Solar Foodsin CO2-proteiinin tehdas valmistuu Vantaalle

Ruokateknologiayritys Solar Foodsin kehittämän soleiini-ruokaproteiinin ensimmäisen tuotantolaitoksen rakentaminen on loppusuoralla Vantaan Vehkalassa. Kasvun vauhdittamiseksi Solar Foodsilla on suomalaisille sijoittajille suunnattu 8 miljoonan euron rahoituskierros.

Solar Foodsin mukaan ilman hiilidioksidista ja sähköstä tuotettavan patentoidun Solein®-proteiinin perustana on luonnossa esiintyvä yksisoluinen mikrobi, jonkayritys on kehittänyt elintarviketeollisuuden raaka-aineeksi.

Soleiinia voidaan yhtiön mukaan käyttää erilaisissa ruuissa ja tuotteissa korvaamaan maitoa, lihaa ja kananmunaa.

– Ruuantuotannon ympäristövaikutuksista noin 60 % aiheutuu tuotantoeläimistä, vaikka vain 18 % kulutetuista kaloreista saadaan eläinperäisistä tuotteista. Sen sijaan Soleinin valmistuksen hiilijalanjälki on vain 1 prosentin verran punaiseen lihaan verrattuna, Solar Foods Oy:n toimitusjohtaja Pasi Vainikka kertoo.

Soleiinin uotanto ei ole Vainikan mukaan riippuvainen säästä tai ilmastosta.

– Soleinin tuotanto voidaan järjestää olosuhteisiin, joissa on saatavilla uusiutuvaa energiaa, mutta ei viljeltävää maata, kuten aavikolle tai vaikkapa avaruuteen, Vainikka toteaa.

Soleiinia on tuotettu vuodesta 2018 asti pilottilaitoksessa Espoossa, ja nyt Vantaalle rakennettava tehdas mahdollistaa tuotannon skaalaamisen kaupalliseen mittakaavaan. Tehtaan tuotantokapasiteetti on noin 120 tonnia kuivattua Solein-jauhetta vuodessa, Solar Foods kertoo.

– Vantaan Factory 01 -tehtaalla osoitamme, että Solein-proteiinin valmistusteknologia skaalautuu kansainvälisen elintarviketeollisuuden tarpeisiin. Tehtaan rakentamisen kokonaisinvestointi on yli 40 miljoonaa euroa, ja se on jo kokonaan rahoitettu, Vainikkakertoo.

Vantaan tehtaan viimeistelytöiden rinnalla Solar Foods tekee suunnittelutöitä jo seuraavan tehtaan pystyttämiseksi. Business Finland on myöntänyt yhtiölle 34 miljoonan euron avustuksen Factory 01 -tehtaan käynnistämiseen ja Factory 02 -tehtaan suunnittelemiseen.

Solar Foodsilla on alkanut suomalaisille sijoittajille suunnattu 8 miljoonan euron rahoituskierros kasvusijoituspalvelu Springvestin kanssa. Solar Foodsiin ovat jo sijoittaneet muun muassa Karl Fazer Ab, Lifeline Ventures, Voima Ventures (VTT Ventures), Turret Oy ja Holdix Oy.

Solar Foods rakentaa tehtaan yhteyteen esittelytilat sekä Solein-keittiön ja -ravintolan.

– Solein voi kuulostaa aluksi melko oudolta raaka-aineelta, siksi meillä on velvollisuus näyttää läpinäkyvästi miltä ruuan tulevaisuus näyttää ja purkaa uuden ruokaproteiinin mystiikkaa, Pasi Vainikka sanoo. – Pitkällä tähtäimellä haluamme luoda Solein-proteiinista arkipäiväisen peruselintarvikkeen, koska vain volyymin kautta voimme vaikuttaa merkittävästi ruuantuotannon ympäristövaikutuksiin ja muuttaa maailmaa.

23

loka 2023

Pikaraitiolinja houkuttelee yrityksiä, asuntorakentamista ja investointeja Espooseen

Espoosta tulee Raide-Jokerin myötä ratikkakaupunki. Espoon Keilaniemen ja Helsingin Itäkeskuksen välillä kulkeva pikaraitiolinja 15 aloittaa liikennöinnin 21. lokakuuta.

Koeajossa oleva pikaratikka Otaniemessä. Kuva: Espoon kaupunki

Raiteet eivät pelkästään liikuta ihmisiä paikasta toiseen, vaan ne vaikuttavat myös maankäyttöön ja kaupunkirakenteeseen.

