Teräselementti rakentaa LEED Gold -ympäristösertifioidun liikekiinteistön

Teräselementti Oy toteuttaa Vantaalle, Kehä III:n varrelle noin 10 000 neliömetrin kokoisen, kaksikerroksisen liikekiinteistön. Rakennukseen sijoittuvat muun muassa Avant Tecno, Wetteri, Autosuni sekä kattavasti huoltotoimintaa.

Teräselementin rakentama liikekiinteistö nousee keskeiselle paikalle Kehä III:n ja Helsinki-Vantaan lentoaseman läheisyyteen. Kuva: Riitta Mähönen, Teräselementti

– Toteutamme hankkeen KVR-urakkana. Myös kohteen julkisivut on toteutettu Teräselementin ammattilaisten toimesta. Ratkaisu on täysin avaimet käteen -hanke, ja olemme auttaneet asiakasta projektissa tontin hankinnasta lähtien, Teräselementin toimitilarakentamisen yksikönjohtaja Juho Viitala kertoo.

Liikekiinteistö sijaitsee näkyvällä paikalla. Haasteita rakentamiselle luo tontti, jossa sijaitsee voimalinja. Myös Kehä III:n sekä Helsinki-Vantaan lentoaseman läheisyys asettaa tiukkoja vaatimuksia ulkopuoliselle melunhallinnalle.

Rakennus täyttää valmistuttuaan vihreiltä arvoiltaan LEED Gold -tason ympäristösertifioinnin. LEED (Leadership in Energy and Environmental Design) -luokitus on maailman käytetyin globaali rakennusten ympäristöluokitusjärjestelmä.

– Ilahduttavaa oli se, että jouduimme tekemään vain marginaalisia muutoksia perusratkaisuihimme, jotta rakennus saatiin vastaamaan tavoiteltuja ympäristövaatimuksia. Tutkimme erilaisia runkomateriaalivaihtoehtoja, ja teräsrakenteinen runko osoittautui parhaaksi vaihtoehdoksi sekä kustannusten että ekologisuuden näkökulmasta. Kaikki rakennusmääräykset ja -toiveet, kuten rakennuksen viherkatto pystytään toteuttamaan joustavasti, Viitala sanoo.

Rakentaminen tontilla on jo hyvässä vauhdissa. Maanrakennustyöt ovat edenneet hyvin ja perustustyöt on aloitettu, myös rungon pystytys kohteessa on lähtenyt vauhdilla liikkeelle. Liikekiinteistön on tarkoitus valmistua kesällä 2024.

loka 2023

Senaatti-kiinteistöt kauppaa Jokioisten kartanoa

Senaatti-kiinteistöt myy Jokioisten kartanon kiinteistökokonaisuuden, joka pitää sisällään 96 hehtaarin peltoalueet sekä lukuisia kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia. Historiallinen kartanorakennus ja sen miljöö on ollut keskeinen osa Jokioisten alueen historiaa ja kulttuuria jo satojen vuosien ajan.

*Historiallisen Jokioisten tilan päärakennus on valmistunut 1700-luvun lopussa. Kuva: Senaatti-kiinteistöt*

– Jokioisten kartano ei ole vain rakennus, vaan laaja kiinteistökokonaisuus, joka tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia. Kartanon tontilla sijaitsee muun muassa yli 200-vuotias englantilaistyylinen puisto, joka on säilyttänyt alkuperäisen loistonsa, kohteen myynnistä vastaava Senaatin myyntipäällikkö Sirpa Rouhiainen sanoo.

Jokioisten kartano myydään, koska sille ei ole valtion käyttöä ja alueella toimivan Luonnonvarakeskuksen tilatarpeet ovat vuosien varrella muuttuneet, ja sen toimintoja on keskitetty Jokioisilla sijaitsevalle kampukselle. Valtion kiinteistöstrategian mukaan valtiolle tarpeettomista kiinteistöistä luovutaan ja omistukseen sidotut pääomat vapautetaan yhteiskunnan muihin tarpeisiin.

Jokioisten tilan historiaa on kirjattu jo 1500-luvulta lähtien. Tilasta muodostettiin säteri 1618. Omistukset vaihtuivat ja hajosivat useisiin käsiin kunnes se jälleen yhdistettiin 1764 ja maaherra Ernst Gustaf von Willebrand lunasti 1791 koko jättiläismäisen säteritilan itselleen.

