Tulevaisuudessa osa valtion virastoista työskentelee yhteiskäyttötiloissa saman katon alla. Samalla myös asiointi virastoissa hoituu yhdellä käynnillä, kun valtion palvelut kootaan julkisen hallinnon yhteisiin asiakaspalvelupisteisiin. Taustalla on valtion uusi toimitilastrategia, jonka tavoitteena on, että neljännes valtion henkilöstöstä työskentelee yhteisissä työympäristöissä vuoteen 2030 mennessä.
Pasilan virastokeskus. Kuva: Senaatti
Valtakunnallisen verkoston rakentaminen on jo hyvässä vauhdissa. Ensimmäiset yhteiset työympäristöt valmistuivat Joensuuhun ja Poriin vuonna 2023. Lahdessa ja Lappeenrannassa yhteiset palvelupisteet avautuivat kesällä 2023, ja yhteiset toimistotilat valmistuvat keväällä 2024. Yhteisten työympäristöjen hankkeita on suunnitteilla ja käynnissä myös mm. Turussa, Kouvolassa, Mikkelissä, Jyväskylässä, Kuopiossa, Oulussa ja Rovaniemellä.
Helsingissä osa valtion yhteisistä työympäristöistä toteutetaan Pasilan virastokeskukseen ja Sörnäisten rantatie 13:n toimistokiinteistöön, joissa tulisi työskentelemään noin 6000 valtion virastojen ja laitosten työntekijää. Myös Senaatti-kiinteistöjen ja Puolustuskiinteistöjen oma henkilöstö siirtyy yhteisiin työympäristöihin. Ensimmäisten käyttäjien on tarkoitus muuttaa tiloihin vuoden 2025 aikana.
Vuoden 2023 kiinteistökauppavolyymi putosi selvästi vuoteen 2022 verrattuna, selvisi tuoreesta Helsingin kaupunginkanslian ja KTI Kiinteistötieto Oy:n tutkimusjulkaisusta Toimitilamarkkinat Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla 2023–2024.
Kuva: Janne Hirvonen/Helsinki Partners
Nouseva korkotaso ja taloustilanteen epävarmuus leimasivat vuoden 2023 kiinteistömarkkinoita. Kiinteistökauppavolyymi putosi yli 60 prosenttia edellisen vuoden tasosta jääden 2,6 miljardiin euroon. Kauppavolyymit hiljenivät jyrkästi kaikilla kiinteistösektoreilla.
Kiinteistösijoitusmarkkinoiden suurin sektori on tällä hetkellä vuokra-asuntokiinteistöt, jonka osuus koko kiinteistösijoitusmarkkinoiden arvosta nousee yli kolmannekseen. Asuntokiinteistösektori oli myös kiinteistökauppamarkkinoiden vaihdetuin sektori vuoden 2023 ammattimaisilla kiinteistösijoitusmarkkinoilla. Asuntokiinteistöjen osuus vuoden 2023 matalaksi jääneestä kokonaiskauppavolyymistä oli 27 prosenttia. Euromääräisesti asuntokiinteistöjenkin kauppavolyymi jäi kuitenkin murto-osaan muutaman edellisen vuoden lukemista.
Toimistot ovat monina vuosina olleet kiinteistökauppamarkkinoiden vaihdetuin sektori, mutta vuonna 2023 niiden osuus kokonaisvolyymistä jäi 17 prosenttiin. Euromääräisesti vuoden 2023 toimistokiinteistöjen reilun 400 miljoonan euron kauppavolyymi oli toiseksi matalin kautta aikain.
Liikekiinteistöjen kauppavolyymit ovat pysytelleet niiden suhteellista markkinaosuutta matalampina viimeisten viiden vuoden ajan. Vuosi 2023 ei tuonut muutosta tilanteeseen, vaikka ihmisten lisääntynyt liikkuminen on kasvattanut kävijämääriä kauppakeskuksissa ja kaupunkien keskustoissa. Koko vuoden liikekiinteistökauppavolyymi jäi reilusti alle 300 miljoonaan euroon, joka on matalin lukema seurannassa kautta aikain.
