FIGBC: Mieluummin ongelman ratkaisija kuin pahis

Green Building Council Finland (FIGBC) määrittelee perustehtäväkseen tavoitella nopeaa kestävyysmuutosta rakennetussa ympäristösssä. Yhdistyksellä on nyt 320 yritys- ja yhteisöjäsentä, ja sen hallitusta on juuri uusittu viidellä vaikuttajalla.

Kuva: Jaana Ahti-Virtanen

Energiamurroksen ja kiertotalouden edistäminen ovat avaimia luonnon ja ilmaston kaksoiskriisin ratkaisuun, FIGBC toteaa.

– Meidän visionamme on maapallon kantokyvyn rajoissa menestyvä kiinteistö- ja rakennusala. Näyttöjä kyllä löytyy, toimialalla on tähän osaamista, Green Building Council Finlandin toimitusjohtaja Antti Ruuska sanoo.

Ruuskan mukaan kiinteistö- ja rakennusalalle on pedattu kestävyyshaasteiden ratkaisijan roolia.

– Jos emme tätä roolia lunasta, voi sankarin viitan sijaan tarjolla ollakin pahiksen rooli, Ruuska toteaa.

Sankaruuteen tarvitaan Green Building Council Finlandin mukaan yhteistyötä.

– Green Building Council Finlandin uutta strategiaa on työstetty yhdessä jäsenistön kanssa viidessä eri työpajassa, ja sitä on kommentoinut yli 150 ihmistä. Yhdessä on todettu, että aivan mainiosti tämä toimiala pystyy menestymään maapallon kantokyvyn rajoissa, Ruuska kertoo.

Järjestön 1.1.2024 aloittavaan hallitukseen on uusiksi jäseniksi nimitetty Aalto-yliopiston professori Matti Kuittinen, Taaleri Oyj:n kiinteistökehityksen ja rakennuttamisen johtaja Timo Metsälä, Stora Enso Woodin Head of Sustainability Johanna Pirinen, Y-Säätiön projektipäällikkö, arkkitehti Inari Virkkala ja Nrepin viestintäpäällikkö Jannica Aalto.

Hallituksessa jatkavat Antiloopin Head of Sustainability and Property Management Hannamari Koivula, Pontos Groupin kiinteistösijoitusjohtaja Päivi Tomula, Betolarin EMEA-alueen avainasiakaspäällikkö Mikko Marjalaakso, A-Insinöörien kestävän kehityksen ja uusien palvelujen johtaja Liisa Jäätvuori, Granlundin energiatoimialan johtaja Ville Reinikainen sekä SRV:n kehitysjohtaja Miimu Airaksinen, joka toimii uuden hallituksen puheenjohtajana ja NRC Groupin ympäristöpäällikkö Jukka Viitanen, joka valittiin uuden hallituksen varapuheenjohtajaksi.

Senaatti myi Otaniemestä kaksi kiinteistöä Newil&Baulle ja Kusinkapitalille

Senaatti-kiinteistöt on tehnyt kiinteistökaupan Newil and Bau Oy:n ja Kusinkapital Ab:n hallinnoiman yhtiön kanssa kahdesta kiinteistöstä Otaniemessä. Kiinteistöt muodostavat suuren kehitettävän kokonaisuuden Kivimiehen alueella, jossa on vireillä asemakaavan muutos.

Kuva: Senaatti-kiinteistöt

Kaupan kohteena olevat kiinteistöt Kivimiehentie 1 ja 2 sijaitsevat keskeisellä paikalla Otaniemen yliopistokampuksen ja Keilaniemen välissä. Rakennukset ovat toimineet aikaisemmin toimisto-, laboratorio-, opetus- ja majoituskäytössä. Myynnistä järjestettiin viime keväänä tarjouskilpailu.

 –  Olemme erittäin tyytyväisiä, että tämä vaille valtiokäyttöä jäänyt kiinteistökokonaisuus sai nyt uuden omistajan, joka pääsee saattamaan loppuun käynnissä olevan kaavamuutoksen ja tuo tämän kokonaisuuden kehittämiseen kokemuksensa erityisesti asuntokehittäjän näkökulmasta, Senaatin kiinteistökehityspäällikkö Emmi Sihvonen sanoo.