Maaherra von Willebrand oli Jokioisten kartanon isännistä ensimmäinen, joka osallistui henkilökohtaisesti maaomaisuutensa hoitamiseen. Hänen aikanaan tilalla oli rakennustoiminta poikkeuksellisen mittavaa: 18 vuoden aikana toteutettiin yhteensä 30 rakennusta. Päärakennuksen lisäksi rakennettiin väen asuntoja, maatalouden hyötyrakennuksia ja perustetun teollisuuden edellyttämiä rakennuksia kuten saha, mylly, verkatehdas ja rautaruukki. Maaherra von Willebrandin pyrkimykset maanviljelyksen ja sen rakennusten suhteen tähtäsivät kokeilevien ja tavanomaisesta poikkeavien ratkaisujen löytämiseen.

loka 2023

Solar Foodsin CO2-proteiinin tehdas valmistuu Vantaalle

Ruokateknologiayritys Solar Foodsin kehittämän soleiini-ruokaproteiinin ensimmäisen tuotantolaitoksen rakentaminen on loppusuoralla Vantaan Vehkalassa. Kasvun vauhdittamiseksi Solar Foodsilla on suomalaisille sijoittajille suunnattu 8 miljoonan euron rahoituskierros.

Solar Foodsin mukaan ilman hiilidioksidista ja sähköstä tuotettavan patentoidun Solein®-proteiinin perustana on luonnossa esiintyvä yksisoluinen mikrobi, jonkayritys on kehittänyt elintarviketeollisuuden raaka-aineeksi.

Soleiinia voidaan yhtiön mukaan käyttää erilaisissa ruuissa ja tuotteissa korvaamaan maitoa, lihaa ja kananmunaa.

– Ruuantuotannon ympäristövaikutuksista noin 60 % aiheutuu tuotantoeläimistä, vaikka vain 18 % kulutetuista kaloreista saadaan eläinperäisistä tuotteista. Sen sijaan Soleinin valmistuksen hiilijalanjälki on vain 1 prosentin verran punaiseen lihaan verrattuna, Solar Foods Oy:n toimitusjohtaja Pasi Vainikka kertoo.

Soleiinin uotanto ei ole Vainikan mukaan riippuvainen säästä tai ilmastosta.

– Soleinin tuotanto voidaan järjestää olosuhteisiin, joissa on saatavilla uusiutuvaa energiaa, mutta ei viljeltävää maata, kuten aavikolle tai vaikkapa avaruuteen, Vainikka toteaa.

Soleiinia on tuotettu vuodesta 2018 asti pilottilaitoksessa Espoossa, ja nyt Vantaalle rakennettava tehdas mahdollistaa tuotannon skaalaamisen kaupalliseen mittakaavaan. Tehtaan tuotantokapasiteetti on noin 120 tonnia kuivattua Solein-jauhetta vuodessa, Solar Foods kertoo.

– Vantaan Factory 01 -tehtaalla osoitamme, että Solein-proteiinin valmistusteknologia skaalautuu kansainvälisen elintarviketeollisuuden tarpeisiin. Tehtaan rakentamisen kokonaisinvestointi on yli 40 miljoonaa euroa, ja se on jo kokonaan rahoitettu, Vainikkakertoo.

Vantaan tehtaan viimeistelytöiden rinnalla Solar Foods tekee suunnittelutöitä jo seuraavan tehtaan pystyttämiseksi. Business Finland on myöntänyt yhtiölle 34 miljoonan euron avustuksen Factory 01 -tehtaan käynnistämiseen ja Factory 02 -tehtaan suunnittelemiseen.

Solar Foodsilla on alkanut suomalaisille sijoittajille suunnattu 8 miljoonan euron rahoituskierros kasvusijoituspalvelu Springvestin kanssa. Solar Foodsiin ovat jo sijoittaneet muun muassa Karl Fazer Ab, Lifeline Ventures, Voima Ventures (VTT Ventures), Turret Oy ja Holdix Oy.

Solar Foods rakentaa tehtaan yhteyteen esittelytilat sekä Solein-keittiön ja -ravintolan.

