Nrep avasi uuden Noli Studios-hotellin Katajanokalle

Pohjoismainen kiinteistökehitys- ja sijoitusyhtiö Nrep avaa uuden Noli Studios -hotellin Helsingin Katajanokalle. Kulttuurihistoriallisesti merkittävään miljööseen rakennettu Noli Katajanokka II ammentaa inspiraatiota entisajan tyyleistä ja alueen historiasta.

Suunnittelu- ja konsultointiyritys WSP:n Alueiden tutkimus -katsauksen mukaan muuttoliike on kääntynyt kohti suurimpia kaupunkeja. Kuva: WSP

Kanavakatu 3:ssa sijaitseva Noli Katajanokka II sijaitsee lähellä ensimmäistä, vuonna 2019 avattua Noli Studios -kohdetta. Uudessa hotellissa on 226 studiota, minkä lisäksi asukkailla on käytössään muun muassa työskentelytilat, saunaosasto kattoterasseineen sekä näköalatasanne. Hotellin tiloissa toimii myös ravintola ja viinibaari. 

Kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennus on valmistunut vuonna 1929 ja se toimi alun perin Osuustukkukaupan varastona. Rakennus muokattiin toimistokäyttöön 1980-luvulla ja tuli parhaiten tunnetuksi palvellessaan ulkoministeriötä 1980-luvun lopulta vuoteen 2021. 

– Helsingissä on paljon historiallisia rakennuksia, joiden käyttötarpeet ovat vuosikymmenten saatossa muuttuneet. Kanavakatu 3 on hieno esimerkki siitä, minkälaisia uusia mahdollisuuksia onnistuneet konversiot luovat. Alun perin varastoksi rakennettu kiinteistö saa nyt uuden elämän hotellina ja auttaa näin ollen elävöittämään niin Katajanokan kuin Helsingin keskustan aluetta, Nrepin Suomen maajohtaja Joonas Lemström sanoo. 

Vanhan rakennuksen uudistamisessa on haluttu kunnioittaa sekä rakennuksen että alueen historiaa. Katajanokalla kulki aikanaan tavarajuna. Siksi hotellin edustalle on entisöity kolme vanhaa junavaunua terassialueeksi. Noli Katajanokka II:n pääsuunnittelijana toimi Avarrus Arkkitehtien Pauli Siponen ja sisustussuunnittelusta vastasi Studio Joanna Laajisto. Sisätiloissa puolestaan on korostettu etenkin 1920- ja 30-lukujen funktionalismia. 

Hotellissa on panostettu laadukkaaseen designiin. Katajanokka II erottautuukin selvästi muista Noleista erityisesti sisustussuunnittelun osalta. Tavoitteena on ollut luoda huippuluokan kokonaisuus, jossa mennyt aika yhdistyy uudenlaiseen majoittumiseen. 

– Uskomme, että Katajanokan elegantin arkkitehtuurin sekä upean merellisen sijainnin luoma kokonaisuus kiinnostaa niin kotimaisia kuin ulkomaisiakin majoittujia. Meille on tärkeää tuoda ihmisten ulottuville uusia elämisen ratkaisuja sekä luoda uusia käyttömahdollisuuksia arkkitehtonisesti merkittäville rakennuksille, Noli Studiosin Suomen maajohtaja Roni Huttunen sanoo. 

Uuden Nolin myötä Nrep kaksinkertaistaa Katajanokan studiokapasiteetin ja luo yhden Suomen suurimmista hotellikokonaisuuksista. 

Katajanokan lisäksi Helsingissä sijaitsevat Nolit Sörnäisissä, Malmilla ja Herttoniemessä. Lokakuussa 2021 Noli Studios laajeni Vantaan Myyrmäkeen, ja alkuvuonna 2024 on Espoon vuoro, kun Nrep avaa Noli Otaniemen Raide-Jokerin varteen.

