Jyväskylän Hipposkeskuksen rakentaminen voi alkaa

Jyväskylän kaupunginvaltuuston päätös Hipposkeskus-hankkeen periaatepäätösten tarkentamisesta on saanut lainvoiman. Ensimmäisessä vaiheessa Hippoksen kommandiittiyhtiö toteuttaa alueelle Liikuntakeskuksen monikäyttörakennuksen ja noin 700 auton pysäköintilaitoksen.

*Jyväskylän Hipposkeskuksen rakentaminen alkaa ensi vuoden puolella. Havainnekuva: businessjyvaskyla.fi/PES Arkkitehdit*

Liikuntakeskukseen sijoittuu liikuntatiloja yli 20 lajiperheelle, monikäyttöinen MID-areena sekä kaupallisia tiloja. Valtuustopäätöksen lainvoimaisuus mahdollistaa sijoittaja- ja vuokralaisneuvottelujen edistämisen sekä liikuntatilojen jatkosuunnittelun liikuntaseurojen kanssa.

– Vaiheistaminen antaa meille hyvän mahdollisuuden saada Hipposkeskus-hanke käynnistettyä muuten vaikeassa sijoitusmarkkinassa, Hippos Ky:n pääsijoittajan, Sepoksen toimitusjohtaja Jouni Alho kertoo.

Hankkeen ensimmäisen vaiheen rakentamisen arvioidaan valmistuvan keväällä 2026. Samanaikaisesti edistetään seuraavien vaiheiden eli Osaamiskeskuksen ja Jääurheilukeskuksen jatkosuunnittelua.

– Hipposkeskus-hankkeen toteutuksen suunnittelu etenee nyt vauhdilla ja valmius rakentamisen käynnistämiseen on alkuvuodesta, urakkatarjoukset Liikuntakeskuksesta on saatu ja käymme selonottoneuvotteluja, hankkeen projektijohtaja Kai Ruuhonen kertoo.

Myös Osaamiskeskuksen ja Jääurheilukeskuksen urakoiden tarjouspyynnöt saadaan liikkeelle loppukeväästä. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin 210 miljoonaa euroa, välittömät ja välilliset työllisyysvaikutukset ovat yli 1 900 henkilötyövuotta.

– Tämä on toivottu uutinen. Näin suuren hankkeen käynnistyminen tuo merkittävän seudullisen piristysruiskeen erityisesti taantumasta kärsivälle rakennusalalle, elinkeinojohtaja Anne Sandelin toteaa.

Esirakentaminen Hippoksella käynnistyy koepaalutuksilla marraskuussa ja varsinaiset työmaajärjestelyt toteutetaan alkuvuodesta 2024. Asumiselle kaavoitettu vanhojen tenniskenttien alue otetaan samassa yhteydessä tilapäisesti käyttöön rakentamisenaikaiselle asiakaspysäköinnille.

10

marras 2023

KTI Kiinteistötieto: Kiinteistökauppa hiljentynyt

Nopeasti muuttunut talous- ja korkoympäristö on hiljentänyt kiinteistömarkkinat. Kuluvan vuoden kiinteistökauppavolyymi on hyytynyt finanssikriisin jälkeisten vuosien tasolle, ilmenee KTI Kiinteistötiedon julkaisemasta markkinakatsauksesta.

KTI Kiinteistötiedon mukaan vuoden 2023 kolmen ensimmäisen vuosineljänneksen kiinteistökauppa jäi 1,8 miljardiin euroon, eli alle kolmasosaan viime vuoden vastaavan ajanjakson 6 miljardista eurosta.

Vuoden 2023 heinä-syyskuussa kiinteistökauppaa käytiin noin 370 miljoonan euron arvosta. Näin matalia lukemia on tilastoitu edellisen kerran finanssikriisin jälkeisinä vuosina 2009–2013, jolloin kvartaalivolyymi jäi alle 400 miljoonaan euroon muutamana vuosineljänneksenä.

Vuokra-asuntokiinteistöjen kauppavolyymi oli tammi-syyskuussa noin 600 miljoonaa euroa, mikä on viime vuosien tasoa matalampi. Noin puolet asuntokiinteistökaupoista on ulkomaisten sijoittajien tekemiä.