– Raiteet houkuttelevat yrityksiä ja investointeja, mikä näkyy Keilaniemen, Otaniemen ja Leppävaaran kehityksessä ja vetovoimassa. Pikaraitiotie on tärkeä seudullinen hanke, Espoon kaupunkiympäristön toimialajohtaja Olli Isotalo toteaa.

– Yritykset ja asuntorakentajat ovat kiinnostuneita hyvästä sijainnista joukkoliikenteen solmukohdissa. Espoossa pikaraitiotie tarjoaa vaihtoyhteyden metroon Keilaniemessä ja Otaniemessä sekä junaan Leppävaarassa. Raiteiden ääreen kannattaa rakentaa tiiviitä keskustoja, joissa on kattavat palvelut, kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen sanoo.

Kaavoitus Raide-Jokerin varrella on ollut vilkasta sen jälkeen, kun päätös pikaraitiotien rakentamisesta tehtiin kesäkuussa 2016. Kaavoituksen painopiste on kohdistunut Keilaniemeen, Otaniemeen ja Leppävaaraan.

Pikaraitiotien varrelle on Espoossa kaavoitettu uusia asuntoja noin 400 000 kerrosneliömetriä sen jälkeen, kun päätös pikaraitiotien rakentamisesta tehtiin. Samaan aikaan uusille toimitiloille on luotu mahdollisuuksia noin 100 000 kerrosneliömetrin verran.

Espoo on arvioinut asukas- ja työpaikkamäärien kasvua pikaraitiolinja 15:n vyöhykkeen varrella vuoteen 2040 mennessä. Arvion mukaan asukasmäärä kasvaa 15 000:lla verrattuna nykyhetkeen. Voimakkainta kasvun ennakoidaan olevan Otaniemi-Keilaniemi-alueella, jossa asukasluvun uskotaan kasvavan 10 000:een. Alueen työpaikkojen määrän ennakoidaan kasvavan yli 4 000:lla.

Kasvu jatkuu myös Leppävaarassa ja Perkkaalla, jossa sekä väestö- että työpaikkamäärän ennakoidaan kasvavan yli 4 000:lla vuoteen 2040 mennessä.

Raideliikenne on tehokas tapa pienentää liikenteen päästöjä. Espoon tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä ja lähipäästötön pikaraitiotie tukee tätä tavoitetta.

19

loka 2023

Koskikeskuksen viilennys Tammerkoskesta

Talotekniikkayritys ARE:n Tampereen huoltokohteisiin kuuluu Cityconin omistama kaupunkikeskus Koskikeskus. Kaupunkikeskuksen viilennys tapahtuu Tammerkosken vedestä saatavan kylmätehon avulla: jäähdytysjärjestelmää kiertävä neste viilentyy koskesta neljän pohjaventtiilin ja halkaisijaltaan 40 senttimetrin putkien kautta nousevalla vedellä.

Tammerkosken padot olivat suljettuina, kun noin tuhat kiloa painava jäähdytysjärjestelmä nostettiin koskesta. Järjestelmä kuljetettiin kuorma-autolla Koskikeskuksen huoltotiloihin. Kuva: Are

ARE suoritti syyskuussa Koskikeskuksen Tammerkoskessa sijaitsevan jäähdytyslaitteiston puhdistuksen ja huollon. Noin tuhatkiloisen järjestelmän nosto Tammerkoskesta toteutettiin myöhäiseen ilta-aikaan. Tammerkosken padot suljettiin sähkölaitoksen toimesta, ja kosken virtauksen pysähdyttyä sukeltajat pääsivät töihin. Järjestelmä irrotettiin paikaltaan noin kolmen metrin syvyydessä ja nostettiin nosturin avulla kuorma-auton lavalle siirtoa varten.

– Järjestelmä kuljetettiin Koskikeskuksen huoltotiloihin, missä ammattilaisemme huolehtivat järjestelmähäkin ja laitteiston puhdistuksesta sekä pohjaventtiilien huollosta. Huoltotyöt hoidettiin vuorokaudessa. Järjestelmästä otettiin kuvat kaksoiskappaleen rakentamista varten, jolloin ensi vuonna huoltotyöt onnistuisivat ainoastaan osan vaihdolla. Puhdistettu laitteisto asennettiin takaisin Tammerkoskeen jälleen myöhäiseen ilta-aikaan, kun on vähemmän ihmisiä liikenteessä, ARE:n palvelupäällikkö Antti Hiltunen kertoo.