Newil&Baun ja Kusinkapitalin suunnitelmana on kehittää korttelia asuinkäyttöön, elävöittää aluetta sekä tuoda sinne lisää palveluita, kuten päiväkoti ja leikkipuisto. Kokonaisuudesta on käynnissä arkkitehtikutsukilpailu, jonka voittaja valitaan alkuvuodesta.

– Tavoitteenamme on luoda kokonaisuudesta Espoon kiehtovin uusi asuinalue, jossa yhdistyvät yksityiskohtiin ulottuva arkkitehtuuri, vehreys, ekologisuus ja arkea helpottavat palvelut, Newil & Baun toimitusjohtaja Petri Ylivuori toteaa.

Asuntorakennuttaja Newil & Baun asuntomyynti vuonna 2022 oli 80 miljoonaa euroa, ja sopimuksissa oleva hankekanta on yhtiön mukaan yli 400 miljoonaa euroa. Kusinkapitalon yksityinen perheomisteinen sijoitusyhtiö. Omistajat ovat Hartwallin suvun yksi sukuhaara.

Namika Areenalle Betonijulkisivu-palkinto 

Vuoden 2023 Betonijulkisivu-arkkitehtuuripalkinnon on voittanut Arkkitehdit Rudanko + Kankkunen Oy kohteellaan Namika Areena Helsinki. Areena on Helsingin NMKY:n käytössä, ja lisäksi siellä järjestetään Pakilan peruskoulun liikunnanopetusta.

Kuva: Kuvio Oy Martin Sommerschield

Tuomariston mukaan Namikan koripalloareena on urheiluhallien joukossa poikkeus, sillä sen arkkitehtuuri on harkittua ja pysyvän oloista. Halli on Kehä 1:n laidassa, tontin korkeimmalla kohdalla. Rakennus on jämäkkä, selkeä ja varmanoloinen, ja sen julkisivut vahvistavat tätä mielikuvaa onnistuneesti, tuomaristo toteaa.

Julkisivujen kolmiulotteinen kuvio on haettu koripallon historiasta, pelin varhaisimmasta korityypistä, jossa kori oli tehty puukapuloista. Julkisivujen punaruskea väritys viittaa nahkaiseen koripalloon. Valittu väri sopii hyvin puiden ympäröimälle tontille eri vuodenaikoina, tuomaristo sanoo.

Elementtijulkisivun saumat on käsitelty samalla Umbra-patinakäsittelyllä kuin betonipinnat, jolloin julkisivun värierot ovat tasaantuneet, ja julkisivu antaa tuomariston mukaan rauhallisen, yksiaineisen vaikutelman. Kokonaisuuden väritys liittyy ympäröiviin oransseilla tehosteväreillä terävöitettyihin musta-valkoisiin ulkokenttiin ja paikoitusalueisiin.

Namika Areenan on suunnitellut Arkkitehdit Rudanko + Kankkunen. Pääsuunnittelijana on toiminut Hilla Rudanko ja ARK rakennussuunnittelijana Panu Härmävaara. Rakennesuunnittelija on Ideastructura Oy. 

Namika Areenan tilaajana on Helsingin NMKY ja toteuttajana NCC Finland Oy. Julkisivun toimitti Betset Oy ja julkisivun Umbra- värjäyksen toteutti ART-Betoni Oy.

Betoniteollisuus ry:n elementtijaoksen yhdeksännen kerran järjestämän Betonijulkisivu-arkkitehtuuripalkinnon tarkoituksena on tuoda esiin onnistuneesti toteutettuja betonijulkisivukohteita ja niiden suunnittelijoita. Kilpailussa palkitaan voittaneen julkisivun suunnitellut arkkitehtuuritoimisto 5000 eurolla. 

Tänä vuonna tuomaristossa olivat mukana arkkitehti SAFA Aleksi Niemeläinen, arkkitehti SAFA Henna Helander ja arkkitehti SAFA, päätoimittaja Maritta Koivisto. Tuomariston sihteerinä toimi DI, jaospäällikkö Janne Kihula Betoniteollisuus ry:stä.

