Helsingin seudun kauppakamari: Yritysten näkymät heikentyneet elokuusta

409 toimitusjohtajaa vastasi Helsingin seudun kauppakamarin suhdannekyselyyn. Vastanneet arvioivat seuraavan kolmen kuukauden suhdannenäkymät, liikevaihdon, kannattavuuden ja työvoimatarpeiden kehityksen heikoiksi. Rakennusalan näkymät ovat muita heikommat.

Kaavio: Helsingin seudun kauppakamari/Kaupunkitutkimus Oy

– Näkymät ovat kokonaisuudessaan synkentyneet elokuusta myös työllisyyden osalta. Kuluttajien ostovoiman heikkeneminen, korkeat korot ja energian hinnan vaihtelut painavat yritysten odotuksia alaspäin, mutta esimerkiksi informaatio- ja viestintäala näyttää pärjäävän muita aloja paremmin, vaikuttamistyön johtaja Markku Lahtinen Helsingin seudun kauppakamarista kertoo.

Erityisen synkkinä suhdannenäkymiä arvioivat rakentamisen alan yritykset. Alueen rakentamisen alan suhdannenäkymien saldoluku on -42, kun se alueen kaikkien alojen yrityksissä on -30. Saldoluku saadaan vähentämällä kielteisten vastausten prosenttiosuus myönteisten vastausten prosenttiosuudesta.

Suhdannekyselyssä tarkasteltiin erikoisteemana Helsingin seudun asuin- ja toimitilarakentamista.

Asuinrakennuksia valmistui lähes 1,7 miljoonaa kerrosneliömetriä vuoden 2022 4. kvartaalin alusta tämän vuoden 3. kvartaalin loppuun. Asuinrakennuksille myönnettyjen rakennuslupien volyymi on pudonnut kauppakamarin mukaan lähes puoleen vuoden 2021 huipputasosta.

– Uudet asuinrakennusten luvitukset ja aloitukset ovat tämän vuoden aikana pudonneet jyrkästi, joten vuoden 2024 asuntotuotannon määrät Helsingin seudulla jäävät kauas MAL-suunnitelmassa olevasta 16 500 asunnon vuosituotannon määristä, sanoo Markku Lahtinen. MAL-sopimukset ovat maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevia sopimuksia, joita valtio solmii suurimpien kaupunkiseutujen kanssa niiden pitkäjännitteistä kehittämistä varten.

– Asuntorakentaminen elpyy, kun myymättömien uudisasuntojen määrä sekä vapaiden vuokra-asuntojen määrä pienenee ja uusille asunnoille syntyy tarvetta ja kun korkotaso laskee nykyisestä, Saton liiketoimintajohtaja Arto Aalto toteaa.

Toimitila- ja palvelurakentamisen määrä pysyy maltillisena vuoden 2024 aikana.

– Toimitilojen rakentaminen on vähäisempää, ja isoja kauppakeskuksia ei tällä hetkellä ole käynnissä. Toisaalta logistiikka- ja palvelurakentaminen, esimerkiksi isot sairaalahankkeet, jatkuvat edelleen. Myös teollisuudessa on investointeja suunnitteilla, Rambollin kiinteistöt ja rakentaminen -toimialan johtaja Annina Peisa sanoo.

Helsingin seudun kauppakamarin Suhdannepulssi-kyselyyn vastasi 409 Helsingin seudun jäsenyritysten toimitusjohtajaa. Kysely tehtiin 28.11.–5.12.2023. Helsingin seudun kauppakamarin toiminta-alue kattaa 21 kuntaa Uudenmaan alueella. Helsingin seudun kauppakamarin Suhdannepulssi toteutetaan kolme kertaa vuodessa.

EPBD-direktiivistä alustava sopu kolmikannassa

EU:n jäsenmaiden valtionpäämiehistä ja pääministereistä muodostuva Eurooppa-neuvosto, Euroopan parlamentti ja komissio pääsivät alustavaan sopuun rakennusten EPBD-energiatehokkuusdirektiivistä. Direktiivin tavoitteena on vähentää rakennuksista aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä ja energiankulutusta.