– Koskikylmällä jäähdytys on vastuullista ja tehokasta, sillä sen lisäksi ei tarvita lisäjäähdytystä. Esimerkiksi Koskikeskuksessa Koskikylmä-jäähdytysmenetelmä säästää energiaa noin 600 MWh vuodessa. Ammattilaisemme huolehtivat koskessa sijaitsevan järjestelmän toimivuudesta ja sen säännöllisistä huolloista. Ainutlaatuisesta sijainnista kosken pohjassa huolimatta saadaan nostot suoritettua hyvällä yhteistyöllä eri toimijoiden kesken, ARE:n asiakkuuspäällikkö Vesa Eerola sanoo. Talotekniikkayritys ARE huoltaa lisäksi Tammerkosken rannalla sijaitsevien Spondan omistaman Ratina-kauppakeskuksen sekä Sokos hotelli Ilveksen Koskikylmällä viilentyviä jäähdytysjärjestelmiä.

17

loka 2023

PwC ankkurivuokralaiseksi Mannerheimintie 14:n Signeen

Kiinteistösijoitusyhtiö Sponda on allekirjoittanut konsultointi- ja tilintarkastusyhtiö PwC:n kanssa sopimuksen, jonka perusteella PwC vuokraa uudet toimitilansa Spondan Helsingin keskustaan, Mannerheimintie 14:ään vuonna 2026 valmistuvasta Signe-toimitalosta.

Sopimuksen myötä talon vuokrausaste rakennushankkeen käynnistyessä on Spondan mukaan noin 50 %. Signessä on vuokrattavaa tilaa yhteensä 16 748 neliötä. Uudishankkeen rakennustyöt käynnistyvät marraskuussa 2023, ja hanke valmistuu vuoden 2026 lopulla.
– Halusimme löytää toimitilat, jotka täyttävät vastuullisuus- ja energiatehokkuuskriteerimme sekä korkeat laatuvaatimuksemme. Tämän lisäksi toimiston monipuoliset ja muuntojoustavat tilaratkaisut, helppo saavutettavuus sekä lähipalveluiden monipuolisuus ovat meille tärkeitä asioita niin henkilökunnan hyvinvoinnin kuin tulevaisuuden rekrytointiemme kannalta. Uskomme keskeisen sijainnin olevan etu myös asiakkaillemme. Olemme todella innoissamme siitä, että uusi toimitilamme tarjoaa meille kaiken tämän kaupungin parhaalla sijainnilla, sanoo PwC:n toimitusjohtaja Kauko Storbacka.
– Laadukkaille, vastuullisille ja keskeisellä paikalla sijaitseville toimitiloille on erittäin vahva kysyntä yritysten parissa, jotka haluavat tarjota työntekijöilleen houkuttelevat ja viihtyisät työympäristöt vahvistamaan yhteistyön tekemistä sekä yrityskulttuuria, sanoo Spondan toimitusjohtaja Christian Hohenthal.
Spondan mukaan Signe-hanke on merkittävä investointi Helsingin ydinkeskustan kehittämiseen.
Uudisrakennuksen myötä yksi Helsingin keskustan tärkeimmistä kortteleista kokee merkittävän muodonmuutoksen. Samalla Mannerheimintien ja Kalevankadun kulma eheytyy kaupunkikuvallisesti, kun uudisrakennus myötäilee naapuritalojen julkisivujen rytmitystä ja korkeutta, Sponda kertoo. Avoin ja aiempaa korkeampi maantasokerros tulee sisältämään liike- ja ravintolatiloja.
Signen paikalta puretaan nykyinen toimistorakennus. Spondan mukaan purkumateriaali kierrätetään tai käytetään uudelleen. Tavoitteena on muun muassa, että nykyisen rakennuksen julkisivun luonnonkivet tulevat päällystämään uudisrakennuksen terassilattioita.
Signe tavoittelee LEED Platinum -tason ympäristösertifikaattia, A-tason energialuokitusta ja Gold-tason WELL-sertifikaattia, joka varmistaa, että työympäristö tukee työntekijöiden hyvinvointia.
Sponda on omaisuudenhoitoyhtiö Blackstonen portfolioyhtiö.

17

loka 2023

Constille Tampereen virastotalon talotekniikkaurakka

Consti Talotekniikka Oy toteuttaa Tampereen virastotalon saneeraus- ja laajennushankkeen LVIAS-työt. Talotekniikkaurakka alkaa lokakuussa 2023 ja valmistuu viimeistään kesäksi 2026. Urakan arvo on noin 10,5 miljoonaa euroa. Tilaajana toimii YIT Suomi Oy.