Pikku-Finlandia sai jatkoajan vuodelle 2025

Finlandia-talon perusparannuksen aikaiseksi väistötilaksi rakennettu Pikku-Finlandia jatkaa toimintaansa ainakin vuoden 2025 loppuun saakka.

Pikku-Finlandia valmistui Finlandia-talon väistötilaksi keväällä 2022. Kuva: Finlandia-talo

Vuoden 2022 maaliskuussa avautunut Pikku-Finlandia on ollut suosittu tapahtumakeskus ja sen toiminta jatkuu Finlandia-talon uudelleenavajaisten jälkeenkin. Finlandia-talo Oy on anonut Helsingin kaupungilta viiden vuoden lisäaikaa.

– Pikku-Finlandian huippuhetkiä ovat olleet kansainväliset kongressit, joihin kokoontui ihmisiä ympäri maailman. Lisäksi Töölönlahti jazz -tapahtumat, erilaiset gaalajuhlat sekä lukuisten uusien lanseerausten tapahtumapaikkana toimiminen ovat jääneet mieleen, Finlandia-talon toimitusjohtaja Johanna Tolonen kertoo.

Helsingin kaupunki suunnittelee Pikku-Finlandian siirtoa mahdollisesti Tapulikaupunkiin, jossa se palvelisi Helsingin medialukion lisätilana syksystä 2026 alkaen. Ennen lopullista päätöstä tarkastellaan vielä tarkennettua suunnitelmaa ja aikataulua Finlandia-talon ja Töölönlahden alueen kehittämisen osalta.

Pikku-Finlandia on herättänyt kansainvälistäkin huomiota arkkitehtuurillaan.  Rakennus syntyi Aalto-yliopiston opiskelijaprojektina puurakentamisen ja rakennussuunnittelun yhteisellä maisteriopintojen kurssilla. Jaakko Torvisen ehdotus Finlandia Forest pääsi jatkokehitettäväksi ja lopulta toteutettavaksi valittiin Jaakko Torvisen, Elli Wendelinin ja Havu Järvelän työ.  

Pikku-Finlandiassa on 2 200 neliötä asiakastilaa, kapasiteettia 1 100 henkilölle ja istuvalle illalliselle mahtuu 800 henkilöä. Rakennuksen terassi on 127 metriä pitkä. Pikku-Finlandiassa on vuosina 2022–2023 järjestetty yli 500 tapahtumaa.

Uudistettu Finlandia-talo avataan yleisölle alkuvuodesta 2025.

Turun kansainvälinen koulu entisiin Tunturin tiloihin

Turun kansainvälinen koulu saa uudet tilat Kupittaalta Hemsön omistamasta kiinteistöstä. Hemsö tekee rakennukseen useita tilamuutoksia ja uudistaa piha-alueen. Uudet tilat on tarkoitus ottaa käyttöön keväällä 2026. Samalla myös rakennuksen nykyisen vuokralaisen Turun ammattikorkeakoulun tiloja uudistetaan.

Turun kansainvälinen koulu muuttaa Hemsön omistamaan Lemminkäisenkatu 30:n kiinteistöön. Myös Turun ammattikorkeakoulu jatkaa vuokralaisena rakennuksessa. Kuva: Kuvatoimisto Kuvio

Turun kaupunki on valinnut yhteiskuntakiinteistösijoittaja Hemsön toteuttamaan uudet tilat Turun kansainväliselle koululle. Koulu muuttaa Kupittaalle Tiedepuiston alueelle Hemsön omistamaan Lemminkäisenkatu 30:n kiinteistöön, jonka vanhin osa valmistunut 1952 Tunturin polkupyörätehtaaksi ja matala osa on 1970-luvulta. Rakennus saneerattiin opetuskäyttöön vuosituhannen vaihteessa. Hemsön omistuksessa kiinteistö on ollut vuodesta 2013.

Tilamuutoshankkeessa Lemminkäisenkadulle toteutetaan tilat 450:lle kansainvälisen koulun oppilaalle ja 90:lle englanninkielisen varhaiskasvatuksen lapselle. Rakennukseen tehdään uutena muun muassa liikuntasali, musiikin, kuvaamataidon, kotitalouden, käsitöiden ja luonnontieteiden opetustilat sekä palvelukeittiö ruokailutiloineen. Kokonaisuuden laajuus on noin 6 500 neliömetriä.

