isoja kauppakeskuksia ei tällä hetkellä ole käynnissä. Toisaalta logistiikka- ja palvelurakentaminen, esimerkiksi isot sairaalahankkeet, jatkuvat edelleen. Myös teollisuudessa on investointeja suunnitteilla, Rambollin kiinteistöt ja rakentaminen -toimialan johtaja Annina Peisa sanoo.

Helsingin seudun kauppakamarin Suhdannepulssi-kyselyyn vastasi 409 Helsingin seudun jäsenyritysten toimitusjohtajaa. Kysely tehtiin 28.11.–5.12.2023. Helsingin seudun kauppakamarin toiminta-alue kattaa 21 kuntaa Uudenmaan alueella. Helsingin seudun kauppakamarin Suhdannepulssi toteutetaan kolme kertaa vuodessa.

EPBD-direktiivistä alustava sopu kolmikannassa

EU:n jäsenmaiden valtionpäämiehistä ja pääministereistä muodostuva Eurooppa-neuvosto, Euroopan parlamentti ja komissio pääsivät alustavaan sopuun rakennusten EPBD-energiatehokkuusdirektiivistä. Direktiivin tavoitteena on vähentää rakennuksista aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä ja energiankulutusta.

Kuva: Jaana Ahti-Virtanen

Kolmikantaneuvotteluissa syntyneen sovun jälkeen direktiivi etenee virallisiin hyväksymiskäsittelyihin neuvostossa ja parlamentissa. Lopullinen sisältö ja voimaantulo selviävät näiden jälkeen. Keskeiset neuvoteltavat kohdat liittyivät uusien rakennusten vaatimuksiin, olemassa olevien rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen, kestävän liikkuvuuden infrastruktuuriin sekä energiatodistuksiin ja aurinkoenergiajärjestelmien asentamiseen.​​​​​​​

Suomi tuki neuvoston lokakuussa 2022 saavuttamaa yleisnäkemystä. Ympäristöministeriön mukaan nyt saatu neuvottelutulos on pitkälti Suomen neuvottelutavoitteiden mukainen.

Suomen kanta on ollut, että rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen tuo merkittäviä ympäristö- ja terveyshyötyjä sekä kustannushyötyjä asukkaille. Muutoksista ei saa kuitenkaan syntyä kohtuuttomia kustannuksia kotitalouksille ja yrityksille.

Kolmikantaneuvottelujen tuloksen mukaan yksittäisille asuinrakennuksille ei kohdistuisi energiansäästövelvoitteita vaan seurantaa tehtäisiin koko maan tasolla. Suomi on korostanut, etteivät yksittäisten rakennusten pakkoremontit ole järkevä tapa edetä vaan rakennuksia pitää korjata oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti.

Neuvotteluista saatujen tietojen perusteella asuinrakennusten keskimääräistä primäärienergian käyttöä tulisi vähentää 16 %:lla vuoteen 2030 mennessä ja 20–22 %:lla vuoteen 2035 mennessä. Jäsenvaltiot voisivat vapaasti valita, mihin rakennuksiin ne kohdistuvat ja mihin toimenpiteisiin ne ryhtyvät.

Jäsenvaltioiden pitää varmistaa, että vähintään 55 % primäärienergian käytön vähenemisestä saavutetaan korjaamalla energiatehokkuudeltaan huonoimpia rakennuksia. Jäsenvaltioiden olisi mahdollisuus vapauttaa tietyt asuin- ja muut rakennusluokat kuten maatalousrakennukset tai kulttuurihistorialliset kohteet näistä velvoitteista. Muiden kuin asuinrakennusten olisi vuoteen 2030 ja 2033 mennessä täytettävä tietty energiatehokkuuden taso. Neuvotteluista saatujen tietojen mukaan kesämökeiltä ei vaadita energiatodistusta.

Alustavan sovun perusteella latauspisteiden lukumäärää koskevia vaatimuksia tiukennettaisiin niin asuinrakennuksissa kuin muissa. Esikaapelointiin tulisi vaatimus uusissa ja korjattavissa rakennuksissa, mikä helpottaa latausinfrastruktuurin saatavuutta.

Kaikkien uusien asuin- ja ei-asuinrakennusten olisi oltava päästöttömiä 1.1.2028 alkaen. Rakennuksiin on asennettava aurinkosähköä asteittain vuodesta 2027 alkaen, jos se on teknisesti, taloudellisesti ja toiminnallisesti mahdollista. Jäsenvaltioiden olisi myös lisättävä toimia, jotta fossiilisten polttoaineiden käytöstä voidaan luopua lämmityksessä ja jäähdytyksessä vuoteen 2040 mennessä.

Direktiivi on osa EU:n Fit for 55 -pakettia eli tavoitetta vähentää EU:n kasvihuonepäästöistä 55 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna. Rakennusten rooli ilmastotyössä on merkittävä, sillä niissä kuluu 40 % energiasta ja aiheutuu 36 % kasvihuonekaasupäästöistä EU:ssa.

Porin oikeustalon peruskivi muurattiin

Porin uusi oikeustalo valmistuu vuonna 2025. Rakennuttamisesta vastaa Senaatti-kiinteistöt. Allianssin arkkitehtina on Arkkitehtitoimisto Rosberg Ikävalko Oy ja urakoitsijana Hartela. Peruskivi muurattiin 8.12.2023.

Havainnekuva: Arkkitehtitoimisto Rosberg Ikävalko Oy

Alkuvuodesta 2025 valmistuvaan rakennukseen tulevat tilat Satakunnan käräjäoikeudelle, Ulosottolaitokselle, Syyttäjälaitokselle, Vaasan hovioikeuden istunnoille sekä oikeusavun ja edunvalvonnan käyttöön. Tavoitteena on keskittää nykyisin eri osoitteissa sijaitsevat oikeushallinnon toiminnot Porissa samoihin tiloihin.

Uudisrakennus tulee valtion omistamalle ja Senaatti-kiinteistöjen hallinnoimalle tontille, jolla sijaitsee vanha oikeustalo. Vanha oikeustalo on käytössä uudisrakennuksen valmistumiseen saakka, minkä jälkeen se puretaan.

Senaatti-kiinteistöjen mukaan oikeustalon työmaa on päästötön ja vanha oikeustalo puretaan kestävä purkaminen -toimintamallin mukaisesti. Porin oikeustalon rakentamisessa käytetään myös vähähiilistä betonia.

Oikeustalon katolle toteutettava aurinkovoimala tuottaa osan talon tarvitsemasta sähköstä. Rakennuksen suunnittelussa on otettu huomioon tontin sijainti Kokemäenjoen varrella: tulvariskien varalta rakennukseen tulee korkeampi sokkeli eikä kellaria. Rakennuksen laajuus on 5400 neliömetriä ja kustannusarvio 23 miljoonaa euroa.