Taloustilanteen epävarmuus heikentää myös toimitilojen vuokramarkkinoita. Pääkaupunkiseudun toimistotiloja jo pitkään vaivannut vajaakäyttö pahenee entisestään, kun pienenevä tilakysyntä kohdistuu pääosin hyväsijaintisiin ja laadukkaisiin tiloihin. Vuoden lopussa pääkaupunkiseudun keskeisten toimistoalueiden tiloista 14,6 prosenttia oli tyhjillään.
Liiketilavuokrien kehitysodotukset painuivat lähes kaikilla alueilla jälleen negatiivisiksi vuoden 2023 alkupuolella. Haasteista huolimatta liiketilojen käyttöasteet ovat kuitenkin pysytelleet melko korkeina. Kaikkien liiketilojen keskimääräinen käyttöaste oli pääkaupunkiseudulla 93,5 prosenttia syyskuussa 2023.
Pääkaupunkiseudun kiinteistökauppavolyymi putosi 1,2 miljardiin euroon vuonna 2023, joka oli matalin lukema sitten vuoden 2012. Pääkaupunkiseudun kiinteistömarkkina-aktiviteetti pieneni myös suhteellisesti, kun koko maan volyymistä 46 prosenttia kohdistui Helsinkiin, Espooseen ja Vantaalle. Pääkaupunkiseudun rooli Suomen kiinteistösijoitusmarkkinoilla pysyttelee kuitenkin varsin vahvana.
Konsulttiyhtiö Goforen toimisto pääkaupunkiseudulla muuttaa Hakaniemessä sijaitsevaan Siltasaari 10 -kiinteistöön. Muutto tapahtuu vaiheittain vuoden 2025 alkuun mennessä. Hakaniemeen muuton myötä yhtiö luopuu Helsingin Kampin ja Espoon Keilaniemen toimistoistaan.
Goforen pääkaupunkiseudun toimisto siirtyy Siltasaari 10 -kiinteistöön Helsingin Hakaniemessä. Kuva: Martin Sommerschield
Siltasaari 10:ssä sijaitsevat tilat toteutetaan Goforen toimitila- ja työympäristökonseptin mukaisesti. Tilojen pitää palvella yksilöllisesti erilaisten työntekijäryhmien ja laajemman yhteisön, asiakkaiden ja sidosryhmien tarpeita sekä edistää kohtaamisia ja hybridityöskentelyä. Kestävä rakentaminen ja hyvä saavutettavuus ovat keskeisiä kriteerejä.
– Kiinnitämme erityistä huomiota saavutettavuuteen, esteettömyyteen ja siihen, miten tilat tukevat henkilöstömme hyvinvointia ja jaksamista. Panostamme aivoystävällisiin ratkaisuihin, kuten keskittymistä ja palautumista tukeviin tiloihin, valaistukseen ja akustiikkaan. Toimitilamme huomioivat myös ihmisten neuromonimuotoisuuden, jonka ymmärtämiseen ja edistämiseen olemme yhteisönä sitoutuneet. Haluamme tukea työntekijöidemme yksilöllisiä tarpeita monin tavoin, sanoo Goforen henkilöstöjohtaja Sanna Hildén.
Siltasaari 10 -kiinteistön omistaa Antilooppi. Newsec toimi Goforen kumppanina toimitilan haussa, ja yhteistyö jatkuu tilojen toteutuksessa ja käyttöönotossa.
Siltasaari 10:lle on myönnetty LEED Platinum -ympäristösertifikaatti sekä WELL-sertifiointi Gold-tasolla, jolla voidaan osoittaa tilankäyttäjien hyvinvoinnin huomiointi.