Tamkin pääkampuksen C-siipi uudistui

Tampereen ammattikorkeakoulun pääkampuksen C-siiven saneeraus on valmistunut ja avajaisia vietettiin 6. lokakuuta.

Tampereen ammattikorkeakoulun pääkampuksen C-siipi (vas.) on uudistettu. Monikäyttöisissä tiloissa on huomioitu muun muassa digitalisaatio, energiatehokkuus ja modernit työtavat. Kuva: Tampereen ammattikorkeakoulu

Ammattikorkeakoulun pääkampuksen C-siipi on 4-kerroksinen. Lisäksi rakennuksessa on kellarikerros ja IV-konehuone vesikatolla. Vuonna 2000 valmistuneen kohteen remontti käynnistyi keväällä 2022. C-siipi uudistettiin osana Tampereen korkeakouluyhteisön kampuskehityshanketta. 

Ammattikorkeakoulun rehtori Tapio Kujala kertoi, että uudistuneissa tiloissa on huomioitu tämän päivän korkeakoulun tarpeet kuten digitalisaatio, nykyaikainen pedagogiikka, energiatehokkuus sekä modernit työtavat. 

– C-siipi on kohtaamispaikka työelämälle ja korkeakoululle. Talon kerroksista löytyy tiloja tiimityölle, itsenäiselle työskentelylle ja kohtaamisille. Opetustilat ovat monikäyttöisiä ja ne taipuvat kahdenkymmenen hengen tiloista yli sadan hengen tiloihin. 

C-siiven uudistus toteutettiin muutama vuosi sitten järjestetyn varainhankintakampanjan avulla. Lahjoituksia kerättiin noin kaksi miljoonaa euroa. 

Tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala ja Tampereen pormestari Kalervo Kummola leikkasivat C-siiven avajaisnauhan. 

Multala korosti ammattikorkeakoulujen roolia koulutustason nostamisessa. 

– Ammattikorkeakoulut ovat niitä, joilla on mahdollisuus tavoittaa opiskelijoiksi niitä nuoria, joiden siirtymä korkeakoulutukseen ei ole itsestään selvää. Emme voi saavuttaa kunnianhimoista koulutustasotavoitettamme, ellei yhä useampi nuori myös toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta hakeudu korkeakoulutukseen. 

Multala nosti esiin myös korkeakoulujen yhteistyön niin yritysten kuin muiden alojenkin kanssa. 

– On maailmanlaajuinen trendi, että korkeakouluja rohkaistaan vahvistamaan yhteyksiä elinkeinoelämään ja laajemminkin yhteiskuntaan. Tiedettä ja tutkimusta tehdään entistä monialaisemmassa yhteistyössä ja ilmiöpohjaisesti yhteiskunnallisiin haasteisiin ratkaisuja etsien. 

Jatke peruskorjaa toimistotalon Helsingin Kaikukadulla

Jatke Toimitilat Oy ja Areim ovat sopineet toimistotalon peruskorjaushankkeesta Helsingin Sörnäisissä, osoitteessa Kaikukatu 3. Peruskorjaus kattaa kiinteistön seitsemän maanpäällistä toimistokerrosta ja kaksi parkkihallikerrosta, yhteensä 9 100 neliömetrin tilat. Saneeraushanke alkoi syyskuussa 2023 ja valmistuu vuoden 2024 syksyllä.

Kaikukadun toimitilarakennus peruskorjataan. Kiinteistössä on seitsemän maanpäällistä toimistokerrosta ja kaksi parkkihallikerrosta. Kuva: Jatke

Kuvataideakatemian, historiallisten rakennusten ja aktiivisen urheilukentän ympäröimällä läpikulkutontilla sijaitseva rakennus nousee peruskorjauksen myötä ansaitsemaansa arvoon. 