Kuva: Jaana Ahti-Virtanen

Kolmikantaneuvotteluissa syntyneen sovun jälkeen direktiivi etenee virallisiin hyväksymiskäsittelyihin neuvostossa ja parlamentissa. Lopullinen sisältö ja voimaantulo selviävät näiden jälkeen. Keskeiset neuvoteltavat kohdat liittyivät uusien rakennusten vaatimuksiin, olemassa olevien rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen, kestävän liikkuvuuden infrastruktuuriin sekä energiatodistuksiin ja aurinkoenergiajärjestelmien asentamiseen.​​​​​​​

Suomi tuki neuvoston lokakuussa 2022 saavuttamaa yleisnäkemystä. Ympäristöministeriön mukaan nyt saatu neuvottelutulos on pitkälti Suomen neuvottelutavoitteiden mukainen.

Suomen kanta on ollut, että rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen tuo merkittäviä ympäristö- ja terveyshyötyjä sekä kustannushyötyjä asukkaille. Muutoksista ei saa kuitenkaan syntyä kohtuuttomia kustannuksia kotitalouksille ja yrityksille.

Kolmikantaneuvottelujen tuloksen mukaan yksittäisille asuinrakennuksille ei kohdistuisi energiansäästövelvoitteita vaan seurantaa tehtäisiin koko maan tasolla. Suomi on korostanut, etteivät yksittäisten rakennusten pakkoremontit ole järkevä tapa edetä vaan rakennuksia pitää korjata oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti.

Neuvotteluista saatujen tietojen perusteella asuinrakennusten keskimääräistä primäärienergian käyttöä tulisi vähentää 16 %:lla vuoteen 2030 mennessä ja 20–22 %:lla vuoteen 2035 mennessä. Jäsenvaltiot voisivat vapaasti valita, mihin rakennuksiin ne kohdistuvat ja mihin toimenpiteisiin ne ryhtyvät.

Jäsenvaltioiden pitää varmistaa, että vähintään 55 % primäärienergian käytön vähenemisestä saavutetaan korjaamalla energiatehokkuudeltaan huonoimpia rakennuksia. Jäsenvaltioiden olisi mahdollisuus vapauttaa tietyt asuin- ja muut rakennusluokat kuten maatalousrakennukset tai kulttuurihistorialliset kohteet näistä velvoitteista. Muiden kuin asuinrakennusten olisi vuoteen 2030 ja 2033 mennessä täytettävä tietty energiatehokkuuden taso. Neuvotteluista saatujen tietojen mukaan kesämökeiltä ei vaadita energiatodistusta.

Alustavan sovun perusteella latauspisteiden lukumäärää koskevia vaatimuksia tiukennettaisiin niin asuinrakennuksissa kuin muissa. Esikaapelointiin tulisi vaatimus uusissa ja korjattavissa rakennuksissa, mikä helpottaa latausinfrastruktuurin saatavuutta.

Kaikkien uusien asuin- ja ei-asuinrakennusten olisi oltava päästöttömiä 1.1.2028 alkaen. Rakennuksiin on asennettava aurinkosähköä asteittain vuodesta 2027 alkaen, jos se on teknisesti, taloudellisesti ja toiminnallisesti mahdollista. Jäsenvaltioiden olisi myös lisättävä toimia, jotta fossiilisten polttoaineiden käytöstä voidaan luopua lämmityksessä ja jäähdytyksessä vuoteen 2040 mennessä.

Direktiivi on osa EU:n Fit for 55 -pakettia eli tavoitetta vähentää EU:n kasvihuonepäästöistä 55 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna. Rakennusten rooli ilmastotyössä on merkittävä, sillä niissä kuluu 40 % energiasta ja aiheutuu 36 % kasvihuonekaasupäästöistä EU:ssa.

Porin oikeustalon peruskivi muurattiin

Porin uusi oikeustalo valmistuu vuonna 2025. Rakennuttamisesta vastaa Senaatti-kiinteistöt. Allianssin arkkitehtina on Arkkitehtitoimisto Rosberg Ikävalko Oy ja urakoitsijana Hartela. Peruskivi muurattiin 8.12.2023.

Havainnekuva: Arkkitehtitoimisto Rosberg Ikävalko Oy

Alkuvuodesta 2025 valmistuvaan rakennukseen tulevat tilat Satakunnan käräjäoikeudelle, Ulosottolaitokselle, Syyttäjälaitokselle, Vaasan hovioikeuden istunnoille sekä oikeusavun ja edunvalvonnan käyttöön. Tavoitteena on keskittää nykyisin eri osoitteissa sijaitsevat oikeushallinnon toiminnot Porissa samoihin tiloihin.