Valtion toimitiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt toteuttaa valtion toimitilastrategian mukaisen yhteisen työympäristön valtion toimitiloihin Kallanrantaan. Muutostyöt aloitetaan helmikuussa 2024, ja tilat otetaan käyttöön elokuussa 2024.
Kuva: Senaatti-kiinteistöt
Yhteisen työympäristön ensimmäisen vaiheen toteutus alkaa osoitteessa Kallanranta 11. Muutostyöt kohdistuvat rakennuksen vuonna 2012 valmistuneeseen keskiosaan. Tilamuutokset ovat maltillisia, ja hankkeessa hyödynnetään mahdollisimman paljon olemassa olevia tiloja ja kalusteita. Isoimmat muutokset koskevat uusia pistäytymistiloja ja neuvottelutiloja, tilaa jakavia lasiseiniä ja yhteisen työkahvilan laajentamista. Muutosalueen laajuus on noin 790 neliötä.
Yhteisiin tiloihin tulevat työskentelemään Metsähallitus, Digi- ja väestötietovirasto (DVV), Taiteen edistämiskeskus (Taike), Puolustuskiinteistöt ja Senaatti-kiinteistöt. Tilat keskitetään neljästä osoitteesta yhteen osoitteeseen. Näin saadaan tilat käyttöön tehokkaammin ja säästöjä valtion tilakustannuksiin. Muutoksen myötä valtion käytössä olevat tilat pienenevät yhteensä noin 600 neliötä.
– Kyseessä on yksi vanhimpia hallinnollisia kortteleita Kuopiossa. Hienoa, että yhteisten työympäristöjen kehittäminen Kallanrannan Kampukselle on alkanut ja jatkuu seuraavina vuosina koko kortteliin, kertoo Senaatti-kiinteistöjen projektipäällikkö Virve Wright.
Ensimmäisen vaiheen muutostyöt valmistuvat aikataulun mukaan elokuussa 2024. Hankkeen kustannusarvio on 700 000 euroa, ja pääurakoitsijaksi on valittu Rakennusliike Konttinen Oy.
– Digi- ja väestötietovirasto on erittäin tyytyväinen saadessaan olla mukana etujoukoissa Kuopion valtion toimijoiden kampushankkeen ensimmäisessä vaiheessa. Kuopion hanke on jo kahdestoista yhteisen työympäristön hanke, jossa olemme mukana, antaen asiakkaillemme tulevaisuudessa mahdollisuuden saada valtion käyntiasiakaspalveluita samasta asiakaspalvelutilasta, toteaa Digi- ja väestötietoviraston Yhteiset tukipalvelut -yksikön johtaja Erja Kronberg.
Uudistuksen vuoksi aiemmin valtionhallinnon työntekijöiden käyttöön tarkoitettu monitilatoimisto Sesam suljettiin 31.12.2023. Tulevina vuosina Kallanrannan Kampus toimii useiden valtion toimijoiden työympäristönä ja tulee olemaan osa valtakunnallista yhteisten työympäristöjen verkostoa.
Valtion käytössä ollut vanha kasarmirakennus Puistokadulta jää tyhjäksi yhteisen työympäristön valmistumisen jälkeen eikä valtiolla ei ole käyttöä tiloille. Taloa valmistellaan myyntiin kuluvan vuoden aikana.
Senaatti-kiinteistöt aloittaa koko Kallanrannan korttelin kehittämisen. Kyseessä on koko Kallanrannan kampuksen kattava hanke sekä noin 20 valtion toimijan kokonaisuus, joka koskee lähes tuhatta henkilötyövuotta.
Hankeselvitys ja neuvottelut valtion toimijoiden kanssa aloitetaan vuoden 2024 aikana, ja suunnitelmat etenevät päätöksiin aikaisintaan vuonna 2025. Suunnittelu pyritään tekemään mahdollisimman pienin muutostöin ja hyödyntäen olemassa olevia tiloja. Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota hiilijalanjälkeen. Kokonaisuus voisi valmistua aikaisintaan vuonna 2027.