Toimistokiinteistöjen 400 miljoonan euron kauppavolyymi koostuu pääosin suurehkojen ja hyvälaatuisten kohteiden kaupoista. Liike‑, yhteiskunta‑ ja tuotannollisten kiinteistöjen volyymeissä jäätiin tammi‑syyskuussa 200–300 miljoonan euroon. Ulkomaisten sijoittajien osuus tammi‑syyskuun kiinteistökaupoista oli 55 prosenttia.

Toimitilavuokramarkkinoilla talouden epävarmuus painaa etenkin toimisto‑ ja liiketilojen kysyntää. KTI:n kiinteistötiedon mukaan Helsingin keskustan uusia toimistovuokrasopimuksia kuvaava indeksi nousi 3,7 prosenttia syksyn 2022 ja 2023 välisenä aikana. Toimitilabarometrin vastaajista 75 prosenttia arvioi toimistotilojen kokonaistarpeen vähenevän tulevan kolmen vuoden aikana.

Liiketilamarkkinoiden epävarmuus jatkuu. Liiketilojen vuokraodotukset olivat Rakli-KTI Toimitilabarometrissa lähes kaikilla alueilla negatiiviset. Liiketilojen käyttöasteet pysyttelevät toistaiseksi vahvoina, mutta vajaakäytön arvioidaan kasvavan.

Logistiikka-, varasto- ja tuotantotilojen kysyntä pysyttelee vahvana. Vuokriin odotetaan nousua kaikilla suurilla kaupunkiseuduilla. Myös käyttöasteodotukset ovat tuotannollisissa tiloissa positiivisia.

Pääkaupunkiseudun vuokra‑asuntomarkkinoilla on runsaasti tarjontaa, jonka odotetaan sulavan rakentamisen vähenemisen myötä. Uusia asuntovuokrasopimuksia kuvaavan indeksin nousu hidastui vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä 0,5 prosenttiin. Vuokrien nousu jatkuu pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa isoissa kaupungeissa pääkaupunkiseutua vahvempana.

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden tilanne on hyydyttänyt viime vuosien vilkasta vuokra‑asuntorakentamista. Vielä tänä vuonna pääkaupunkiseudulle valmistuu ennätysmäärä, lähes 7 500 uutta vuokra‑asuntoa, mutta ensi vuodesta alkaen volyymit putoavat rajusti, ennakoi KTI Kiinteistötiedon markkinakatsaus.

09

marras 2023

Lippulaivan energiajärjestelmät veivät voiton

Lippulaiva on voittanut Digitaalisuus ja uuden teknologian hyödyntäminen -kategorian energiajärjestelmillään Vuoden kauppakeskusteko 2023 -kilpailussa. Vaikuttava toteutus ja yhteiskunnallinen merkitys keräsivät tuomariston kiitokset.

*Lippulaiva palkittiin panostuksestaan tulevaisuuden energiajärjestelmiin Vuoden kauppakeskusteko -kilpailussa. Kuva: Citycon*

Lippulaivan alla on Euroopan suurin kaupallisen rakennuksen maalämpö- ja viilennyslaitos, joka tuottaa hiilivapaata energiaa keskuksen sekä sen yhteydessä olevien asuintalojen lämmitys- ja viilennystarpeisiin. Lämpöä ei päästetä yhtään hukkaan, vaan lauhde-energia ja ilmanvaihdon ylijäämälämpö otetaan talteen ja hyödynnetään uudelleen.

Maalämpöratkaisun ansiosta Lippulaivan katolle ei tarvinnut asentaa lauhduttimia, jolloin tilaa jäi viherkatoille ja aurinkopaneeleille – keskuksen katolla on 2 400 m² aurinkopaneeleja ja on 3 500 m² viherkattoa.

Lippulaivan fiksu ja oppiva mikroverkko ohjaa ja optimoi rakennuksen energiankulutusta ja -virtoja. Järjestelmän tehtävänä on tunnistaa, milloin sähköntarpeen huiput voidaan välttää ja milloin sähköä voidaan puolestaan varastoida. Verkkoon kytketyllä Lippulaivan energiavarastolla osallistutaan Fingridin säätösähkömarkkinoille ja tasapainotetaan sähköverkon toimintaa.

