Senaatti-kiinteistöjen omistamalle alueelle Turun Pihlajaniemen pohjoisosaan kaavoitetaan noin 2 500 asukkaalle urbaania ja merellistä asuinaluetta. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on rakentaa uusi kaupunginosa ilmastoviisaasti ja luontoarvot huomioiden. Sweco on Senaatti-kiinteistöjen kumppanina mukana vahvistamassa Turun kaupungin ilmastotavoitteita kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2029 mennessä. 

Pihlajaniemen pohjoisosan asemakaavamuutoksessa kiinnitetään erityistä huomiota Turun kaupungin ilmastotavoitteiden ja kestävien kulkumuotojen tehokkaaseen kasvattamiseen. Alueen rakentaminen on tarkoitus aloittaa 2024. Neljään urakkaan jaettu hanke tähtää kokonaisuudessaan valmiiksi 2029.

– Alueen maanomistajana Senaatti-kiinteistöt on vahvasti sitoutunut edistämään hiilineutraalisuutta ja biodiversiteetin kasvattamista Pihlajaniemen alueella. Tavoitteenamme on luoda ilmastoviisas ja luontoarvoja kunnioittava uusi kaupunginosa, joka tukee Turun kaupungin ja valtion ilmastotavoitteita ja edistää kestävien kulkumuotojen käyttöä, Otto Virenius Senaatti-kiinteistöistä kertoo.

Sweco on laatinut asemakaavan pohjalta suunnittelualueelle katu- ja puistosuunnitelmat sekä katujen ja puistojen rakentamissuunnitelmat, jotka käsittävät alueen katujen, vesihuollon, puistojen sekä hulevesien suunnittelun. Rakennesuunnittelijat ja arkkitehdit ovat laatineet suunnitelmat katseluterassista, paviljongista sekä neljästä sillasta, jotka yhdessä jalankulku- ja pyöräilyreittien kanssa muodostavat virkistys-, huolto- ja pelastustiereitistön.

Kaupunkivihreällä on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä sekä sen vaikutuksiin varautumisessa. Erityisesti uusia asuinalueita suunnitellessa voidaan alusta asti kiinnittää huomiota kasviston ja viheralueiden määrään ja laatuun. Pihlajaniemen keskeisen viheralueen sekä katuvihreän tavoitteena on varastoida ilmakehän hiilidioksidia, lisätä varjoisia alueita, muokata pienilmastoa miellyttävämmäksi sekä edistää hulevesien hallintaa ja toimia hulevesien tulvatilavuutena.

– Kaupunkivihreällä on muitakin hyötyjä: se tukee ihmisten ja eliöstön hyvinvointia ja luonnon monimuotoisuutta, josta erityisesti kaupunkialueilla on suuri pula, Swecon maisemasuunnittelun projektipäällikkö Jenni Tuuli kertoo. Tuuli johtaa suunnitteluhankkeessa luonnon monimuotoisuustyötä.

Nykyisellään suunnittelualuetta halkoo avo-oja, johon kerääntyy hulevesiä useamman kilometrin päästä. Hulevesipuistojen ja kosteikkojen suunnittelu osaksi kaupunkirakennetta on yksi keino hallita sään ääri-ilmiöiden lisääntymisen myötä yleistyneitä rankkasateita ja isojakin vesimassoja.

– Ojan ympärille on suunniteltu vehreä hulevesipuisto, jossa vesi polveilee purossa kerääntyen välillä lampiin ja kosteikkoihin. Samalla vesiä voidaan viivyttää, haihduttaa ja laskeuttaa luonnonmukaisin keinoin, Jenni Tuuli sanoo.

Myös alueen puusto on mietitty uudesta näkökulmasta. Turun kaupungin puuasiantuntija Aki Männistö on mukana hankkeessa laajentamassa Pihlajaniemen alueen puulajivalikoimaa.

– Kaupunkiympäristössä biodiversiteetin kehityksen kulmakiviä on ennakkoluuloton harvinaisten tai vähemmän käytettyjen lajien kokeilu. Alueen sisäisillä tonttikaduilla sekä aluetta halkovan promenadilla ja Pihlajaniemenaukiolla on toteutettu monilajisia ja kerroksellisia istutuksia, Aki Männistö kertoo.

Pölyttäjiä on Pihlajaniemessä pyritty huomioimaan suosimalla hulevesirakenteen reunoilla muun muassa pajuja, leppiä ja pihlajia sekä muita kukkivia lajeja kuten kirsikka- ja koristeomenapuita. Alueelle istutetaan heiniä sekä monilajisia ja -kerroksisia perennaistutuksia. Lisäksi säilytetään luonnontilaisia alueita, joilla kasvaa nuorta lehtimetsikköä sekä kosteaan paikkaan sopivia kasveja.