– Mahdollistamme ennen kaikkea toimistoasiakkaidemme toimitilakuluihin säästöjä. Tilojen käyttäjät maksavat vain todellisten tilatarpeiden mukaista vuokraa ja ylimääräiset tilat voidaan myydä yhteiskunnan kannalta muuhun hyödylliseen käyttöön. Säästyy rahaa ja hiilijalanjälki pienenee, kertoo Senaatti-kiinteistöjen hankejohtaja Jyrki Reinikainen.
Vasta perustettu yhteiskuntakiinteistöihin sijoittava CapMan Social Real Estate -rahasto (CMSRE) tekee ensimmäisen sijoituksensa sijoittaessaan kahteen päiväkoti- ja yhteen koulukiinteistöön Helsingin keskustassa. Kahdessa rakennuksista toimii Ranskalainen Jules Verne -koulu ja leikkikoulu, ja yksi rakennuksista tulee remontin valmistuttua toimimaan tilana Helsingin kaupungin päiväkodille. Kaikissa kolmessa rakennuksessa on pitkäaikaiset vuokrasopimukset. Rakennuksiin hankitaan energiatodistukset, jolloin kiinteistöistä tulee EU-taksonomian mukaisia.Ensimmäisen investointinsa jälkeen rahasto jatkaa varainhankintaa tavoitellen 500 miljoonan euron sijoitussitoumuksia ja lähes 1 miljardin euron kokonaissijoituskapasiteettia tulevina vuosina.
Kuva: CapMan Real Estate
Kaikki kolme historiallista rakennusta on vuokrattu pitkillä vuokrasopimuksilla. Rakennukset sijaitsevat samassa korttelissa Helsingin keskustassa Hietalahdentorin lähellä erinomaisten liikenneyhteyksien varrella. Kaksi rakennusta remontoitiin vastikään modernien standardien mukaisesti ja ne on vuokrattu pitkäaikaisella sopimuksella ranskalaiselle Jules Verne -koululle ja leikkikoululle. Kolmas, Helsingin kaupungin päiväkotikäyttöön tarkoitettu rakennus, käy parhaillaan läpi perusteellista remonttia, jonka odotetaan valmistuvan vuonna 2025. Rakennuksissa on tilat noin 350:lle ympäröivillä alueilla asuvalle lapselle.
Rakennuksissa tehdään energiansäästötoimia ja esteettömyyteen liittyviä parannuksia. Jokaiselle rakennukselle hankitaan energiatodistus, minkä jälkeen kiinteistöt ovat EU-taksonomian mukaisia. Kiinteistöt tavoittelevat LEED ympäristöluokitusjärjestelmän mukaisia Gold -tason sertifiointeja (olemassa olevat rakennukset, käyttö ja kunnossapito, koulut, rakennussuunnittelu ja rakentaminen).
– Olemme erittäin iloisia voidessamme sijoittaa näihin kolmeen keskeisellä paikalla sijaitsevaan kiinteistöön, jotka ovat Social Real Estate -rahastomme ensimmäinen sijoitus. Opetuskäyttöön tarkoitetut kiinteistöt ovat yksi CMSRE-rahaston pääasiallisista kohdesektoreista, ja kiinteistöt sopivat hyvin rahaston sijoituskriteereihin ja strategiaan. Odotamme, että pääsemme tekemään pitkäaikaista yhteistyötä kiinteistöissä varhaiskasvatuksen alalla toimivien kahden vuokralaisen kanssa ja tarjoamaan hienot ja toimivat tilat lapsille ja henkilökunnalle. Ympäröivän Hietalahden alueen odotetaan kehittyvän suotuisasti tulevaisuudessa, mikä parantaa kohteiden laatua entisestään, sanoo CapMan Real Estaten sijoitusjohtaja Aleksi Konsti.