Lippulaiva on maailman ensimmäinen kultatason Smart Building -sertifikaatin saanut kaupallinen keskus, minkä lisäksi sillä on myös kultatason LEED-ympäristösertifikaatti.

– Olemme iloisia Lippulaivan saamasta palkinnosta ja ylpeitä keskuksestamme, joka viime vuonna voitti samaisen kilpailun vastuullisuussarjan, keskuspäällikkö Karoliina Hurmerinta toteaa.

Vuoden kauppakeskusteko -kilpailun järjestää vuosittain Suomen Kauppakeskusyhdistys ry. Kilpailun tavoitteena on nostaa esiin parhaat esimerkit suomalaisten kauppakeskusten uusista ideoista.

06

marras 2023

Astra-kampusrakennuksen peruskivi muurattiin Turussa

Hartelan rakentaman Astra-kampusrakennuksen peruskivi muurattiin 31. lokakuuta Turussa. Vastuullisuus huomioidaan läpi rakennusprosessin. Hankkeen tavoitteena on saada neljän tähden RTS-luokitus.

*Astra-rakennus sijaitsee lähellä Turun tuomiokirkkoa. Kuva: Sigge Arkkitehdit*

Åbo Akademin kampusalueella Tähtikortteliin rakentuva Astra-kiinteistö korvaa Gadolinia-kiinteistön osoitteessa Porthaninkatu 3–5. Rakennustyöt alkoivat tänä syksynä ja rakennus valmistuu syksyllä 2025. Hankkeen kokonaisala on 13 382 neliömetriä.

Astra-kampusrakennuksesta tulee Åbo Akademin opiskelijoiden ja henkilökunnan kohtaamispaikka. Astraan tulee muun muassa tuki- ja kirjastopalveluita, ravintola, kahvila sekä tiloja opetusta, ryhmätyöskentelyä ja itsenäistä opiskelua varten. Rakennusta tulee käyttämään myös Åbo Akademin yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Astrasta suunnitellaan myös turkulaisten kohtaamispaikka, jonka auditorio tarjoaa hienot puitteet esimerkiksi konferensseille.

Hankkeen tavoitteena on saavuttaa neljän tähden RTS-sertifikaatti, joka huomioi Suomen olosuhteet ympäristöasioiden näkökulmasta.

– On ratkaisevaa, että rakentamisessa otetaan vastuu ympäristöstä ja yhteiskunnasta, ja me Åbo Akademin säätiössä haluamme olla edelläkävijöitä tässä suhteessa. Tavoitteenamme on luoda Astraan parhaimmat tilat oppimiselle ja opetukselle samalla, kun minimoimme ympäristövaikutukset. Myös alihankkijoiden on sitouduttava hiilineutraaleihin suunnitelmiin, Åbo Akademin säätiön kiinteistöpäällikkö Mika Soinio kertoi.

– Astrassa rakennetaan kestävää pohjaa tulevaisuuden koulutukselle. Projekti on saanut vahvan startin ja toistaiseksi emme ole kohdanneet suuria yllätyksiä, vaikka työmaa sijaitsee vaativassa ympäristössä Turun tuomiokirkon naapurissa. Kaikki tähänastiset haasteet on ratkaistu aktiivisessa vuorovaikutuksessa tilaajan kanssa, Hartela Länsi-Suomen aluejohtaja Lauri Piitari kertoo.

01

marras 2023

Kampin asemakaavat päivitetään

Helsingin kantakaupungin vanhojen asemakaavojen ajantasaistaminen on käynnissä, ja Kampin asemakaavan muutoksella aloitetaan. Kaavamuutos mahdollistaa ullakkorakentamista olemassa oleviin rakennuksiin sekä palvelujen sijoittamista entistä joustavammin.