Rakennusvaihe on tarkoitus aloittaa vuoden 2024 lopulla ja tilojen on määrä valmistua keväällä 2026. Hemsön investointi on yli 11 miljoonaa euroa.

Hemsö ja Turun kaupunki ovat allekirjoittaneet 20 vuoden vuokrasopimuksen. Hemsö vastaa rakennuksesta ja sen ylläpidosta koko vuokrakauden ajan.

Hemsö on myös sopinut tilamuutoksista kiinteistön nykyisen vuokralaisen, Turun ammattikorkeakoulun kanssa. Ammattikorkeakoulun käytössä on jatkossa noin 10 000 neliötä, joissa opiskelee 1 500 oppilasta.

– Olemme tyytyväisiä, että pääsemme kehittämään Lemminkäisenkadun tiloja yhdessä pitkäaikaisen kumppanimme Turun ammattikorkeakoulun kanssa. Seuraavaksi jatkamme suunnittelua rakennuslupaa ja toteutusta varten kaupungin ja ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyössä, Hemsön maajohtaja Jarkko Leinonen kertoo.

Turun kansainvälisen koulun tilat tehdään monikäyttöisiksi ja muunneltaviksi niin, että ne soveltuvat monenlaisiin opetustilanteisin ja erilaisten oppijoiden tarpeisiin. Myös aistiesteettömyys on huomioitu, sanoo hankkeesta Hemsöllä vastaava projektipäällikkö Heini Jokinen.

– Esimerkiksi valaistus, äänieristys ja akustiikka on suunniteltu niin, että aistit kuormittuvat mahdollisimman vähän. Sisäpihalle rakennamme viihtyisän ja aktivoivan alueen, jossa on tilaa monipuoliseen liikkumiseen ja leikkiin mutta yhtä lailla paikkoja rauhallisempaan oleiluun, Jokinen kertoo.

Turun kansainväliselle koululle on etsitty uusia tiloja pitkään ja elokuussa 2022 kaupunki hyväksyi päivitetyn tilatarveselvityksen ja esisopimuksen tilojen suunnittelun edistämisestä Hemsön kanssa.

– Olemme tehneet Hemsön kanssa vuosien ajan hyvää yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalvelurakennusten osalta. Huolellisen valmistelun lopputuloksena pääsemme ratkaisemaan kansainvälisen koulun tilakysymyksen yhdessä luotettavaksi osoittautuneen kumppanin kanssa, Turun tilapalvelujohtaja Leevi Luoto sanoo.

Turun ammattikorkeakoulun rehtori Vesa Taatila sanoo, että kansainvälisen koulun muutto ammattikorkeakoulun naapuriksi tukee ammattikorkeakoulun jatkuvasti kansainvälistyvää toimintaympäristöä.

Peab korjaa Hotelli Vantaan

Peab toteuttaa KOY Haukipurontielle (Keva) Original Sokos Hotel Vantaan osittaisen peruskorjauksen. Urakkasumma on 13,5 miljoonaa euroa. Työt aloitetaan joulukuussa 2023 ja kohde luovutetaan helmikuussa 2025. 

Hotelli Vantaa sijaitsee keskeisellä paikalla junaradan ja Tikkurilan kauppakeskuksen vieressä. Kuva: Original Sokos Hotel Vantaa 

Saneerattava kohde on vuonna 1991 valmistunut seitsemänkerroksinen hotellirakennus, johon on tehty laajennus vuonna 2003. Hotellihuoneita on yhteensä 271 kappaletta. 

Urakka pitää sisällään tilojen ja talotekniikan osittaisen peruskorjauksen. Vanhemman rakennusosan talotekniikka kunnostetaan melko laajasti, sisätiloihin tehdään rajallisesti muutoksia sekä vesikattojen ja parvekkeiden lattiapintojen korjauksia. Metallirakenteiset kylpyhuoneet puretaan ja uudet kylpyhuoneet toteutetaan samoille paikoille levyrakenteisina. Myös IV-konehuoneet modernisoidaan ja puuttuva jäähdytys lisätään. 