– Solein voi kuulostaa aluksi melko oudolta raaka-aineelta, siksi meillä on velvollisuus näyttää läpinäkyvästi miltä ruuan tulevaisuus näyttää ja purkaa uuden ruokaproteiinin mystiikkaa, Pasi Vainikka sanoo. – Pitkällä tähtäimellä haluamme luoda Solein-proteiinista arkipäiväisen peruselintarvikkeen, koska vain volyymin kautta voimme vaikuttaa merkittävästi ruuantuotannon ympäristövaikutuksiin ja muuttaa maailmaa.

loka 2023

NCC voitti Vuoden työmaa -kilpailun

NCC:n urakoima Project Boost C5 Helsingin Vallilassa on voittanut Rakennuslehden järjestämän Vuoden työmaa -kilpailun. Nordean käyttöön tulevan toimistorakennuksen tilaaja on globaali kiinteistökehittäjä Pembroke.

*Vuoden työmaa -kilpailun voittaja on NCC:n urakoima Project Boost C5 -toimistorakennus. Kuva: Tengbom*

Project Boost C5 on osa Nordea Campus -korttelia Helsingin Vallilassa. Uudisrakennus, joka on laajuudeltaan 21 000 bruttoneliötä, on arkkitehtonisesti ja rakenteellisesti vaativa kokonaisuus. Sen sijainti muiden rakennusten ympäröimänä on tehnyt projektista myös logistisesti haastavan. Rakenteilla oleva toimistotalo on suunniteltu korkeimman tason LEED Platinum -ympäristöstandardin mukaiseksi.

Vuoden työmaa -kilpailun raati kiinnitti valinnassaan huomiota muun muassa työmaan johtamiseen, työturvallisuuteen, hankkeen vaativuuteen, suunnittelun ohjaukseen, tietomallin ja muiden digitaalisten ohjaustyökalujen hyödyntämiseen, aikataulun ja kustannusten hallintaan sekä laadunvarmistukseen, joka oli tänä vuonna keskiöissä.

– NCC:n työmaalla korostuivat hyvä johtaminen ja toimiva viestintä. Raatiin teki vaikutuksen luova ongelmanratkaisu ja korkeatasoinen laadunhallinta, johon kuuluvat myös työmaan moitteeton turvallisuus ja siisteys, raadin puheenjohtaja, Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry:n toimitusjohtaja Maria-Elena Ehrnrooth sanoo.

– Olemme tehneet tiivisti yhteistyötä tilaajan eli Pembroken kanssa aivan projektin alusta alkaen. Se, että tilaaja tietää tarkasti mitä se haluaa, on auttanut myös meitä työmaalla kehittämään omaa toimintaamme. Olemme panostaneet erityisesti laatuun ja kiinnittäneet normaalia enemmän huomiota aliurakoitsijoiden kanssa tehtyihin sopimuksiin, jotta sama laatutaso ja tavoitteet ovat kirkkaina kaikilla työmaalla työskentelevillä, projektinjohtaja Jaakko Hakala NCC:ltä sanoo.

– Työmaan porukka on loistava esimerkki tiimistä, joka jatkuvasti kehittää työtapojaan. Pitkään yhdessä toimineesta tiimistä on muotoutunut tiivis yhteisö, jonka ideoita hyödynnetään myös muilla NCC:n työmailla, NCC:n Suomen maajohtaja Kati Tauriainen toteaa.

– Pembrokessa olemme iloisia siitä, että NCC:n työmaatiimi on saanut tunnustusta heidän korkeasta laatutasosta ja ammattitaidosta, joita tiimi on osoittanut projektin alusta alkaen. NCC vastasi asetettuihin haasteisiin ja osoitti olevansa avoin uusille ideoille ja ylitti odotukset. Tämän seurauksena myös rakennus ylittää alkuperäiset odotuksemme, Senior Director Dan Perkins Pembrokesta sanoo.

– Nordealla on ollut erittäin hyvä luottamuksellinen yhteistyösuhde sekä Pembrokeen että NCC:hen, ja sen ansiosta nordealaisten työ korttelin muissa rakennuksissa on voinut jatkua normaalisti koko hankkeen ajan. NCC:n työmaa on myös ollut erityisen hyvin järjestetty, mikä on varmasti tuonut tehokkuutta ja edesauttanut hankkeen pysymistä aikataulussa, Nordean toimitiloista Suomessa vastaava johtaja Antti Tainio kertoo.

loka 2023

Pikaraitiolinja houkuttelee yrityksiä, asuntorakentamista ja investointeja Espooseen

Espoosta tulee Raide-Jokerin myötä ratikkakaupunki. Espoon Keilaniemen ja Helsingin Itäkeskuksen välillä kulkeva pikaraitiolinja 15 aloittaa liikennöinnin 21. lokakuuta.