Uudisrakennus tulee valtion omistamalle ja Senaatti-kiinteistöjen hallinnoimalle tontille, jolla sijaitsee vanha oikeustalo. Vanha oikeustalo on käytössä uudisrakennuksen valmistumiseen saakka, minkä jälkeen se puretaan.

Senaatti-kiinteistöjen mukaan oikeustalon työmaa on päästötön ja vanha oikeustalo puretaan kestävä purkaminen -toimintamallin mukaisesti. Porin oikeustalon rakentamisessa käytetään myös vähähiilistä betonia.

Oikeustalon katolle toteutettava aurinkovoimala tuottaa osan talon tarvitsemasta sähköstä. Rakennuksen suunnittelussa on otettu huomioon tontin sijainti Kokemäenjoen varrella: tulvariskien varalta rakennukseen tulee korkeampi sokkeli eikä kellaria. Rakennuksen laajuus on 5400 neliömetriä ja kustannusarvio 23 miljoonaa euroa.

Jyväskylän Kukkulan kaavoitus käynnistyy

Jyväskylän kaupungin mukaan sen merkittävin kasvualue sijaitsee Kukkulalla. Sairaala Novan rakentamisen myötä tyhjiksi jääneet entisen Keski-Suomen keskussairaalan rakennukset ja maa-alueet muuttuvat tulevaisuudessa monipuoliseksi asumisen, työpaikkojen ja palveluiden kokonaisuudeksi.

Kukkulan uusi Nova-sairaala kuvan oikeassa ylälaidassa. Kuva: jyvaskyla.fi

Kukkulalle on suunnitteilla uudisrakentamista, ja sairaalarakennuksille kehitetään uusia käyttötarkoituksia. Valmistuessaan Kukkulan alueesta muodostuu uusi kaupunginosa useammalle tuhannelle kaupunkilaiselle.

– Lähtökohta uudelle kaupunginosalle on poikkeuksellisen kiinnostava. Uusi Nova-sairaala työpaikkoineen ja keskeinen sijainti antavat hyvät lähtökohdat alueen kehittämiseen. Tavoitteena on rakentaa merkittävä ja moderni kaupunginosa, jossa yhdistyvät laadukkaat asumisen vaihtoehdot sekä palvelut ja työpaikat, kertoo alueen kehittämisestä vastaavan Jyväskylän Kukkulan Kehitys Oy:n toimitusjohtaja Marko Huttunen.

Kaupungin mukaan tällä hetkellä keskitytään erityisesti vanhojen sairaalarakennusten kehittämiseen. Alueella on käynnistynyt osayleiskaavan laadinta, jonka tarkoituksena on muodostaa periaatteet alueelle sijoittuvista toiminnoista, liikenneverkosta ja viheralueista. Osayleiskaavan suunnittelualueeseen kuuluvat entisen keskussairaala-alueen lisäksi myös Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian Kukkulan kampusalue sekä sairaala Novan alueet.

Osayleiskaavoituksen lisäksi alueella muutetaan asemakaavoja vaiheittain. Ensimmäisissä asemakaavoissa käsitellään vanhojen sairaalarakennusten tulevia käyttötarkoituksia ja sen jälkeen asemakaavoissa siirrytään uusien asuinalueiden suunnitteluun. Tavoitteena on, että Kukkulan osayleiskaava ja ensimmäiset uudisrakentamista mahdollistavat asemakaavat olisivat hyväksytty vuoden 2025 loppuun mennessä ja uudisrakentaminen voisi alkaa 2026. Kokonaisuudessaan alueen rakentuminen kestänee yli 10 vuotta, kaupunki toteaa.

Puinen Wisdome Stockholm on valmis

Wisdome Stockholm on uusi tiedeviestinnän kokemusperäinen ympäristö, joka sijaitsee Tekniska museetin yhteydessä Tukholmassa. Kaarevakattoinen puurakennus on kooltaan 1325 neliömetriä. Stora Enso oli hankkeen pääyhteistyökumppani ja toimitti rakennuksen puumateriaalit. Hankkeen hinta oli noin 20 miljoonaa euroa.