CapMan osti kiinteistöt HGR Property Partnersilta.
The Hotel Maria Helsingin Kruununhaassa on kiinteistökehityshanke, jossa 1800-luvun lopun rakennuksiin on luotu ylellinen hotelli. Puolet hotellihuoneista on nyt valmiina, loput valmistuvat kesällä 2024.
Hotellin kylpyläosasto. Kuva: The Hotel Maria
Hotellissa on yhteensä 117 huonetta, joista sviittejä on 38. Keskimääräinen huonekoko on 43 neliömetriä. Hotellin ensimmäinen vaihe on nyt valmis alkuperäisen aikataulun mukaisesti, kun Mariankadun puoleinen päärakennus ja keskirakennus piha-alueineen ovat kunnossa. Toinen vaihe sisältää Liisankadun ja Maneesikadun puoleisten rakennusten sisätyöt, jotka valmistuvat kesällä 2024.
Hotellin mukaan huoneiden varustelutaso on huipputasoa; huoneteknologiassa on hyödynnetty luksusristeilijöissä nähtyä laivanrakennusosaamista.
– Hotellista löytyy erillinen Maria Spa & Wellness. Spa-elämystä ei silti tarvitse lähteä hakemaan oman huoneen ulkopuolelta, sillä suunnittelussa on panostettu tilaviin kylpyhuoneisiin, joista myös löytyy huonekategorian mukaan saunoja, höyryhuoneita, ylellisiä kylpyammeita ja lepotuoleja, hotellin kaupallinen johtaja Heli Mende kertoo.
Hotellissa on kaksi ravintolaa, fine dining -ravintola Lilja sekä brasserie-tyylinen Garden Terrace. Hotellissa on myös kaksi baaria, design-tuotteita myyvä kauppa ja kappeli. Kesäkaudelle avataan ulkotilat terasseineen sekä kuntosali ja juhlatilat.
The Hotel Marialla on kansainvälinen Preferred Hotels & Resorts Legend Collection -brändimerkki. Sen saadakseen hotellin täytyy Heli Menden mukaan täyttää 500 eri kriteeriä, joista 70 % liittyy palvelun tasoon ja 30 % puitteisiin.
– Uskon, että Helsingin hotellitarjonnan monipuolistuminen The Hotel Marian myötä luo uutta kysyntää ja kasvattaa kokonaismarkkinaa positiivisesti kaikkien kannalta. Pääkaupunkiseudun hotelleilla on kullakin omat kohderyhmänsä, ja siten mahdollisuudet menestyä niin yhdessä kuin kukin omassa segmentissään, The Hotel Marian hallituksen puheenjohtaja Samppa Lajunen toteaa.
Ympäristöministeriö on avannut hankehaun, jossa kunnat, kuntayhtymät, tutkimuslaitokset ja järjestöt voivat saada rahoitusta rakennetun ympäristön vähähiilisyyttä tai ilmastonmuutokseen sopeutumista edistäville hankkeille. Rahoitusta on haettavana 800 000 euroa. Hakuaika päättyy 28.2.2024.
Kuva: Jaana Ahti-Virtanen
Ympäristöministeriön rahoitusta myönnetään tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeille, joissa kokeillaan ja kehitetään uusia keinoja ilmastonmuutoksen hillintään tai siihen sopeutumiseen.
Ohjelman soveltamisala on laaja. Hankkeet voivat käsitellä muiden muassa tietokantoja ja hiililaskureita, suunnittelua, energiatehokkuutta tai rakentamisen prosesseja.
Avustushaussa kannustetaan etenkin hankkeisiin, jotka liittyvät olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämiseen, rakennusmateriaaleihin, hiilinieluihin ja -varastoihin sekä sopeutumisen keinoihin. Hankkeiden tulosten tulee olla avoimesti hyödynnettävissä.