Koeajossa oleva pikaratikka Otaniemessä. Kuva: Espoon kaupunki

Raiteet eivät pelkästään liikuta ihmisiä paikasta toiseen, vaan ne vaikuttavat myös maankäyttöön ja kaupunkirakenteeseen.

– Raiteet houkuttelevat yrityksiä ja investointeja, mikä näkyy Keilaniemen, Otaniemen ja Leppävaaran kehityksessä ja vetovoimassa. Pikaraitiotie on tärkeä seudullinen hanke, Espoon kaupunkiympäristön toimialajohtaja Olli Isotalo toteaa.

– Yritykset ja asuntorakentajat ovat kiinnostuneita hyvästä sijainnista joukkoliikenteen solmukohdissa. Espoossa pikaraitiotie tarjoaa vaihtoyhteyden metroon Keilaniemessä ja Otaniemessä sekä junaan Leppävaarassa. Raiteiden ääreen kannattaa rakentaa tiiviitä keskustoja, joissa on kattavat palvelut, kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen sanoo.

Kaavoitus Raide-Jokerin varrella on ollut vilkasta sen jälkeen, kun päätös pikaraitiotien rakentamisesta tehtiin kesäkuussa 2016. Kaavoituksen painopiste on kohdistunut Keilaniemeen, Otaniemeen ja Leppävaaraan.

Pikaraitiotien varrelle on Espoossa kaavoitettu uusia asuntoja noin 400 000 kerrosneliömetriä sen jälkeen, kun päätös pikaraitiotien rakentamisesta tehtiin. Samaan aikaan uusille toimitiloille on luotu mahdollisuuksia noin 100 000 kerrosneliömetrin verran.

Espoo on arvioinut asukas- ja työpaikkamäärien kasvua pikaraitiolinja 15:n vyöhykkeen varrella vuoteen 2040 mennessä. Arvion mukaan asukasmäärä kasvaa 15 000:lla verrattuna nykyhetkeen. Voimakkainta kasvun ennakoidaan olevan Otaniemi-Keilaniemi-alueella, jossa asukasluvun uskotaan kasvavan 10 000:een. Alueen työpaikkojen määrän ennakoidaan kasvavan yli 4 000:lla.

Kasvu jatkuu myös Leppävaarassa ja Perkkaalla, jossa sekä väestö- että työpaikkamäärän ennakoidaan kasvavan yli 4 000:lla vuoteen 2040 mennessä.

Raideliikenne on tehokas tapa pienentää liikenteen päästöjä. Espoon tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä ja lähipäästötön pikaraitiotie tukee tätä tavoitetta.

loka 2023

Koskikeskuksen viilennys Tammerkoskesta

Talotekniikkayritys ARE:n Tampereen huoltokohteisiin kuuluu Cityconin omistama kaupunkikeskus Koskikeskus. Kaupunkikeskuksen viilennys tapahtuu Tammerkosken vedestä saatavan kylmätehon avulla: jäähdytysjärjestelmää kiertävä neste viilentyy koskesta neljän pohjaventtiilin ja halkaisijaltaan 40 senttimetrin putkien kautta nousevalla vedellä.

Tammerkosken padot olivat suljettuina, kun noin tuhat kiloa painava jäähdytysjärjestelmä nostettiin koskesta. Järjestelmä kuljetettiin kuorma-autolla Koskikeskuksen huoltotiloihin. Kuva: Are

ARE suoritti syyskuussa Koskikeskuksen Tammerkoskessa sijaitsevan jäähdytyslaitteiston puhdistuksen ja huollon. Noin tuhatkiloisen järjestelmän nosto Tammerkoskesta toteutettiin myöhäiseen ilta-aikaan. Tammerkosken padot suljettiin sähkölaitoksen toimesta, ja kosken virtauksen pysähdyttyä sukeltajat pääsivät töihin. Järjestelmä irrotettiin paikaltaan noin kolmen metrin syvyydessä ja nostettiin nosturin avulla kuorma-auton lavalle siirtoa varten.