Rakennuksen keskellä on kupolihalli. Kuva heinäkuulta 2023. Kuva: Anna Gerdén /Tekniska museet

Ruotsissa on huolestuttu nuorten vähenevästä kiinnostuksesta tekniikkaan ja luonnontieteisiin. Tilannetta yritetään korjata Wisdome-hankkeella, joka tarkoittaa neljän tieteen visualisointiin tarkoitetun keskuksen rakentamista eri puolelle Ruotsia. 

Tukholman Tekniska museetin yhteyteen rakennettu Wisdome Stockholm avataan yleisölle 9.joulukuuta. Rakennuksessa on digitaalisia laboratorioita, muita oppimisympäristöjä ja kupolisali, jossa on viimeisintä visualisointitekniikkaa. Kupolin halkaisija on 21,6 metriä ja korkeus 12,2 metriä. Kupolin rungossa on 277 CLT-kolmiota. Kupoliin mahtuu 100 katsojaa.

Wisdome Stockholmin arkkitehtuurista vastaa arkkitehtitoimisto Elding Oscarsson, puurakenteiden urakoinnista Blumer Lehmann AG ja rakennusurakoinnista Oljibe.

Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat Ericsson, Vectura ja NIBE. Rahoittajia ovat Wallenberg-säätiöt, Erling Perssonin säätiö, Stora-säätiö ja Fritz Öst -säätiö.

Havainnekuva: Elding Oscarsson

– Wisdome on todellinen maamerkki, joka rikkoo puuarkkitehtuurin rajoja. Puun käyttäminen rakennusmateriaalina auttaa ilmastonmuutoksen torjunnassa, sillä sen avulla voidaan sitoa hiilidioksidia ja parantaa rakentamisen vastuullisuutta, Stora Enson Wood Products -divisioonan johtaja Lars Völkel sanoo.

Wisdomen LVL-viilupuuelementtien ja ristiinliimattujen CLT-puuelementtien puuraaka-aine on Stora Enson mukaan peräisin sertifioiduista metsistä Ruotsissa ja Suomessa. Rakenteissa on kaarevia ja kiertyviä palkkeja, jollaisia on käytetty vain muutamassa kohteessa aiemmin. 

– Koska olimme mukana hankkeessa alusta asti, pystyimme miettimään innovatiivisen tavan toteuttaa rakennuksen upea muoto epäsymmetrisine rakenteineen standardituotteilla kuten Sylva by Stora Enso -sarjamme CLT- ja LVL-elementeillä, Stora Enson liiketoiminnan kehityspäällikkö Jessika Szyber kertoo.

Turun Vesihuolto saa uudet toimitilat

Turun Teknologiakiinteistöt Oy toteuttaa Turun Vesihuollolle uudet, noin 2400 neliömetrin tilat. AkvaCityksi nimetty toimisto- ja hallikokonaisuus valmistuu vuonna 2025.

Havainnekuva: Sigge Arkkitehdit

Turun Vesihuolto asettuu AkvaCityn vuokralaiseksi 25 vuoden sopimuksella. AkvaCityyn tulee Turun Vesihuollon pääkonttorin lisäksi kaikki yhtiön toiminnot, myös asiakaspalvelu. Kokonaisuuteen kuuluu kaksi erillistä rakennusta, joista toiseen tulee toimisto- ja sosiaalitiloja ja toiseen teolliseen toimintaan soveltuvaa tilaa.

– Uusissa tiloissa toteutuu toiveemme saada kaikki toiminnot saman katon alle, ja erityisesti asiakaspalvelupisteen saaminen samaan kiinteistöön muun toiminnan kanssa on hyvä asia, Turun Vesihuollon toimitusjohtaja Irina Nordman sanoo.

AkvaCity on Teknologiakiinteistöjen ensimmäinen kokonaan puusta rakennettava kiinteistö. Päärakennusmateriaali on CLT.

– AkvaCityssä­ kaikki, mihin voidaan vaikuttaa, tehdään mahdollisimman hiilineutraalisti. Tämän mahdollistaa esimerkiksi puun kyky sitoa hiiltä sekä sen hyvä kierrätettävyys. Pyrimme siihen, että rakentamisen aikaiset hiilipäästöt eivät ylitä rakennuksen ilmastohyötyjä, jolloin hiilijalanjälki ja -kädenjälki ovat yhtä suuret, Teknologiakiinteistöjen suunnittelupäällikkö, arkkitehti Anniina Savisalo kertoo.