*Kalevankatu. Kuva: Sakke Somerma/Helsinki Partners*

Kampissa ja Leppäsuon korttelissa Etu-Töölössä on voimassa 115 erityyppistä asemakaavaa 1800-luvulta 2000-luvulle. Kaupungin mukaan monet asemakaavat eivät vastaa todellista toteutunutta rakentamista. Alueella on voimassa rakennuskieltoja, jotka poistuvat, kun asemakaavat päivitetään. Asemakaavan muutos ei koske erillisiä täydennysrakentamis- tai kehityshankkeita.

Kampin alue on kaupungin mukaan koko Suomen mittakaavassa taloudellisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävää aluetta.

Kaavamuutos mahdollistaa olemassa olevissa rakennuksissa ullakkorakentamista sekä muun muassa erilaisten palveluiden nykyistä joustavampaa sijoittamista soveltuviin kohteisiin.

Muutosten yhteydessä vaaditaan ilmastokestävyyden parannuksia kuten pihojen vehreyttämistä ja kestäviä, vähähiilisiä ratkaisuja. Kaavassa myös rajoitetaan tarpeetonta purkamista. Merkittävät muutokset ja täydennysrakentaminen vaativat jatkossakin erillisen asemakaavan muutoksen.

Kaavamuutoksessa kaavamerkinnät ja -määräykset yhdenmukaistetaan. Muun muassa kiinteistöjen rakennusoikeudet, rakennusalat ja käyttötarkoitukset on päivitetty vastaamaan paremmin voimassa olevien rakennuslupien ja toteutuneen rakentamisen mukaista tilannetta. Vuosien varrella moniin rakennuksiin on myös tehty muutostöitä kaupungin myöntämillä poikkeusluvilla. Nämä muutokset on nyt päivitetty uuteen asemakaavaan.

Kaavassa täydennetään ja yhtenäistetään kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten, puistojen, puurivien ja kaupunkikuvallisten kokonaisuuksien suojelua. Alueella on nykyisin arvokkaita, jopa 1800-luvulta peräisin olevia rakennuksia ja historiallisia puistoja vailla suojelumerkintää.

Annankadun ja Kansakoulukadun risteyksessä oleva alue muuttuu virallisesti puistoksi ja saa nimen Annanpuistikko.

Kaavaehdotusta käsitellään kaupunkiympäristölautakunnassa 31.10.2023. Sen jälkeen ehdotus laitetaan julkisesti nähtäville, ja siihen on mahdollisuus jättää muistutuksia. Lopullisesti asemakaavamuutoksen hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto.

27

loka 2023

Zsar on myytävänä verkkohuutokaupassa

Zsar-ostoskylälle Virolahdella etsitään Huutokaupat.com-palvelusta ostajaa. Kohteelle ei ole asetettu lähtöhintaa. Kohteen välittäjänä toimii In and Out Oy, LKV ja Ensio Pulkkinen.

*Ostoskylän julkisivut ovat empireä. Niiden takana olevat myymälätilat ovat teräsrunkoisia moduuleja. Kuva: Huutokaupat.com*

Vaalimaan rajanylityspaikan lähellä Virolahdella sijaitseva ostoskylä käsittää 13 rakennusta, joissa on toiminut muun muassa eri luksusmerkkien outlet-myymälöitä.

Zsarin ensimmäinen ja ainoaksi jäänyt vaihe valmistui marraskuussa 2018, ja se sisälsi 12 000 neliömetriä vuokrattavaa myymälätilaa ja pysäköintipaikat tuhannelle autolle. Zsar suljettiin joulukuussa 2022. Välittäjän mukaan kiinteistöä on huollettu ja ylläpidetty sulkemisen jälkeen.

Välittäjän mukaan huutokauppa kauppatapana takaa sen, että hinta määräytyy markkinatilanteen mukaan. Huutokaupat.comissa voidaan tavoittaa näkyvyyden kautta suuri yleisö sekä myös potentiaaliset ostajat sekä sijoittajat, jotka uskoisivat ostoskylän uuteen loistoon, välittäjä kertoo.

Huutokauppa päättyy tiistaina 14.11.2023 klo 20.30.