Tampereen virastotalon peruskorjaus- ja laajennustyöt käynnistyivät keväällä 2023. Hankkeen rakennuttaja on Tampereen Tilapalvelut Oy. Kuva: KVA Arkkitehdit

Tampereen virastotalon saneeraus ja laajennus aloitettiin keväällä 2023, ja se on rakennuttajana toimivan Tampereen Tilapalvelujen historian suurin hanke. Arkkitehti Aarne Ervin suunnittelema virastotalo on rakennettu kahdessa vaiheessa vuosina 1967 ja 1975.

Urakassa kiinteistön vanhemman, jo puretun osan tilalle rakentuu viisikerroksinen uudisosa. Uudisrakennukselle tavoitellaan Rakennustiedon ympäristöluokitusta, jossa korostuvat muun muassa veden ja energian säästö sekä matalammat hiilidioksidipäästöt. Kiinteistön eteläinen ja pohjoinen rakennusosa peruskorjataan. Uusi virastotalokokonaisuus tulee toimimaan toimistotilana noin 900 työntekijälle.

Hankkeen suunnittelua ja rakentamista ovat ohjanneet tavoitteet terveellisistä ja turvallisista tiloista. Erityisesti järjestelmien ja laitteiden energiatehokkuuteen on kiinnitetty huomiota.

Rakennuskokonaisuuteen asennettava kattava ratkaisu Ilmanvaihto-, lämmitys- ja ilmastointijärjestelmien tarveohjaukseen on suunniteltu parantamaan rakennuksen energiatehokkuutta ja käyttöolosuhteita. Sisäilmaston laatu varmistetaan WISE-järjestelmällä, jolla tavoitetaan useat ympäristöluokituksen arviointikriteerit.

Hanke kirjataan Constin kolmannen kvartaalin tilauskantaan.

11

loka 2023

WSP: Virta on taas kaupunkeihin päin

Muuttoliike on kääntynyt suuriin kaupunkeihin ja nostanut ne WSP Finlandin julkaiseman Alueiden tutkimus -katsauksen kärkisijoille.

Suunnittelu- ja konsultointiyritys WSP:n Alueiden tutkimus -katsauksen mukaan muuttoliike on kääntynyt kohti suurimpia kaupunkeja. Kuva: WSP

Pirkkala on edellisvuoden tapaan Suomen elinvoimaisin kunta, mutta suurin muutos löytyy heti sen takaa. Espoo on noussut toiseksi ja Helsinki 13. sijalta kolmanneksi. Alueiden tutkimus on suunnittelu- ja konsultointiyritys WSP:n vuosittainen katsaus alueiden elinvoimaan ja tulevaisuusvalmiuteen. Elinvoimaindeksi koostuu muun muassa työllisyyden ja yritystoiminnan mittareista, väkiluvun muutoksesta ja nettomuutosta.

Muuttoliike kääntyi jälleen kohti suurimpia kaupunkeja. Niiden nettomuutto oli viime vuonna 1,6 prosenttia ja keskisuurten kaupunkien 0,7 prosenttia. Lukumääräisesti eniten kasvoivat Espoo, Helsinki ja Tampere. Vastaavasti kehyskuntien kasvu kokonaisuudessaan pysähtyi.

WSP:n johtava asiantuntija Terhi Tikkanen-Lindström toteaa, että nyt on palattu pandemiaa edeltäneelle uralle.

– Ihmiset hakeutuvat työ- ja kulttuurimahdollisuuksien ääreen pääkaupunkiseudulle.

Opiskelijat ovat alkaneet palata korkeakoulukaupunkeihin, mutta tilastoitu suurten kaupunkien nettomuuton kasvu tulee käytännössä ulkomailta. Suomeen muutti viime vuonna 50 000 ihmistä, 37 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.

Suomessa asui viime vuoden lopussa vakituisesti puoli miljoonaa äidinkieleltään vieraskielistä ihmistä, yhdeksän prosenttia väestöstä. Vantaalla vieraskielisten osuus on 25, Espoossa 22, Närpiössä 20 ja Helsingissä 18 prosenttia. Suurimmat vähemmistöt ovat venäläiset (93 500), virolaiset (50 300) ja arabiaa puhuvat (39 100).