Persoonallisen talon ensimmäiseen kerrokseen sijoitetaan ravintola, toimitilaa sekä rakennuksen pääaula. Rakennuksen katutasossa sijaitseva sisäänvedetty kulma suljetaan lasiseinillä. 

Alimpien kerrosten vanhat ikkunat ja umpiosat puretaan ja tilalle laitetaan lattiasta kattoon ulottuvat lasiseinät. Purettujen ulkoikkunoiden lasit kierrätetään ja niitä hyödynnetään uudelleenkäyttämällä osa laseista rakennuksen sisälasiseinissä. 

Eteläjulkisivulle rakennetaan kaksikerroksinen laajennusosa, johon sijoitetaan rakennuksen uusi pääsisäänkäynti auloineen sekä toimistotilaa. 

Ylempiin kerroksiin saneerataan muuntojoustavia toimistotiloja. Tulevaisuudessa vuokralaisten määrä voi kerroksittain vaihdella yhdestä neljään ilman vaativia rakennusteknisiä muutoksia. Toimistokerrosten vanhan ulkovaipan messinkipintaiset umpiosat puhdistetaan ja kunnostetaan. Vanhat puuikkunat uusitaan, jolloin ulkovaipan eristävyys paranee. 

Kaikukatu 3:n peruskorjaushanke tavoittelee LEED v4 BD+C Core & Shell -sertifioinnin Gold-tasoa ja mahdollisimman pientä rakentamisen hiilijalanjälkeä. Talon olemassa olevia rakennusosia hyödynnetään aina, kun se on mahdollista, ja uusia tuotteita käytetään mahdollisimman vähän. Kiinteistön ilmanvaihto, valaistus ja lämmitys toteutetaan energiatehokkailla valinnoilla. 

– On hienoa päästä saneeraamaan Kaikukatu 3:n toimistotaloa ja olla mukana antamassa kiinteistölle uusi elämä. Saneeraushankkeesta tekee erityisen sen kunnianhimoiset ympäristötavoitteet. Samalla, kun pidennämme rakennuksen elinkaarta, kunnioitamme sen nykyisiä materiaaleja kierrättämällä ja uusiokäyttämällä niitä mahdollisimman paljon, Jatke Toimitilat Oy:n yksikönjohtaja Reima Liikamaa sanoo. 

Biodiversiteetti korostuu Turun Pihlajaniemen kehittämisessä

Senaatti-kiinteistöjen omistamalle alueelle Turun Pihlajaniemen pohjoisosaan kaavoitetaan noin 2 500 asukkaalle urbaania ja merellistä asuinaluetta. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on rakentaa uusi kaupunginosa ilmastoviisaasti ja luontoarvot huomioiden. Sweco on Senaatti-kiinteistöjen kumppanina mukana vahvistamassa Turun kaupungin ilmastotavoitteita kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2029 mennessä. 

Havainnekuva, Turun Pihlajaniemen Katanpäänpuisto. Kuva: Sweco

Pihlajaniemen pohjoisosan asemakaavamuutoksessa kiinnitetään erityistä huomiota Turun kaupungin ilmastotavoitteiden ja kestävien kulkumuotojen tehokkaaseen kasvattamiseen. Alueen rakentaminen on tarkoitus aloittaa 2024. Neljään urakkaan jaettu hanke tähtää kokonaisuudessaan valmiiksi 2029.

– Alueen maanomistajana Senaatti-kiinteistöt on vahvasti sitoutunut edistämään hiilineutraalisuutta ja biodiversiteetin kasvattamista Pihlajaniemen alueella. Tavoitteenamme on luoda ilmastoviisas ja luontoarvoja kunnioittava uusi kaupunginosa, joka tukee Turun kaupungin ja valtion ilmastotavoitteita ja edistää kestävien kulkumuotojen käyttöä, Otto Virenius Senaatti-kiinteistöistä kertoo.