Projektiuutiset esitteli kohteen vuoden 2019 alussa.
https://www.projektiuutiset.fi/zsar-outlet-village-tuo-vaalimaalle-palan-vanhaa-helsinkia-ja-pietaria/

27

loka 2023

Valtion rakennusinvestoinnit ennätyskorkealla

Valtion kiinteistöistä vastaava Senaatti-konserni investoi kuluvana vuonna ennätyksellisen paljon ja rakennuttaa tiloja erityisesti turvallisuusviranomaisten käyttöön. Kokonaisuutena investointien ennustetaan nousevan yli 600 miljoonaan euroon, mikä on kaksinkertainen määrä pidemmän aikavälin keskiarvoon verrattuna.

*Senaatti-kiinteistöjen suurimpiin hankkeisiin lukeutuu muun muassa Suojelupoliisin uudet toimitilat. Kuva: Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy, Senaatti-kiinteistöt*

Senaatti-konsernissa on parhaillaan käynnissä 277 rakennushanketta eri puolilla Suomea. Investoinnit painottuvat erityisesti turvallisuustoimijoiden kohteisiin.

Senaatti-kiinteistöjen suurimpia rakennushankkeita ja kokonaisuuksia ovat mm. Suojelupoliisin uudet toimitilat, Oulun pääpoliisiasema ja Oulun vankila, Vantaan vankilan lisärakennus, Itä-Uudenmaan uusi pääpoliisiasema, Kansallismuseon lisärakennus ja peruskorjaus sekä Säätytalon laaja peruskorjaus. Lisäksi käynnissä on useita rakennusprojekteja Rajavartiolaitokselle ja Poliisille.

Puolustushallinnon tiloista vastaavan Puolustuskiinteistöjen merkittävimpiä hankekokonaisuuksia ovat F‑35-infrahankkeet ja Merivoimille toteutettavat infrahankkeet, suojatilojen modernisointiohjelman toteutus sekä Puolustusvoimien kasarmien modernisoinnit yhteisen suunnitelman mukaisesti.

Valtion rakennuttaminen jatkuu poikkeuksellisen vahvana lähivuodet. Vuosina 2024 ja 2025 investointien ennustetaan nousevan vuositasolla jopa 750 miljoonaan euroon. Tämän jälkeen palataan takaisin maltillisemmalle, noin 500 miljoonan euron vuositasolle. Rakentaminen painottuu jatkossakin korkean turvallisuustason kohteisiin ja valtion virastojen varautumiseen liittyviin investointeihin.

Senaatti-kiinteistöjen investoinnit olivat 2010-luvulla keskimäärin 250 miljoonaa euroa vuodessa. Erityisesti turvallisuusviranomaisten tiloihin on investoitu voimakkaasti 2020-luvulla. Rakennus- ja kiinteistöinvestoinnit olivat vuonna 2022 noin 490 miljoonaa euroa ja 2021 noin 420 miljoonaa euroa.

Rakennusalan markkinatilanne heijastuu valtion rakennuttamiseen.

– Muutos on ollut hyvin nopea. Vielä vuosi sitten markkina oli erittäin kuumentunut ja hintataso nousi rajusti. Eri puolilla Suomea oli vaikea saada ylipäätään tarjouksia. Nyt urakoiden hintataso on tullut huipputasolta selkeästi alaspäin ja tarjoushalukkuus kasvanut merkittävästi, rakennuttamisjohtaja Jonni Laitto Senaatti-kiinteistöistä sanoo.

Senaatti-konsernin hankkeiden työllisyysvaikutus on arviolta noin 9 000 henkilötyövuotta. Hankkeet toteutetaan eri puolilla Suomea pääasiassa paikallisten yritysten voimin. Korkean turvaluokan rakentaminen asettaa vaatimuksia käytettäville materiaaleille ja edellyttää mm. turvallisuusselvityksiä kaikilta työmaalla työskenteleviltä.

27

loka 2023

Senaatin Asema-alueet myy Oulun Asemakeskuksen alueen

Senaatin Asema-alueet Oy ja Oulun kaupunki ovat saaneet päätökseen neuvottelut Asemakeskuksen aluetta koskevasta kiinteistökaupasta, jonka pohjalta on valmisteltu sopimus alueen myynnistä kaupungille. Alueen kauppahinta on 14 miljoonaa euroa.