Hotellin pääaulaa ajanmukaistetaan avartamalla tilaa. Hotellin pysäköintikellarien kantavat rakenteet korjataan. 

Rakennuksen uudempaan osaan tehdään hotellihuoneiden ja käytävien pintakorjauksia. Hotellihuoneiden kylpyhuonetiloihin ei kohdistu juurikaan toimenpiteitä, mutta viemäreitä kunnostetaan sukitustekniikalla. 

– Meillä Peabilla on vahva osaaminen hotellien korjaushankkeista. Projektinjohtourakka on erinomainen toteutusmalli kohteen kaltaisiin peruskorjauksiin, joissa saadaan aidosti kaikkien osapuolien ammattitaito hyödynnettyä hankkeen eduksi, aluejohtaja Ilkka Laakeristo sanoo. 

Keilaniemen toimistotornin rakentaminen jää vielä toteutumatta

SRV tiedotti toukokuussa 2023 päässeensä yhteisymmärrykseen Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen sekä HGR Property Partners Oy:n muodostaman konsortion kanssa projektijohtourakkasopimuksen pääehdoista liittyen merkittävän kokoisen toimistotornin rakentamiseen Keilaniemeen.

Espoon Keilaniemeen suunnitellun toimistotornin rakentaminen viivästyy. Havainnekuva Keilaniemenrannasta: HGR

Kohteen rakennustöiden aloittaminen oli ehdollinen kiinteistökehityshankkeelle tavanomaisten investointiedellytysten toteutumiselle ja tilaajakonsortion lopullisen hankepäätöksen syntymiselle. 

Tilaajakonsortio vahvisti SRV:lle, että edellytyksiä hankkeen aloittamiselle ei ole saavutettu tavoitellussa aikataulussa ja siten hanke ei etene suunnitellusti. 

– Teimme laajan tornirakentamisen kokemuksemme pohjalta yhteistyössä tilaajakonsortion kanssa merkittävän kehitystyön tukeaksemme hankkeen aloitusedellytysten toteutumista. Markkinatilanteesta johtuen kohteen aloitusedellytykset eivät ainakaan tässä vaiheessa toteudu suunnitellusti ja tavoitellussa aikataulussa, SRV:n toimitusjohtaja Saku Sipola sanoo. 

Pasilan Huippuun Hoasin pääkonttori, opiskelija-asuntoja ja liiketilaa

Helsingin seudun opiskelija‑asunto­säätiön Hoasin rakennuttama Huippu nousee Keski‑Pasilaan. Kolmeen 7‑kerroksiseen lamelli­taloon ja kolmeen 14‑17‑kerroksiseen torni­taloon rakennetaan lähes 400 opiskelija‑asuntoa ja Hoasin uusi pää­konttori. Pääkaupunki­seudun solmu­kohtaan sijoittuva Huippu tarjoaa opiskelijoille heidän toivomiaan yksiöitä sekä Pasilan palvelut ja liikenneyhteydet.

Huippuun rakennetaan kolme 14–17-kerroksista ja kolme 7-kerroksista lamellitaloa sekä välialueiden matalampia rakennusmassoja. Etelän suuntaan avautuvat 5-kerroksisten rakennusten kattopihat ovat viheralueita. Kuva: Arkkitehtuuritoimisto B & M Oy

Helsingin Keski-Pasilaan nousevan opiskelijoiden asuintalon rakentaminen on alkanut. Helsingin seudun opiskelija‑asunto­säätiön rakennuttama Huippu on Hoasin suurin yksittäinen hanke ja hybridi­rakennuksena ainutlaatuinen.

Kolmesta 14‑17‑kerroksisesta tornista ja kolmesta matalammasta lamelli­talosta rakentuvaan kokonaisuuteen tulee kaikkiaan lähes 400 opiskelija‑asuntoa, pääosin yksiöitä. Koko Huippu‑korttelin laajuus on 16 000 kerrosneliömetriä.

– Opiskelija‑asuntojen soluaika on ohi. Kun Huipun toteutus­suunnittelu aloitettiin vuonna 2019, asunnoistamme 70 prosenttia oli soluja, mutta opiskelijat halusivat vain yksiöitä tai kaksioita, Hoasin hanke­päällikkö Anneli Keränen kertoo.