Valtiontuen osuus on enintään 70 % hankkeen kustannuksista. Käynnissä oleva haku on osa ympäristöministeriön ja Business Finlandin yhteistä vuonna 2021 alkanutta Vähähiilisen rakennetun ympäristön KIRAilmasto-ohjelmaa. Ohjelmasta on rahoitettu jo yli sataa hanketta yli 30 miljoonalla eurolla. Ohjelman rahoitus tulee EU:n elpymisvälineestä.
Leppävaaran ideakilpailun toiseen vaiheeseen valittiin kesällä 5 ehdotusta, joita tekijät ovat sen jälkeen jatkokehittäneet. Espoo etsii kilpailulla Leppävaaraan junaradan pohjoispuolelle toiminnallisesti, kaupunkirakenteellisesti ja arkkitehtonisesti korkeatasoista kokonaissuunnitelmaa.
Walkaround on yksi viidestä ehdokkaasta. Havainnekuvan vasemmassa ylälaidassa junarata ja kauppakeskus Sello. Kuva: Espoon kaupunki/ Walkaround -ehdotus
Kansainvälisen kaksivaiheisen ideakilpailun ensimmäiseen vaiheeseen tuli yhteensä 56 ehdotusta, joiden joukosta tuomaristo valitsi viisi kilpailun toiseen vaiheeseen. Toiseen vaiheeseen valitut ehdotukset ovat Kroketti, Lanternat, Super-Plus, Taikavarpu ja Walkaround.
Ehdotukset ovat nähtävissä verkossa, jossa niitä voi kommentoida. Kommentit toimitetaan kilpailun tuomaristolle, joka valitsee kilpailun voittajan helmi-maaliskuussa 2024.
Espoon kaupungin mukaan kilpailijoilta odotetaan ratkaisua, joka muodostaa yhdessä kauppakeskus Sellon laajennuksen kanssa toiminnallisesti yhtenäisen keskustakokonaisuuden ja mahdollistaa korkeatasoisen liikenneterminaalin sekä luontevat yhteydet radan yli, asemalaitureille, bussiterminaaliin, Viaporintorille ja pikaraitiolinja 15:n pysäkille.
Terveys- ja sosiaalipalveluja tarjoava Mehiläinen muuttaa konsernitoimintonsa ja liiketoimintojensa johdon alkuvuodesta 2024 Helsingin Kamppiin, Spondan omistamaan Arkadiankatu 6:een noin 2500 neliön tiloihin. Rakennuksessa on ollut jo aiemmin muita Mehiläisen toimintoja.
Vuonna 2020 uudistettuun Arkadia 6:een suunnitellaan Mehiläisen yrityskulttuuria sekä tiimityötä ja kohtaamisia tukevat tilat.
– Mehiläisen IT- ja digipalvelut sekä tytäryhtiömme Beehealthy ovat toimineet Arkadiankadun kiinteistössä jo useiden vuosien ajan. Päätös toimintojemme yhdistämisestä samaan rakennukseen oli luonteva, sillä uusi sijainti on keskeinen ja lähellä yrityksemme juuria Töölössä. Uuden sijainnin ansiosta henkilökuntamme voi entistä helpommin hyödyntää joukkoliikenteen palveluja. Muuton myötä voimme myös parantaa työntekijöidemme työkokemusta ja edistää vastuullisuustavoitteitamme, Mehiläisen henkilöstöjohtaja Tatu Tulokas sanoo.
– Yritykset painottavat toimitilavalinnoissaan nykyään yhä enemmän keskeistä sijaintia, henkilöstön hyvinvointia ja yrityskulttuurin kehittämistä. Vallitsevan trendin mukaisesti ne hakeutuvat ydinkeskustaan, jossa sijainnin tarjoama helppo saavutettavuus ja laadukkaat palvelut toimiston läheisyydessä houkuttelevat sekä työntekijöitä että asiakkaita ja edesauttavat rekrytointia. Keskeisen sijainnin merkitys näkyy korkeampina toimistojen käyttöasteina, mikä on pitkälti linjassa Euroopan pääkaupungeissa voimakkaasti kasvavan trendin kanssa, Spondan toimitusjohtaja Christian Hohenthal kertoo.