Sweco on laatinut asemakaavan pohjalta suunnittelualueelle katu- ja puistosuunnitelmat sekä katujen ja puistojen rakentamissuunnitelmat, jotka käsittävät alueen katujen, vesihuollon, puistojen sekä hulevesien suunnittelun. Rakennesuunnittelijat ja arkkitehdit ovat laatineet suunnitelmat katseluterassista, paviljongista sekä neljästä sillasta, jotka yhdessä jalankulku- ja pyöräilyreittien kanssa muodostavat virkistys-, huolto- ja pelastustiereitistön.

Kaupunkivihreällä on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä sekä sen vaikutuksiin varautumisessa. Erityisesti uusia asuinalueita suunnitellessa voidaan alusta asti kiinnittää huomiota kasviston ja viheralueiden määrään ja laatuun. Pihlajaniemen keskeisen viheralueen sekä katuvihreän tavoitteena on varastoida ilmakehän hiilidioksidia, lisätä varjoisia alueita, muokata pienilmastoa miellyttävämmäksi sekä edistää hulevesien hallintaa ja toimia hulevesien tulvatilavuutena.

– Kaupunkivihreällä on muitakin hyötyjä: se tukee ihmisten ja eliöstön hyvinvointia ja luonnon monimuotoisuutta, josta erityisesti kaupunkialueilla on suuri pula, Swecon maisemasuunnittelun projektipäällikkö Jenni Tuuli kertoo. Tuuli johtaa suunnitteluhankkeessa luonnon monimuotoisuustyötä.

Nykyisellään suunnittelualuetta halkoo avo-oja, johon kerääntyy hulevesiä useamman kilometrin päästä. Hulevesipuistojen ja kosteikkojen suunnittelu osaksi kaupunkirakennetta on yksi keino hallita sään ääri-ilmiöiden lisääntymisen myötä yleistyneitä rankkasateita ja isojakin vesimassoja.

– Ojan ympärille on suunniteltu vehreä hulevesipuisto, jossa vesi polveilee purossa kerääntyen välillä lampiin ja kosteikkoihin. Samalla vesiä voidaan viivyttää, haihduttaa ja laskeuttaa luonnonmukaisin keinoin, Jenni Tuuli sanoo.

Myös alueen puusto on mietitty uudesta näkökulmasta. Turun kaupungin puuasiantuntija Aki Männistö on mukana hankkeessa laajentamassa Pihlajaniemen alueen puulajivalikoimaa.

– Kaupunkiympäristössä biodiversiteetin kehityksen kulmakiviä on ennakkoluuloton harvinaisten tai vähemmän käytettyjen lajien kokeilu. Alueen sisäisillä tonttikaduilla sekä aluetta halkovan promenadilla ja Pihlajaniemenaukiolla on toteutettu monilajisia ja kerroksellisia istutuksia, Aki Männistö kertoo.

Pölyttäjiä on Pihlajaniemessä pyritty huomioimaan suosimalla hulevesirakenteen reunoilla muun muassa pajuja, leppiä ja pihlajia sekä muita kukkivia lajeja kuten kirsikka- ja koristeomenapuita. Alueelle istutetaan heiniä sekä monilajisia ja -kerroksisia perennaistutuksia. Lisäksi säilytetään luonnontilaisia alueita, joilla kasvaa nuorta lehtimetsikköä sekä kosteaan paikkaan sopivia kasveja.

YIT myy osuutensa Sia LiveOn -yhteissijoitusyhtiöstä 

YIT on myynyt osuutensa Sia LiveOn yhteissijoitusyhtiössä Latviassa. Ostajana on Vienna Insurance Groupin (VIG) tytäryhtiö LVP Holding GmbH.