– Järjestelmä kuljetettiin Koskikeskuksen huoltotiloihin, missä ammattilaisemme huolehtivat järjestelmähäkin ja laitteiston puhdistuksesta sekä pohjaventtiilien huollosta. Huoltotyöt hoidettiin vuorokaudessa. Järjestelmästä otettiin kuvat kaksoiskappaleen rakentamista varten, jolloin ensi vuonna huoltotyöt onnistuisivat ainoastaan osan vaihdolla. Puhdistettu laitteisto asennettiin takaisin Tammerkoskeen jälleen myöhäiseen ilta-aikaan, kun on vähemmän ihmisiä liikenteessä, ARE:n palvelupäällikkö Antti Hiltunen kertoo.

– Koskikylmällä jäähdytys on vastuullista ja tehokasta, sillä sen lisäksi ei tarvita lisäjäähdytystä. Esimerkiksi Koskikeskuksessa Koskikylmä-jäähdytysmenetelmä säästää energiaa noin 600 MWh vuodessa. Ammattilaisemme huolehtivat koskessa sijaitsevan järjestelmän toimivuudesta ja sen säännöllisistä huolloista. Ainutlaatuisesta sijainnista kosken pohjassa huolimatta saadaan nostot suoritettua hyvällä yhteistyöllä eri toimijoiden kesken, ARE:n asiakkuuspäällikkö Vesa Eerola sanoo. Talotekniikkayritys ARE huoltaa lisäksi Tammerkosken rannalla sijaitsevien Spondan omistaman Ratina-kauppakeskuksen sekä Sokos hotelli Ilveksen Koskikylmällä viilentyviä jäähdytysjärjestelmiä.

loka 2023

PwC ankkurivuokralaiseksi Mannerheimintie 14:n Signeen

Kiinteistösijoitusyhtiö Sponda on allekirjoittanut konsultointi- ja tilintarkastusyhtiö PwC:n kanssa sopimuksen, jonka perusteella PwC vuokraa uudet toimitilansa Spondan Helsingin keskustaan, Mannerheimintie 14:ään vuonna 2026 valmistuvasta Signe-toimitalosta.

Sopimuksen myötä talon vuokrausaste rakennushankkeen käynnistyessä on Spondan mukaan noin 50 %. Signessä on vuokrattavaa tilaa yhteensä 16 748 neliötä. Uudishankkeen rakennustyöt käynnistyvät marraskuussa 2023, ja hanke valmistuu vuoden 2026 lopulla.
– Halusimme löytää toimitilat, jotka täyttävät vastuullisuus- ja energiatehokkuuskriteerimme sekä korkeat laatuvaatimuksemme. Tämän lisäksi toimiston monipuoliset ja muuntojoustavat tilaratkaisut, helppo saavutettavuus sekä lähipalveluiden monipuolisuus ovat meille tärkeitä asioita niin henkilökunnan hyvinvoinnin kuin tulevaisuuden rekrytointiemme kannalta. Uskomme keskeisen sijainnin olevan etu myös asiakkaillemme. Olemme todella innoissamme siitä, että uusi toimitilamme tarjoaa meille kaiken tämän kaupungin parhaalla sijainnilla, sanoo PwC:n toimitusjohtaja Kauko Storbacka.
– Laadukkaille, vastuullisille ja keskeisellä paikalla sijaitseville toimitiloille on erittäin vahva kysyntä yritysten parissa, jotka haluavat tarjota työntekijöilleen houkuttelevat ja viihtyisät työympäristöt vahvistamaan yhteistyön tekemistä sekä yrityskulttuuria, sanoo Spondan toimitusjohtaja Christian Hohenthal.
Spondan mukaan Signe-hanke on merkittävä investointi Helsingin ydinkeskustan kehittämiseen.
Uudisrakennuksen myötä yksi Helsingin keskustan tärkeimmistä kortteleista kokee merkittävän muodonmuutoksen. Samalla Mannerheimintien ja Kalevankadun kulma eheytyy kaupunkikuvallisesti, kun uudisrakennus myötäilee naapuritalojen julkisivujen rytmitystä ja korkeutta, Sponda kertoo. Avoin ja aiempaa korkeampi maantasokerros tulee sisältämään liike- ja ravintolatiloja.
Signen paikalta puretaan nykyinen toimistorakennus. Spondan mukaan purkumateriaali kierrätetään tai käytetään uudelleen. Tavoitteena on muun muassa, että nykyisen rakennuksen julkisivun luonnonkivet tulevat päällystämään uudisrakennuksen terassilattioita.
Signe tavoittelee LEED Platinum -tason ympäristösertifikaattia, A-tason energialuokitusta ja Gold-tason WELL-sertifikaattia, joka varmistaa, että työympäristö tukee työntekijöiden hyvinvointia.
Sponda on omaisuudenhoitoyhtiö Blackstonen portfolioyhtiö.

loka 2023

Työterveyslaitos: Työtiloja ei saa tiivistää hyvinvoinnin kustannuksella

Lisääntynyt etätyö ja tarve säästää tilakuluissa lisäävät tarvetta työympäristön muutoksille. Työterveyslaitoksen mukaan tilaratkaisuissa pitäisi ottaa huomioon nykyistä paremmin vaikutukset työhön, toimintaan ja hyvinvointiin.