Ensimmäiset opiskelijat pääsevät muuttamaan Huippuun kahden vuoden kuluttua marraskuussa 2025. Rakennus valmistuu kokonaisuudessaan vuonna 2026.

Huippu‑korttelin kokonaisuus nousee Kauppakeskus Triplan pohjois­puolelle. Huipun pää‑ ja arkkitehti­suunnittelusta vastaa A‑Insinöörit‑konserniin kuuluva Arkkitehtuuritoimisto B & M Oy, joka oli mukana hankkeessa jo kaavan viite­suunnittelu­vaiheessa 2015–2018 yhdessä Hoasin ja Helsingin kaupungin kanssa. Suunnittelua on tehty yhdessä A‑Insinöörien rakenne‑ ja akustiikka­suunnittelijoiden kanssa. Hankkeen urakoi Hartela.

Rakennuksen alimpiin kerroksiin tulee Hoasin uusi pääkonttori.

– Viidenteen kerrokseen asti ei voi raide­liikenteen ja vilkas­liikenteisen Veturikadun vuoksi rakentaa asuntoja, ja siksi alimmat kerrokset ovat toimistoja ja liike­tilaa. Huippu onkin moni­muotoinen hybridi­rakennus, jonka ala­kerroksissa on monia erilaisia toimintoja ja isoja toimistoja, ja näiden päällä paljon pieniä opiskelija‑asuntoja, pää­suunnittelija J‑P Lehtinen B & M Oy:stä kertoo.

Oma erityisyytensä ovat korttelin lukuisat kansipihat, joita on matalampien rakennusten katoilla.

– Huipussa on paljon suuria viher­kattoja ja maisema­terasseja. Tiiviillä tontilla käytännössä kaikki piha‑alueet ovat kansi­pihojen viher­alueita, Lehtinen sanoo.

Huipussa on hyvin huomioitu yleistyneen yksin‑ ja etä­opiskelun vasta­painoksi tarvittavat yhteis­tilat. Kunto­salin ja pesulan lisäksi yhteis­tiloihin kuuluu yhteis­opiskeluun tarkoitettu luku­sali, asukas­toimikuntien käyttöön tarkoitettu workshop‑tila sekä tapahtuma- ja liikunta­tila, joka on avoin kaikille Hoasin asukkaille.

Rakennesuunnittelun kannalta haastavinta olivat juuri rakennuksen monet eri käyttö­tarkoitukset saman rakennus­massan sisällä. Runko toteutetaan teräsbetonirakenteina.

– Korkeiden tornitalojen massojen alla on paljon erilaisia tiloja, joiden vuoksi tornien rakenteet ovat poikkeuksellisen vaativia ja moni­puolisia – siellä on muun muassa rakenteellisesti haastavia paikalla­valettuja kuorman­siirto­rakenteita. Kansi­pihoilla ja terasseilla rakenne­suunnittelun kannalta tärkeintä olivat lukuisat vedeneristys­detaljit ja vesien pois ohjaaminen hallitusti, suunnittelu­johtaja Sami Moisio A‑Insinööreistä sanoo.

Koska korkeat rakennus­massat avautuvat kohti meluista rata‑ ja tie­aluetta, on melun ehkäisyä ja akustiikka­ratkaisuja pohdittu saman­aikaisesti arkki­tehtuuristen valintojen kanssa. Melu­mallinnuksilla varmistettiin melun­suojaamisen näkö­kulmasta paras massoittelu. Rakennusten sijoittelu ja mitta­suhteet ovat sellaiset, että ne estävät raide‑ ja katu­melun pääsyn piha‑alueille.

Spondan rakennuttama toimitilarakennus nousi harjaan Tikkurilassa 

Kiinteistösijoitusyhtiö Sponda rakennuttaa Tikkurilan juna‑aseman läheisyyteen toimisto‑ ja liiketila­kiinteistöä, joka tarjoaa noin 16 000 kerros­neliömetriä korkea­laatuista ja vastuullista toimitilaa. Lauri Korpisen katu 9:ssä kesällä 2022 käynnistynyt hanke etenee suunnitelmien mukaisesti ja rakennus on harja­korkeudessa. Vuoden­vaihteessa 2024–2025 valmistuvan talon pää­vuokralaiseksi tulee Valmet. 