YIT myy osuutensa Sia LiveOn-yhteissijoitusyhtiöstä, joka omistaa vuokrakerrostaloja Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Kuva: YIT

YIT ja VIG:n toinen tytäryhtiö BTA Baltic Insurance Company perustivat Baltian maissa sijaitseviin vuokra-asuntoihin investoivan yhteissijoitusyhtiön yhdessä vuonna 2021. Sia LiveOn on ollut YIT:n osakkuusyhtiö, josta YIT omisti 30 prosenttia. Yhtiö omistaa neljä YIT:n rakentamaa vuokrakerrostaloa Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Osapuolet ovat sopineet, ettei kauppahintaa julkisteta.  

– Sia LiveOnin neljä kohdetta Baltiassa ovat hiljattain valmistuneet ja nyt on luonteva hetki luopua omistusosuudestamme. Yhteistyö BTA Baltic Insurance Companyn ja Vienna Insurance Groupin kanssa on toiminut erittäin hyvin. Yhtiöiden tavoitteena on toimia pitkäaikaisena omistajana Baltian maissa ja tämä sijoitus sopii heidän tavoitteeseensa hyvin. Kauppa on osa aikaisemmin viestimäämme tavoitetta vapauttaa pääomia ja olemme tyytyväisiä sen myönteisestä vaikutuksesta taloudelliseen asemaamme, talousjohtaja Tuomas Mäkipeska YIT Oyj:stä sanoo. 

Myynti on osa YIT:n muutosohjelmaa, jonka yhtenä tavoitteena on tehostaa YIT:n pääoman käyttöä. Yhtiö on käynnistänyt strategisen arvioinnin tietyistä omaisuuseristä ja toiminnoista, jotta voidaan varmistaa paras mahdollinen arvonluonti. 

Arviointi kattaa omaisuuseriä ja toimintoja, kuten YIT:n tuulivoiman hankekehitysportfolion, infra-liiketoiminnot Ruotsissa ja tietyt investoinnit, mukaan lukien YIT:n omistusosuus Tripla Mall Ky:ssä. 

Sponda toteuttaa PlayStation Studios –perheen Housemarquelle pääkonttorin

Sponda toteuttaa kansainvälisen tason toimitilat PlayStation Studios -perheeseen kuuluvalle peliyritys Housemarquelle. Korkeavuorenkatu 37 -toimitalosta tulee yksi pohjoismaiden isoimmista ja moderneimmista pelialan pääkonttoreista. Housemarquen uudet tilat valmistuvat kesällä 2024.

Spondan uudistamasta Korkeavuorenkatu 37 -toimitalosta tulee yksi pohjoismaiden isoimmista ja moderneimmista pelialan pääkonttoreista. Kuva: Sponda

Yli 100 henkeä työllistävä Housemarque toimii myös tällä hetkellä Spondan tiloissa Kasarmikadulla, joten muutto tarkoittaa yritykselle siirtymistä saman korttelin rakennuksesta toiseen. Suomen vanhin pelialan yritys houkuttelee ja sitouttaa uusilla tiloillaan maailman parhaita pelintekijöitä.

– Maailmanlaajuisesti katsottuna peliteollisuus on nykypäivänä suurempi kuin elokuva- ja musiikkiteollisuus yhteensä, mikä avaa innostavia mahdollisuuksia Suomelle. Uusi toimistomme tulee olemaan keskeisessä roolissa houkuteltaessa joukkoomme lahjakkaita osaajia, jotka haluavat työskennellä luovuutta ja innovaatiota inspiroivassa ympäristössä, Housemarquen Brand Director Mikael Haveri sanoo.

Korkeavuorenkadulla sijaitsevan toimitalon tilaratkaisut mietitään henkilöstön toiveiden pohjalta. Yli 3 000 neliön tiloihin tulee muun muassa oma elokuvateatteri, joogahuoneen sisältävä kuntosali, podcast-studio, kahvila, kaksi kelluvaa audio-studiota, elämyshissi ja huipputeknologialla varustettuja kokous- ja tiimitiloja. Brändin mukainen ilme syntyy näyttävillä visualisoinneilla ja elokuvamaisilla sisustuselementeillä.