*Kuvituskuva. Kuva: Jaana Ahti-Virtanen*

– Tilat ovat organisaatioille usein yksi suurimmista kiinteistä kustannuksista henkilöstökulujen ohella. Tehokkaaseen tilankäyttöön kannustaa myös vastuullisuusnäkökulma, sillä tyhjien tilojen ylläpitäminen tarkoittaa resurssien tuhlaamista, sanoo vanhempi asiantuntija Suvi Hirvonen Työterveyslaitoksesta.

Tutkijoiden viesti työpaikoille on, että työympäristömuutos on monimutkainen prosessi, jossa on aina kyse muustakin kuin tiloista.

– On tärkeää ymmärtää, miten paljon tilamuutos vaikuttaa toimintaan. Lisäksi kannattaa ennakoida, miten työ muuttuu tulevaisuudessa. Näin tilaratkaisut palvelevat työnteon tarpeita pitkään, sanoo vanhempi asiantuntija Pia Sirola Työterveyslaitoksesta.

– Työympäristömuutokset menevät valitettavan usein pieleen siinä, että suunnitellaan pelkästään tilojen muutosta ja unohdetaan työn muutos. Pahimmillaan tuloksena on työhön ja toimintaan sopimattomat tilat, joissa henkilöstö ei voi hyvin, sanoo Suvi Hirvonen.

Muutosvastarintaa ja muutoksesta aiheutuvaa kuormitusta voidaan ehkäistä johtamalla muutosta aktiivisesti, viestimällä avoimesti ja kuuntelemalla henkilöstöä.

Työterveyslaitoksen Onnistu työympäristömuutoksessa -oppaan mukaan hyvinvointia edistävä työympäristö tukee esimerkiksi työn sujuvuutta ja työn imua sekä edistää vuorovaikutusta, yhteistyötä ja fyysistä aktiivisuutta. Oppaan materiaalit pohjautuvat Työterveyslaitoksen pitkäaikaiseen tutkimus- ja kehittämistyöhön työtilojen parissa.

loka 2023

Constille Tampereen virastotalon talotekniikkaurakka

Consti Talotekniikka Oy toteuttaa Tampereen virastotalon saneeraus- ja laajennushankkeen LVIAS-työt. Talotekniikkaurakka alkaa lokakuussa 2023 ja valmistuu viimeistään kesäksi 2026. Urakan arvo on noin 10,5 miljoonaa euroa. Tilaajana toimii YIT Suomi Oy.

Tampereen virastotalon peruskorjaus- ja laajennustyöt käynnistyivät keväällä 2023. Hankkeen rakennuttaja on Tampereen Tilapalvelut Oy. Kuva: KVA Arkkitehdit

Tampereen virastotalon saneeraus ja laajennus aloitettiin keväällä 2023, ja se on rakennuttajana toimivan Tampereen Tilapalvelujen historian suurin hanke. Arkkitehti Aarne Ervin suunnittelema virastotalo on rakennettu kahdessa vaiheessa vuosina 1967 ja 1975.

Urakassa kiinteistön vanhemman, jo puretun osan tilalle rakentuu viisikerroksinen uudisosa. Uudisrakennukselle tavoitellaan Rakennustiedon ympäristöluokitusta, jossa korostuvat muun muassa veden ja energian säästö sekä matalammat hiilidioksidipäästöt. Kiinteistön eteläinen ja pohjoinen rakennusosa peruskorjataan. Uusi virastotalokokonaisuus tulee toimimaan toimistotilana noin 900 työntekijälle.

Hankkeen suunnittelua ja rakentamista ovat ohjanneet tavoitteet terveellisistä ja turvallisista tiloista. Erityisesti järjestelmien ja laitteiden energiatehokkuuteen on kiinnitetty huomiota.