AkvaCity tulee näkyvälle paikalle Itäharjuun Turun sisääntuloväylän varteen, mikä on vaikuttanut arkkitehtuuriin. AkvaCityn on suunnitellut Sigge Arkkitehdit, ja sen pääsuunnittelija on Jani Vahala

Hankkeen toteutus käynnistetään keväällä 2024, ja rakennus valmistuu alkukesällä 2025. AkvaCityn urakoitsija on Jatke Länsi-Suomi Oy. Turun Teknologiakiinteistöt Oy on Turun Tiedepuiston alueella toimiva kiinteistösijoitusyhtiö, jonka omistavat Hemsö TTP, Turun kaupunki ja Turun ammattikorkeakoulu. 

Helsinki-Vantaa maailman 24 kauneimman lentoaseman joukossa

Finavian Helsinki-Vantaan terminaalin vuonna 2021 valmistunut laajennus on valittu yhdeksi maailman kauneimmista lentoasemista arkkitehtuurin ja designin kansainvälisessä Prix Versailles 2023 -kisassa. Prix Versaillesin mukaan valitut edustavat poikkeuksellista arkkitehtuuria ja designia ja sopivat siksi esimerkeiksi koko maailmalle.

Helsinki-Vantaan tuloaula. Kuva: Finavia

– Olemme ylpeitä siitä, että Helsinki-Vantaan suomalainen arkkitehtuuri ja muotoilu saavat tunnustusta maailmalla. Lentoasema on monille matkustajille ensimmäinen kosketus Suomeen, ja se toimii näyteikkunana maamme osaamiseen ja innovaatioihin. On hienoa, että Finavialla on osa Suomen positiivisen mielikuvan luomisessa, Helsinki-Vantaan lentoasemanjohtaja Ulla Serlenius sanoo.

Prix Versailles -arkkitehtuurikilpailu järjestetään vuosittain. Tänä vuonna mukana oli ensimmäistä kertaa kategoria kauneimmille lentoasemille. Myöntämisperusteina tunnustukselle olivat innovaatio, luovuus, ekologisuus sekä paikallisen luonnon ja kulttuuriperinnön huomioon ottaminen suunnittelussa.

Maailman kauneimpien lentoasemien listalle pääsi 24 asemaa eri puolilta maailmaa. Listalla on muiden muassa neljä asemaa Kiinasta, kuusi Yhdysvalloista ja kaksi Kreikasta.

Finavian mukaan Helsinki-Vantaan uuden terminaalin suunnittelua ja toteutusta ovat ohjanneet suomalaisuus ja vastuulliset valinnat.

– Suomalainen luonto on inspiroinut terminaalin sisätilojen suunnittelua. Tuloaulan Luoto-viherrakennelma toivottaa matkustajat tervetulleiksi Suomeen välittömästi heidän astuessaan ulos matkatavara-aulasta. Lähtöaulan näyttävä puukatto taas luo rauhallisen tunnelman heti matkan alkumetreillä. Puukatto on valmistettu täysin kotimaisena käsityönä suomalaisesta kuusesta, Serlenius kertoo.

Terminaalin laajennusosa avattiin vuonna 2021 osana Helsinki-Vantaan lentoaseman vuonna 2023 päättynyttä kehitysohjelmaa.

YIT kyseli toimistotoiveita: hybridityö tuli jäädäkseen

YIT:n teettämän Kestävät kaupunkiympäristöt -kyselyn mukaan etätyötä tekevien osuus on vakiintunut. Päätetyötä tekevistä 53 % työskentelee etänä 3–5 päivää viikossa ja 52 % päätetyötä tekevistä haluaa tehdä mahdollisimman paljon etätöitä. Coworking-tilat ovat menettäneet suosiotaan.

Etätyötä tekevistä 89 % haluaisi, että voisi itse päättää missä ja milloin tekevät työtä. Kuva on tekoälyn näkemys kotityöpisteestä. Kuva: lumbridgecity/Pixabay

Kyselyyn vastanneiden mukaan työnantajien etätyölinjaukset eivät ole tiukentuneet viime vuodesta. Kolmannes päätetyöntekijöistä saa tehdä etätyötä jatkuvasti. Joka neljäs päätetyötä tekevistä kertoo työnantajan selvästi rajanneen etätyön määrää. Joka kolmannessa organisaatiossa etä- ja toimistopäivistä sovitaan tiimitasolla.