Kehityshankkeessa kiinnitetään erityistä huomiota vastuullisuuteen. Kokonaisuudessaan vihreää energiaa hyödyntävälle uudistuvalle toimitalolle haetaan LEED Platina -tason sertifikaattia. Kiinteistö tulee myös olemaan valmistuttuaan energiankulutuksen osalta täysin hiilineutraali (Scope 2). EU-taksonomian kriteerit ohjaavat suunnitteluvaiheita ja kohteeseen suunnitellaan myös serveritilan hukkalämpöä hyödyntävää lämmön talteenottoa.

Spondan Office Leasing Director Harri Autio pitää Housemarqueta hyvänä esimerkkinä nykypäivän globaalista kasvuyrityksestä, joka toimii vastuullisesti ja näkee toimitilat kilpailutekijänä ja työnantajabrändin rakentajana.

Teknologiakiinteistöistä SHIFT Business Festivalin pääomistaja 

SHIFTistä tulee osa Teknologiakiinteistöjen brändiperhettä. SHIFT Events Oy:n yhtiökokous päätti keskiviikkona yhtiökokouksessaan, että Turun Teknologiakiinteistöt Oy:stä tulee SHIFT Eventsin pääomistaja.

SHIFT Business Festival kokoaa yhteen eri alojen yritykset ja organisaatiot ja tarjoaa oivalluksia nykyhetkestä tulevaisuuteen. Ensimmäinen SHIFT järjestettiin vuonna 2016. Kuva: SHIFT

Järjestelyn jälkeen Teknologiakiinteistöt omistaa noin 70 prosenttia SHIFT Eventsin osakkeista, ja SHIFT Eventsin perustaja SHIFT ry jatkaa yhtiön omistajana 30 prosentin osuudella. 

SHIFT Eventsin hallitus jatkaa pääosin ennallaan, mutta hallituksen entisestä puheenjohtajasta Joonas Suomisesta tulee hallituksen jäsen ja uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Teknologiakiinteistöjen operatiivinen johtaja Antti Asteljoki

Asteljoki näkee SHIFTin täydentävän Teknologiakiinteistöjen tapahtumakokonaisuutta. 

– SHIFT on oleellinen osa yritysten ja organisaatioiden yhteisöllisyyttä. Omistusjärjestelyllä halusimme varmistaa, että näin on myös tulevaisuudessa. SHIFT monipuolistaa Turun Tiedepuiston ekosysteemiä ja meidän halumme on kehittää ja vahvistaa tapahtumaa entisestään, Asteljoki kertoo. 

Syksyn aikana SHIFTin strategia tullaan rakentamaan uusiksi. Agendalla on kirkastaa mitä SHIFT on, kenelle sitä tehdään ja minkälaista arvoa se tuottaa sidosryhmilleen. 

 

Asumispalveluyksikkö Honkahovi valmistui Liperiin

Liperin Ylämyllyn taajamaan on valmistunut ikäihmisten 30-paikkainen asumispalveluyksikkö Honkahovi.

Yksikerroksisessa Honkahovissa on yhteensä 30 asuinhuoneistoa. Kuva: Rakennusliike Lapti

Uudisrakennus valmistui etuajassa ja nollavirheluovutuksena vajaan vuoden kestäneiden rakennus­töiden jälkeen. Suomen Hoiva ja Asunto Oy:n omistaman asumis­yksikön suunnittelusta ja rakentamisesta vastasi Rakennusliike Lapti Oy. Pohjois-Karjalan hyvinvointi­alue aloittaa toiminnan asumispalvelu­yksikössä lokakuussa.

Yksikerroksisen asumisyksikön sisätiloissa on kahdessa asuinsiivessä yhteensä 30 asuin­huonetta, oleskelu- ja yhteis­tilat sekä apu- ja huolto­tilat. Asukkaiden käytössä on myös sauna­osasto. Asumis­yksikköä ympäröi kangas­metsä, johon on näkymä kaikista asuin­huoneista sekä yhteis­tiloista ja oleskelu­terassilta. Palvelukodin laajuus on noin 1 700 neliömetriä.