Rakennuskokonaisuuteen asennettava kattava ratkaisu Ilmanvaihto-, lämmitys- ja ilmastointijärjestelmien tarveohjaukseen on suunniteltu parantamaan rakennuksen energiatehokkuutta ja käyttöolosuhteita. Sisäilmaston laatu varmistetaan WISE-järjestelmällä, jolla tavoitetaan useat ympäristöluokituksen arviointikriteerit.

Hanke kirjataan Constin kolmannen kvartaalin tilauskantaan.

loka 2023

WSP: Virta on taas kaupunkeihin päin

Muuttoliike on kääntynyt suuriin kaupunkeihin ja nostanut ne WSP Finlandin julkaiseman Alueiden tutkimus -katsauksen kärkisijoille.

Suunnittelu- ja konsultointiyritys WSP:n Alueiden tutkimus -katsauksen mukaan muuttoliike on kääntynyt kohti suurimpia kaupunkeja. Kuva: WSP

Pirkkala on edellisvuoden tapaan Suomen elinvoimaisin kunta, mutta suurin muutos löytyy heti sen takaa. Espoo on noussut toiseksi ja Helsinki 13. sijalta kolmanneksi. Alueiden tutkimus on suunnittelu- ja konsultointiyritys WSP:n vuosittainen katsaus alueiden elinvoimaan ja tulevaisuusvalmiuteen. Elinvoimaindeksi koostuu muun muassa työllisyyden ja yritystoiminnan mittareista, väkiluvun muutoksesta ja nettomuutosta.

Muuttoliike kääntyi jälleen kohti suurimpia kaupunkeja. Niiden nettomuutto oli viime vuonna 1,6 prosenttia ja keskisuurten kaupunkien 0,7 prosenttia. Lukumääräisesti eniten kasvoivat Espoo, Helsinki ja Tampere. Vastaavasti kehyskuntien kasvu kokonaisuudessaan pysähtyi.

WSP:n johtava asiantuntija Terhi Tikkanen-Lindström toteaa, että nyt on palattu pandemiaa edeltäneelle uralle.

– Ihmiset hakeutuvat työ- ja kulttuurimahdollisuuksien ääreen pääkaupunkiseudulle.

Opiskelijat ovat alkaneet palata korkeakoulukaupunkeihin, mutta tilastoitu suurten kaupunkien nettomuuton kasvu tulee käytännössä ulkomailta. Suomeen muutti viime vuonna 50 000 ihmistä, 37 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.

Suomessa asui viime vuoden lopussa vakituisesti puoli miljoonaa äidinkieleltään vieraskielistä ihmistä, yhdeksän prosenttia väestöstä. Vantaalla vieraskielisten osuus on 25, Espoossa 22, Närpiössä 20 ja Helsingissä 18 prosenttia. Suurimmat vähemmistöt ovat venäläiset (93 500), virolaiset (50 300) ja arabiaa puhuvat (39 100).

Terhi Tikkanen-Lindströmin mukaan kaupunkien haasteena on nyt se, kuinka ne hallitsevat kasvunsa.

– Kyse on siitä, riittääkö kaikille asuntoja ja saadaanko lapsiperheköyhyys kuriin ja ulkomailta muuttaneet integroitua yhteiskuntaan.

Rakentamisen äkkipysähdys voi aiheuttaa asuntopulaa jo 2025, kun muuttovoitto syö ylikapasiteetin.

Kaupunkiseutujen pienimmät sisäiset erot ovat Helsingin ja Lahden seuduilla. Vähäinen hajonta kertoo vahvuudesta: seutu ei ole yhden tai kahden veturin varassa.

Vaikka Helsingin seudulla Espoo ja Helsinki nousivat elinvoimaisimmiksi, muilla kaupunkiseuduilla elinvoima ei ole seurannut keskusten väestönkasvua. Tampereella kärjessä ovat Pirkkala ja Lempäälä, Turun seudulla Lieto, Raisio ja Kaarina. Oulun seudulla elinvoimaisin on Kempele ja Jyväskylän naapurissa Muurame. Lahdessa Hollolla ja Kuopiossa Siilinjärvi on vahvistunut keskuskaupunkinsa tasoon.

Vaikka ihmiset ja elinvoima virtaavat etelään, myös pohjoisen merkitys kasvaa, todetaan Alueiden tutkimuksessa. Mineraalit, etäyhteydet ja ilmaston lämpenemisestä hyötyvä matkailu lisäävät Lapin vetovoimaa.

loka 2023

Uutiset