Energiatehokas toimisto- ja liiketilakiinteistö rakennetaan Lauri Korpisen kadulle lähelle Tikkurilan juna-asemaa. Kuva: Sponda Real Estate

Korkealaatuisen toimitalon suunnittelussa on panostettu tilojen muunto­joustavuuteen ja rakennuksen energia­tehokkuuteen. Suunnittelua on edistetty tiiviissä yhteistyössä Valmetin kanssa, jolle toteutetaan muunneltavat tilat, jotka tukevat parhaalla mahdollisella tavalla yrityksen liiketoimintaa. 

– Valmet on hyvä esimerkki globaaleista edelläkävijä­yrityksistä, jotka haluavat panostaa vastuullisiin toimi­tiloihin ja henkilökuntansa hyvin­vointiin. Keskeisillä paikoilla sijaitseville, korkea­laatuisille ja muunneltaville toimi­tiloille on vahvaa kysyntää yritysten panostaessa tiloihin, jotka houkuttavat henkilö­kuntaa toimistoille. Toimisto­ympäristössä tapahtuu luontevia kohtaamisia ja yhteis­työn tekeminen on sujuvaa, mikä ruokkii yritys­kulttuurin vahvistamista, työ­hyvin­vointia sekä innovointia, Spondan toimitus­johtaja Christian Hohenthal toteaa. 

Talon päävuokralainen Valmet siirtää Lauri Korpisen kadun toimistoon toimintansa kahdesta eri sijainnista. Rakennuksessa tulee työskentelemään noin 800 henkilöä. 

– Rakenteilla on nyt tiloja, jotka tukevat parhaalla mahdollisella tavalla toimintaamme ja henkilöstömme työ­hyvin­vointia pitkälle tulevaisuuteen. Uusi toimisto­talo on merkittävä sijoitus henkilöstöömme Suomessa. Meidät valittiin syyskuussa tekniikan alan ammattilaisten keskuudessa ihanteellisimmaksi työn­antajaksi Suomessa. Uskomme, että tämä uusi toimistomme Tikkurilassa on vahva vetovoima­tekijä seuraavina vuosina ja vuosi­kymmeninä, Valmetin kiinteistö­johtaja Kimmo Kohtamäki toteaa. 

Uudisrakennuksessa työskentelevien arkea tukevat talon moni­puoliset palvelut, kuten lounas­ravintola, Lidl‑myymälä, iso pyörä­parkki ja sen yhteydessä olevat sosiaali­tilat sekä parkki­halli sähkö­autojen lataus­pisteineen. Talon omia, arkea helpottavia palveluja täydentää alueen moni­puolinen palvelu­tarjonta. Kiinteistö sijaitsee aivan Tikkurilan juna‑aseman ja kauppa­keskus Dixin välittömässä läheisyydessä. 

– Olemme iloisia, että pääsemme vihdoin avaamaan myymälän Tikkurilan juna‑aseman läheisyyteen, jossa meitä on kaivattu jo pitkään. Tavallisesta Lidl‑konseptista poikkeava myymälä avautuu toimisto‑ ja liike­tilojen yhteyteen ja tulee vastaamaan alueen asukkaiden päivittäis­tavarakaupan tarpeisiin, Lidlin kiinteistö­kehitys­päällikkö Toni Lautala sanoo. 

Kiinteistö tavoittelee energia­tehokkuus­luokka A:ta sekä platinatason LEED‑ympäristö­sertifikaattia. Energia­tehokkuutta parantaa osaltaan ympäristö­ystävällisen maalämpö­järjestelmän käyttö. Talon katolle asennetaan aurinko­paneelit. Rakentamisesta aiheutuva hiili­jalanjälki pyritään minimoimaan, ja tavoitteena on myös täyttää EU‑taksonomian vaatimukset. 