Rakennuksen pääasiallinen rakennus­materiaali on puu sen lämpimän luonteen ja ympäristö­ystävällisyyden vuoksi. Ympäristö­ystävällisyyttä ja energian­säästöä tukevat muun muassa rakennuksen tiiviys, poisto­ilman lämmön­talteenotto ja automaattinen talotekniikan ohjaus.

Asumispalveluyksikkö Honkahovi valmistui täysin valmiina etu­ajassa. Suomen Hoiva ja Asunto Oy:n kiinteistö­kehitysjohtaja Tuomas Terhon mukaan tämä oli mahdollista hyvän yhteistyön ansiosta.

– Yhteistyö on toiminut moitteetta sopivaa joustoa ja maalais­järkeä käyttäen. Meillä on Laptin kanssa kokemusta yhteisistä hankkeista, ja sen myötä osallistuimme aikanaan tämän kohteen toteutus­kilpailuun. Uuden asumis­yksikön myötä ikä­ihmisten asumis­palvelut voidaan toteuttaa seuraavat vuosi­kymmenet laadukkaissa tiloissa, Tuomas Terho sanoo.

– Toteutimme laadukkaan ja kustannus­tehokkaan asumis­yksikön tärkeän alueellisen palvelun tuottamiseen. Meillä on vahva kokemus hoiva­tilojen rakentamisesta, minkä ansiosta huolella suunniteltu ja rakennettu asumis­yksikkö valmistui etu­ajassa, nollavirhe­luovutuksena ja ilman yhtään työmaa-aikaista tapa­turmaa, Laptin palvelu- ja toimitila­yksiköstä vastaava johtaja, varatoimitusjohtaja Raimo Pesola kertoo.

E.Ahlström ja Restatop yhdistävät voimansa 

Ravintolakattauksen markkinajohtaja E.Ahlström ja sisustusratkaisuja tarjoava Restatop aloittavat tiiviin yhteistyön, joka tarkoittaa yhä kokonaisvaltaisempaa palvelutarjontaa. Ravintoloiden halutaan nyt olevan elämyskeitaita. 

Ravintolalta odotetaan tänä päivänä myös elämyksellisyyttä. Kuva: Mikko Kaaresmaa / E.Ahlström

E.Ahlströmin ja Restatopin yhteistyö mahdollistaa asiakkaille entistä monipuolisempia ratkaisuja sekä laajan valikoiman kattaus- ja sisustuspalveluita yhdestä paikasta. Molemmat yritykset jatkavat itsenäisinä toimijoina. 

110-vuotias E.Ahlström on tarjonnut viime vuosien aikana asiakkaille myös sisustussuunnittelua ja -ratkaisuja. 

– Olemme pohtineet, miten voisimme tuottaa entistä laajempia palveluita asiakkaillemme. Ratkaisuna on kumppani, jonka tarjonnan ja palvelun laatu, laajuus ja ammattitaito vastaavat näkemyksiämme, E.Ahlströmin toimitusjohtaja ja yrittäjä Petri Nupponen sanoo. 

– Restatopilla on kattava valikoima kalusteita, valaisimia, kiintokalusteita ja sisustustekstiileitä. Yrityksellä on yli 30 vuoden kokemus alalta ja asiakkainaan heillä on maamme suurimpia ravintola- ja hotelliketjuja, Nupponen kertoo. 

Trendinä on, että ravintoloiden on kyettävä tarjoamaan entistä vahvempaa elämyksellisyyttä, ja myös tilana niiden on mukauduttava vaihtuviin tarpeisiin. Tutkimusten mukaan ravintolan onnistunut tunnelma koostuu yli tuhannesta yksityiskohdasta. 