*Oulun Asemakeskuksen havainnekuvassa alue Hallituskadulta kaakkoon. Kuva: Oulun kaupunki*

Oulun yhdyskuntalautakunta käsittelee ja esittää kiinteistökaupan sekä lisämäärärahan myöntämistä kaupunginhallitukselle, josta asia etenee marraskuun alussa kokoontuvan kaupunginvaltuuston käsittelyyn. Senaatin Asema-alueet Oy:n hallitus tekee puolestaan päätöksen kiinteistökaupasta kaupungin käsittelyaikataulun mukaisesti.

Asemakeskuksen alueen kiinteistökaupan myötä junaradan itäpuolella oleva maa-alue sekä alueella sijaitsevat linja-autoaseman rakennukset siirtyvät Oulun kaupungin hallintaan. Radan länsipuolella oleva vanha asemarakennus jää Senaatin Asema-alueet Oy:n omistukseen.

– Olemme tyytyväisiä, että pääsimme kaupungin kanssa lopputulokseen, joka tyydyttää molempia osapuolia. Vuosien aikana on saatu paljon arvokasta tietoa jatkosuunnittelua varten, mikä mahdollistaa hankkeen toteutumisen. Meille tärkeintä on, että alue toteutuu ja kehittää osaltaan kaupunkikeskustaa sekä asemanseutua ja sen palvelutarjontaa, Senaatin Asema-alueet Oy:n kiinteistökehityspäällikkö Janne Marttinen sanoo.

Oulun Asemakeskuksen alueen kiinteistökauppa parantaa mahdollisuuksia kehittää asemanseutua kaupungin toivomaan suuntaan ja antaa enemmän joustovaraa alueen suunnitteluun.

– Olemme erittäin tyytyväisiä neuvotteluiden lopputulokseen. Alueen maanomistajana pääsemme kehittämään koko asema-alueen kokonaisuutta vanha poliisi- ja oikeustalon tontti mukaan lukien. Voimme vaikuttaa kaavan sisältöön, alueen toteuttamistapaan ja -järjestykseen sekä toteuttajien nimeämiseen. Alueen jatkokehitykselle on olemassa erittäin hyvät lähtökohdat, Oulun kaupungin kaupunkiympäristöjohtaja Marko Kilpeläinen toteaa.

Kaupunki jatkaa alueen suunnittelua arkkitehtuurikilpailun ideoiden ja asemakaavaluonnoksen pohjalta. Asemakeskuksen aluetta kehitetään liikenteen solmukohtana, jossa liikennepalveluihin ja matkaketjuihin yhdistyvät liiketilat, työpaikat, majoitus sekä asuminen.

– Asemakeskuksen toiminnallinen jakauma sekä painopisteet tilanvarauksineen ja liikenteellisine ratkaisuineen tarkentuvat suunnittelun edetessä. Suunnittelun tavoitteena on edelleenkin keskustamaisten toimintojen sijoittuminen kaupunkikuvallisesti ja arkkitehtonisesti korkeatasoisella tavalla ruutukaava-alueen jatkoksi, kaavoitusjohtaja Kari Nykänen kertoo alueen suunnittelun jatkosta.

26

loka 2023

Luksushotelli Grand Hansan operaattori vaihtuu viime metreillä

Helsingin ydinkeskustaan tulevan Grand Hansa -hotellin operaattori vaihtuu. Kohteeseen ei tulekaan Suomen ensimmäinen Hyatt-hotelli, vaan hankkeesta vastaava Ylva on solminut vuokrasopimuksen kansainvälisen hotellioperaattori Minor Hotelsin kanssa. Hotellin avajaiset siirtyvät.

Minor Hotels on Ylvan mukaan uusi toimija Suomen hotellimarkkinoilla. Pohjoismaissa ketju toimii ennestään Kööpenhaminassa, jonne se avasi viiden tähden hotellin vuonna 2021.

– Olemme iloisia kaikkien aikojen ensimmäisestä hotelliavauksestamme Suomessa. Avaus vahvistaa läsnäoloamme Pohjoismaissa, ja uskomme, että markkinassa on meille valtavat kasvumahdollisuudet. Investoimme etenkin ikonisiin kiinteistöihin kuten NH Collection Helsinki Grand Hansa -hotelliin Helsingissä ja NH Collection Copenhagen -hotelliin Kööpenhaminassa, sanoo Minor Hotelsin toimitusjohtaja Dillip Rajakarier.