Spondan mukaan Arkadia 6:n etuihin sijainnin lisäksi kuuluvat oma pysäköintihalli latauspisteineen, talossa toimiva ravintola Farang sekä kiinteistöä ympäröivät Kampin palvelut.
Arkadia 6 -kiinteistö on sertifioitu BREEAM In-Use Excellent-tason ympäristösertifikaatilla.
Kiinteistö Oy Porin Leijonan 8-kerroksiseen toimistorakennukseen on peruskorjattu valtion 12 toimijan yhteinen työympäristö. Aiemmin toimitiloja oli 10 osoitteessa ja vuokrattuja neliöitä oli 4000 enemmän.
Havainnekuva: Sigge Arkkitehdit
Peruskorjaushankkeen laajuus oli 7400 neliömetriä. Porin Postitalona tunnettuun, vuonna 1967 valmistuneeseen rakennukseen toteutettiin yhteisiä toimistotiloja, työkahvila, yhteinen palvelupiste, vihkitilat, yhteiskehittelyalueita ja kokouskeskus. Tilaratkaisu pienentää valtion toimijoiden vuokra-alaa noin 4000 neliötä, mikä Senaatti-kiinteistöjen mukaan säästää valtion vuokrakustannuksissa yli 300 000 euroa vuodessa.
Uudistetun toimistotalon käyttäjiksi tulevat Satakunnan TE-toimisto, Verohallinto, Digi- ja väestötietovirasto (DVV), Maanmittauslaitos, Satakunnan ja Varsinais-Suomen ELY-keskukset ja Keha-keskus, Palkeet, Lounais-Suomen aluehallintovirasto (AVI) ja aluehallintovirastojen hallinto- ja kehittämispalvelut (Hake), Ruokavirasto, Valtori, Finnvera, Business Finland ja Porin kaupunki. Muutos koskee noin 480:tä henkilöä.
– Porin Leijonan hanke on ollut vuosia kestänyt projekti sekä meille että asiakasorganisaatioille ja Porin kaupungille. Olemme yhdessä suunnitelleet tiloja ja pohtineet toimintatapojen muutoksia sekä toimisto- että asiakaspalvelutilojen osalta, Senaatti-kiinteistöjen projektipäällikkö Sinikka Selänne kertoo.
Palvelupisteet ovat valtion toimijoiden yhteiskäytössä. Kuva: Senaatti-kiinteistöt
Tilamuutosprojektista sekä tilojen kalustamisesta ja varustamisesta vastasi Senaatti-kiinteistöt, joka tulee toimimaan vuokranantajana kaikille kohteessa toimiville organisaatioille. Senaatti on vuokrannut tilat kiinteistön omistavalta Leijonaverkot Oy:ltä, joka vastasi peruskorjauksesta. Hankkeen päätoteuttajana toimi Prepon Oy. Muutostyöt alkoivat keväällä 2022.
Olemassa olevan rakennuksen peruskorjaaminen on vähähiilinen ja kiertotalouden mukainen ratkaisu. Peruskorjatulle Porin Leijonalle haetaan kolmen tähden RTS-ympäristöluokitusta eli hyvää ympäristölaadun tasoa.
Senaatti-kiinteistöjen mukaan yhteisen palvelupisteen tavoitteena on parantaa asiakkaiden asiointia tarjoamalla viranomaispalveluja samasta paikasta tehokkaasti ja vaivattomasti.
Senaatti järjestää kohteessa kaikki palvelut kuten aula-, puhtaus- ja turvallisuuspalvelut. Lisäksi Senaatti vastaa kohteen turvallisuusjärjestelmistä sekä kokoustilojen ja palvelupisteiden tilavarausjärjestelmistä.