Restatopin toimitusjohtaja ja yrittäjä Minna Knifsund kertoo, että yhtiö on rakentanut mallistoaan ravintoloille yli 30 vuoden ajan. Yhdessä toimimalla yritykset kykenevät luomaan entistä elämyksellisempiä ja molempien asiakkaiden konseptiin sopivia tunnelmia niin ravintoloihin, hotelleihin kuin kahviloihin.  

– Tavoitteemme on auttaa asiakkaitamme voittajiksi alan ketterimmällä palvelulla ja laajimmalla tuotevalikoimalla, Minna Knifsund toteaa. 

Päiväkoti Martta Wendelin sai Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon

Vuoden 2023 Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon on voittanut Tuusulassa sijaitseva päiväkoti Martta Wendelin, jonka on suunnitellut AFKS Arkkitehdit. Palkinnon myönsi kymmenettä kertaa Suomen Arkkitehtiliitto (SAFA). 

Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon voittanut päiväkoti Martta Wendelin sijaitsee Tuusulassa. Kuva: Hannu Rytky

Palkinnon perusteluissa todetaan muun muassa, että puurakenteinen päiväkoti on erinomainen esimerkki siitä, miten rakentamisessa voidaan pyrkiä kohti kestävämpää tulevaisuutta. Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon saajan valitsi tänä vuonna Anna Herlin. 

Päiväkoti Martta Wendelin on kymmenelle lapsiryhmälle ja noin 200 lapselle suunniteltu, vuonna 2022 valmistunut puurakennus, joka sijaitsee lähellä Tuusulanväylää. Rakennuksen sijoittamisella on minimoitu meluhaitat ja liikenteen päästöt. Päiväkodin sisätilat on suunnattu etelään, kohti puistomaisemaa. 

Rakennuksen ulko- ja väliseinien sekä välipohjien rakenteena on CLT-massiivirakenne, joka on käyttäjien terveyden ja turvallisuuden sekä rakennuksen hiilikädenjäljen kannalta hyvä valinta. Se on myös omiaan vaimentamaan päiväkodin arjen melua.

– Päiväkodin lapsilähtöisyyden huomaa mittakaavojen yhteensovittamisesta: itse rakennus on valtavan suuri, mutta sisätiloissa kaikki on kuitenkin lapsen mittakaavassa. Pienryhmätilat on pilkottu turvallisen kokoisiin yksiköihin. Luonnonmukainen ja monimuotoinen piha-alue täyttää lasten suurta ja tärkeää tarvetta juosta, hyppiä, ja kiipeillä, Anna Herlin toteaa.

Päiväkodin suunnittelusta vastasivat AFKS Arkkitehtien Jari Frondelius, joka toimi hankkeen pääsuunnittelijana, arkkitehdit Jaakko Keppo ja Juha Salmenperä sekä projektiarkkitehdit Tommi Kantanen ja Mikko Liski. Pihan suunnittelusta vastasi toimistossa maisema-arkkitehti Soile Heikkinenja sisustussuunnittelusta Kai van der Puij. 

– Palkinto tuntuu erityisen hyvältä kohdistuessaan arkiseen, yhteistä hyvää tuottavaan rakennukseen. Suunnittelemme toimistossamme pääasiassa kouluja ja päiväkoteja, joten päiväkoti Martta Wendelin edustaa meille työtä, jota teemme päivittäin, kohteen pääsuunnittelija Jari Frondelius sanoo. 

Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon ehdokkaita vuonna 2023 olivat päiväkoti Martta Wendelinin ohella Ajurien talli (Avarrus Arkkitehdit), Taidemuseo Chappe (JKMM arkkitehdit), Lauttasaaren kirkon peruskorjaus (Verstas Arkkitehdit) sekä Tanssin talo (JKMM Arkkitehdit ja ILO arkkitehdit -työyhteenliittymä).