Uusi hotelli sijoittuu Uuden ylioppilastalon, hotelli Seurahuoneena tunnetun Kalevantalon ja Hansatalon tiloihin.

Uuden sopimuksen myötä Ylva on purkanut aiemman vuokrasopimuksen suomalaisen Primehotelsin kanssa. Primehotelsin piti avata samaan lokaatioon Hyatt-ketjun hotelli. Sopimus on purettu yhteisymmärryksessä osapuolten kesken.

– On selvää, että operaattorin vaihtuminen tässä vaiheessa hanketta tulee vaikuttamaan hotellin avautumisen aikatauluun. Olemme kuitenkin iloisia, että mahdollisia ehdokkaita uudeksi operaattoriksi ilmoittautui huomattava määrä. Tämä osoittaa, että uuden hotellin konsepti ja sijainti Helsingin keskeisimmällä paikalla koetaan erittäin potentiaalisiksi, sanoo Ylvan kiinteistöjohtaja Ville Vaarala.

Ylvan tavoitteena on saattaa hotellityömaa valmiiksi vuoden 2023 loppuun mennessä, ja uuden hotellin on tarkoitus avautua vuoden 2024 alkupuolella. Minor Hotels tiedottaa avautumisen aikataulusta myöhemmin syksyllä.

25

loka 2023

Senaatti-kiinteistöt kauppaa Jokioisten kartanoa

Senaatti-kiinteistöt myy Jokioisten kartanon kiinteistökokonaisuuden, joka pitää sisällään 96 hehtaarin peltoalueet sekä lukuisia kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia. Historiallinen kartanorakennus ja sen miljöö on ollut keskeinen osa Jokioisten alueen historiaa ja kulttuuria jo satojen vuosien ajan.

*Historiallisen Jokioisten tilan päärakennus on valmistunut 1700-luvun lopussa. Kuva: Senaatti-kiinteistöt*

– Jokioisten kartano ei ole vain rakennus, vaan laaja kiinteistökokonaisuus, joka tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia. Kartanon tontilla sijaitsee muun muassa yli 200-vuotias englantilaistyylinen puisto, joka on säilyttänyt alkuperäisen loistonsa, kohteen myynnistä vastaava Senaatin myyntipäällikkö Sirpa Rouhiainen sanoo.

Jokioisten kartano myydään, koska sille ei ole valtion käyttöä ja alueella toimivan Luonnonvarakeskuksen tilatarpeet ovat vuosien varrella muuttuneet, ja sen toimintoja on keskitetty Jokioisilla sijaitsevalle kampukselle. Valtion kiinteistöstrategian mukaan valtiolle tarpeettomista kiinteistöistä luovutaan ja omistukseen sidotut pääomat vapautetaan yhteiskunnan muihin tarpeisiin.

Jokioisten tilan historiaa on kirjattu jo 1500-luvulta lähtien. Tilasta muodostettiin säteri 1618. Omistukset vaihtuivat ja hajosivat useisiin käsiin kunnes se jälleen yhdistettiin 1764 ja maaherra Ernst Gustaf von Willebrand lunasti 1791 koko jättiläismäisen säteritilan itselleen.

Maaherra von Willebrand oli Jokioisten kartanon isännistä ensimmäinen, joka osallistui henkilökohtaisesti maaomaisuutensa hoitamiseen. Hänen aikanaan tilalla oli rakennustoiminta poikkeuksellisen mittavaa: 18 vuoden aikana toteutettiin yhteensä 30 rakennusta. Päärakennuksen lisäksi rakennettiin väen asuntoja, maatalouden hyötyrakennuksia ja perustetun teollisuuden edellyttämiä rakennuksia kuten saha, mylly, verkatehdas ja rautaruukki. Maaherra von Willebrandin pyrkimykset maanviljelyksen ja sen rakennusten suhteen tähtäsivät kokeilevien ja tavanomaisesta poikkeavien ratkaisujen löytämiseen.

23

loka 2023

marja_citymark