89 % etätyötä viikoittain tekevistä haluaa, että he voivat jatkossa itse määritellä, milloin ja missä työnsä tekevät.

– Etätyön tekeminen on selkeästi vakiintunut, ja hybridityöstä on tullut uusi normaali. Barometrin mukaan valta työn tekemisen paikasta näyttäisi siirtyneen enemmän työntekijälle, ja etenkin naiset hyödyntävät etätyömahdollisuutta. Töissä kannattaa kuitenkin sopia pelisäännöt, milloin ollaan toimistolla, jotta lähityöskentelystä ja kohtaamisista saataisiin mahdollisimman paljon hyötyä, YIT:n myyntijohtaja Tuula Klemetti sanoo.

Kyselyssä selvitettiin myös, mitä ihmiset odottavat työpaikaltaan. Vastausten mukaan toimistojen nykytila ei täysin vastaa odotuksia. Päätetyöntekijöiden ihannetoimistolla olisi omat työhuoneet (59 %), hyvä ilmanvaihto ja sopiva lämpötila (38 %) sekä kohtuuhintainen lounas (32 %).

Nykyisessä toimistossa tärkeimpänä pidettiin omiin mittoihin säädettävissä olevaa omaa työpistettä (54 %) sekä laadukkaita työvälineitä (36 %). Työpaikan sijainnissa tärkeintä on, että se on kävely- tai pyörämatkan päässä kotoa (56 %) tai että sinne pääsee helposti julkisilla liikennevälineillä (53 %). Lähes joka neljäs toivoo työsuhde-eduksi joukkoliikennelippua.

Kyselyn vastausten perusteella vuokrattavat etätyötilat herättävät vähemmän kiinnostusta kuin koronavuosina: 78 % etätyöntekijöistä valitsee mieluummin työskentelyn kotona kuin lähistöllä olevassa etätyötilassa. 18 % vastaajista olisi valmis maksamaan 20 000 euroa tai enemmän erillisestä 6–8 neliömetrin työhuoneesta oman asuntonsa yhteydessä. Asunto, jossa olisi erillinen työhuone, kiinnostaa etenkin alle 36-vuotiaita sekä Espoossa ja Vantaalla asuvia.

Kestävät kaupunkiympäristöt -kysely tehtiin Helsingin, Espoon, Vantaan, Tampereen, Turun, Oulun, Jyväskylän ja Kuopion asukkaille. Nettipaneelissa oli vastaajia tänä vuonna 1058 + 354 henkeä (toimistotyötä tekevien erillisotos). Kysely tehtiin syys-lokakuun vaihteessa 2023. Prior Konsultointi toteutti tutkimuksen YIT:n toimeksiannosta.

Raide-Jokeri on valmis, nyt lähestyy Länsi-Helsingin raitiotien toteutus

Länsi-Helsingin raitiotiehanke sisältää uuden pikaraitiolinjan keskustasta Munkkiniemen ja Haagan kautta Kannelmäkeen sekä kantakaupungin uudet raitiotieosuudet Töölössä ja Kampissa. Suunnittelun on tarkoitus alkaa vuonna 2024 ja toteutuksen 2026. Hinta on tässä vaiheessa 310 miljoonaa euroa.

Havainnekuva Kaupintieltä Lassilassa. Kuvassa Pohjois-Haagan pysäkki. Havainnekuva: Voima Graphics Oy

Helsingin kaupunkiympäristölautakunta käsittelee 5.12.2023 raitiotie- ja katuhankkeen käsittävää hankesuunnitelmaa, jota esitetään raitiotiehankkeen toteutuksen ohjeeksi. Hankesuunnitelmassa määritellään hankkeen laajuus, aikataulu ja toteutustapa. Hankkeen toteutusmuodoksi esitetään allianssimallia, joka on havaittu hyväksi jo muilla suurilla raitiotiehankkeilla.

Mikäli lautakunta päättää esityksen mukaisesti, käynnistävät Helsingin kaupunki ja Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy vuoden 2024 kevään aikana hankintavaiheen, jossa valitaan kumppanit hankkeen suunnitteluun ja rakentamiseen. Tavoitteena on rakentamisvaiheen alkaminen vuonna 2026. 