Legendaarinen Original Sokos Hotel Vantaa uudistuu

Vantaan tunnetuin hotelli Original Sokos Hotel Vantaa uudistetaan vuoden 2024 aikana. Hotelli­huoneista ja kokous­maailmasta tehdään entistä tasokkaammat ja paremmin nyky­ajan vaatimuksia vastaaviksi. Myös ravintoloihin on luvassa uutta. Uudistuksen ensimmäinen vaihe valmistuu syksyllä 2024 ja toinen keväällä 2025.

Hotellin värimaailmaan ja ilmeeseen on tuotu elementtejä muun muassa alueen kulttuurista ja luonnosta. Kuva: Vallila Interiors

Original Sokos Hotel Vantaan, tutummin Hotelli Vantaan uudistuksessa hotelli­huoneet saavat valoisamman ja modernimman ilmeen. Koko ensimmäinen kerros vastaan­otto- ja neuvottelu­tiloineen sekä ravintoloineen saneerataan paremmin asiakkaita ja heidän moni­puolisia tarpeitaan palveleviksi.

– Hotellimme on ollut jo vuosi­kymmenten ajan kaupunkilaisten sekä matkailijoiden viihtymisen ytimessä. Haluammekin tarjota myös seuraavina vuosi­kymmeninä huippu­luokkaista palvelua ja rentoa viihtymistä entistä tasokkaammissa tiloissa hotellin perinteitä kunnioittaen. Haluamme, että lähestyttävyys ja ainut­laatuinen tunnelma sekä ensi­luokkainen asiakas­palvelu säilyvät jatkossakin, hotellinjohtaja Martin Andergård kertoo.

Vuodesta 1991 toimineen Original Sokos Hotel Vantaan sijainti juna­radan ja Tikkurilan kauppa­keskuksen vieressä vetää niin kuluttaja- kuin yritys­asiakkaita puoleensa. Tikkurila on Vantaan kovimpia kasvu­keskittymiä ja sen veto­voimaa lisää palveluiden, liikenne­järjestelmien sekä virkistys­alueiden jatkuva, voimakas kehittäminen.

Original Sokos Hotel Vantaan uudistuksen ensimmäinen vaihe toteutetaan tammikuun ja lokakuun 2024 välisenä aikana. Uuden ilmeen saavat hotellin kantaosan 165 hotelli­huonetta käytävineen ja hissi­auloineen, ensimmäisen kerroksen vastaan­ottotilat sekä moni­käyttöiset kokous­tilat, joiden tekniikka modernisoidaan.

Myös ravintola­maailmassa tapahtuu. Seurustelu­ravintola Pub Hertas avautuu ensimmäisenä asiakkaille huhtikuussa 2024. Muut ravintolat eli Amarillo, Tulisuudelma sekä yökerho Night avautuvat marraskuussa 2024.

Uudistuksen toinen vaihe valmistuu keväällä 2025, jolloin hotellin laajennus­siiven 100 hotelli­huonetta käytävineen sekä siellä sijaitsevat kokous­tilat ovat valmiita asiakkaille.

– Hotellin 265 huonetta sekä 14 eri­kokoista juhla- ja kokous­tilaa muuttuvat tyylikkäiksi ja laadukkaiksi tiloiksi, jotka vastaavat vaativimpiinkin tarpeisiin. Uudistuksessa modernisoidaan muun muassa yli 100 hengen auditorio, joka soveltuu korkea­tasoisiinkin tiedotus­tilaisuuksiin, koulutuksiin ja seminaareihin, Martin Andergård ketoo

Hotellikiinteistön omistaa julkisen alan työeläke­vakuuttaja Keva, jolle uudistus on merkittävä investointi.

– Hotelli Vantaalla on meille aivan erityinen merkitys, onhan se Kevan ensimmäisiä kiinteistö­sijoituksia noin 35 vuoden takaa. Meillä on ollut pitkä­aikainen ja hyvä yhteis­työ Sokotelin kanssa myös tämän uudistuksen suunnittelun osalta. Remontilla varmistamme, että kiinteistö tarjoaa toimivat puitteet myös jatkossa, Kevan toimitila­salkunhoitaja Leeni Andersson kertoo.

Kokoustilojen ja hotellihuone­kerrosten ilmeen ja sisustuksen suunnittelun on tehnyt Vallila Interiors. Ravintoloiden suunnittelusta vastaa Visionary Design Partners.