Uusien raitioteiden lisäksi hankkeessa rakennetaan runsaasti kaupunkikehityksen edellyttämiä katualueita, kunnallistekniikkaa ja muuta infrastruktuuria.  Arvio kokonaisuuden kustannuksista on noin 310 miljoonaa euroa. Vuonna 2021 yleissuunnitelman käsittelyn yhteydessä kaupunginvaltuusto on hyväksynyt hankkeen toteutuksen.

Tokmannin Moreeni-logistiikkakeskus on valmis

Tokmanni-konsernin uusi 55 000 bruttoneliön Moreeni-niminen logistiikkakeskus on valmistunut Mäntsälään budjetin raameissa ja noin puoli vuotta etuajassa. Tokmanni valmistelee uuden keskuksen pikaista myyntiä asettuakseen itse siihen pitkäaikaiseksi vuokralaiseksi.

Valokuvaaja: Tokmanni

Moreenin valmistuminen poistaa tarpeen yhtiön pitkään käyttämille ulkoisille vuokravarastoille eri puolilla Etelä-Suomea. Enimmillään Tokmannilla oli käytössään kuusi ulkoista varastoa, nyt niiden määrä supistuu yhteen.

– Uusi Moreeni-logistiikkakeskuksemme on erittäin tervetullut, sillä se tukee naapurissa sijaitsevan hallinto- ja logistiikkakeskuksemme toimintaa ja tehostaa toimitusketjuamme merkittävästi. Voimme esimerkiksi optimoida kuljetuksia, välttää varastojemme välisiä siirtoja sekä ensi vuoden alkupuolella luopua viimeisestä käytössämme olevasta ulkoisesta varastosta, Tokmannin myynnistä ja toimitusketjusta vastaava johtaja Timo Heino sanoo.

Moreeni on Heinon mukaan suunniteltu vastaamaan myös myymäläverkoston ja tuotetarjonnan laajentamiseen jatkossa.

– Jo yksin Moreeni-logistiikkakeskuksemme tarjoaa tilaa lähes kolmen eduskunnan päärakennuksen tai kahdeksisen jalkapallokentän verran. Kun mukaan lasketaan noin 15-vuotias hallinto- ja logistiikkakeskuksemme, voi kokonaisuuttamme verrata esimerkiksi lähemmäs seitsemään eduskunnan päärakennukseen tai noin 18 jalkapallokenttään, Heino kertoo. 

Moreeni-hanke käynnistyi suunnittelulla vuonna 2021. Rakennustöihin päästiin helmikuussa 2022, ja rakennus valmistui lopulta jo kuluvan vuoden marraskuussa, puoli vuotta alkuperäistä aikataulua edellä.

Moreenin pää- ja rakennesuunnittelijana on toiminut arkkitehti SAFA Jouni Saarinen ja projektiarkkitehtina Tuukka Rautavirta A1 Arkkitehdit Oy:stä. Projektinjohtourakoitsijana on toiminut Fira Oy ja rakennuttajakonsulttina Henri Räikkönen Rakennuttajatoimisto HTJ Oy:stä.

Tokmanni valmistelee Moreeni-logistiikkakeskuksen myyntiä ja sen takaisinvuokraamista pitkäaikaisella vuokrasopimuksella. Myyntihetken on arvioitu ajoittuvan kuluvan vuoden joulukuulle.

Moreenin lämmönlähteenä on kaukolämmön ja ilma-vesilämpöpumppujen hybridi. Lämpöpumppujen lämmöntuotannon odotetaan kattavan noin 70 % rakennuksen vuotuisesta lämmöntarpeesta. Moreenin katolla on Solarigo Systems Oy:n asentamat kaksi aurinkovoimalaa, joissa on yhteensä 4000 aurinkopaneelia. Teholtaan 1,7 MWp:n kokoisen aurinkovoimalakokonaisuuden odotetaan tuottavan sähköä noin 1,4 GWh vuodessa.

Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa toimivaan Tokmanni Group Oyj:hin kuuluu yli 360 Tokmanni-, Dollarstore-, Big Dollar-, Miny-, Click Shoes- ja Shoe House -myymälää verkkokauppoineen. Vuonna 2022 konsernin liikevaihto oli 1 168 miljoonaa euroa ja  liikevoitto 86 miljoonaa euroa.