Terhi Tikkanen-Lindströmin mukaan kaupunkien haasteena on nyt se, kuinka ne hallitsevat kasvunsa.

– Kyse on siitä, riittääkö kaikille asuntoja ja saadaanko lapsiperheköyhyys kuriin ja ulkomailta muuttaneet integroitua yhteiskuntaan.

Rakentamisen äkkipysähdys voi aiheuttaa asuntopulaa jo 2025, kun muuttovoitto syö ylikapasiteetin.

Kaupunkiseutujen pienimmät sisäiset erot ovat Helsingin ja Lahden seuduilla. Vähäinen hajonta kertoo vahvuudesta: seutu ei ole yhden tai kahden veturin varassa.

Vaikka Helsingin seudulla Espoo ja Helsinki nousivat elinvoimaisimmiksi, muilla kaupunkiseuduilla elinvoima ei ole seurannut keskusten väestönkasvua. Tampereella kärjessä ovat Pirkkala ja Lempäälä, Turun seudulla Lieto, Raisio ja Kaarina. Oulun seudulla elinvoimaisin on Kempele ja Jyväskylän naapurissa Muurame. Lahdessa Hollolla ja Kuopiossa Siilinjärvi on vahvistunut keskuskaupunkinsa tasoon.

Vaikka ihmiset ja elinvoima virtaavat etelään, myös pohjoisen merkitys kasvaa, todetaan Alueiden tutkimuksessa. Mineraalit, etäyhteydet ja ilmaston lämpenemisestä hyötyvä matkailu lisäävät Lapin vetovoimaa.

11

loka 2023

Nrep avasi uuden Noli Studios-hotellin Katajanokalle

Pohjoismainen kiinteistökehitys- ja sijoitusyhtiö Nrep avaa uuden Noli Studios -hotellin Helsingin Katajanokalle. Kulttuurihistoriallisesti merkittävään miljööseen rakennettu Noli Katajanokka II ammentaa inspiraatiota entisajan tyyleistä ja alueen historiasta.

Kanavakatu 3:ssa sijaitseva Noli Katajanokka II sijaitsee lähellä ensimmäistä, vuonna 2019 avattua Noli Studios -kohdetta. Uudessa hotellissa on 226 studiota, minkä lisäksi asukkailla on käytössään muun muassa työskentelytilat, saunaosasto kattoterasseineen sekä näköalatasanne. Hotellin tiloissa toimii myös ravintola ja viinibaari.

Kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennus on valmistunut vuonna 1929 ja se toimi alun perin Osuustukkukaupan varastona. Rakennus muokattiin toimistokäyttöön 1980-luvulla ja tuli parhaiten tunnetuksi palvellessaan ulkoministeriötä 1980-luvun lopulta vuoteen 2021.

– Helsingissä on paljon historiallisia rakennuksia, joiden käyttötarpeet ovat vuosikymmenten saatossa muuttuneet. Kanavakatu 3 on hieno esimerkki siitä, minkälaisia uusia mahdollisuuksia onnistuneet konversiot luovat. Alun perin varastoksi rakennettu kiinteistö saa nyt uuden elämän hotellina ja auttaa näin ollen elävöittämään niin Katajanokan kuin Helsingin keskustan aluetta, Nrepin Suomen maajohtaja Joonas Lemström sanoo.

Vanhan rakennuksen uudistamisessa on haluttu kunnioittaa sekä rakennuksen että alueen historiaa. Katajanokalla kulki aikanaan tavarajuna. Siksi hotellin edustalle on entisöity kolme vanhaa junavaunua terassialueeksi. Noli Katajanokka II:n pääsuunnittelijana toimi Avarrus Arkkitehtien Pauli Siponen ja sisustussuunnittelusta vastasi Studio Joanna Laajisto. Sisätiloissa puolestaan on korostettu etenkin 1920- ja 30-lukujen funktionalismia.

Hotellissa on panostettu laadukkaaseen designiin. Katajanokka II erottautuukin selvästi muista Noleista erityisesti sisustussuunnittelun osalta. Tavoitteena on ollut luoda huippuluokan kokonaisuus, jossa mennyt aika yhdistyy uudenlaiseen majoittumiseen.

– Uskomme, että Katajanokan elegantin arkkitehtuurin sekä upean merellisen sijainnin luoma kokonaisuus kiinnostaa niin kotimaisia kuin ulkomaisiakin majoittujia. Meille on tärkeää tuoda ihmisten ulottuville uusia elämisen ratkaisuja sekä luoda uusia käyttömahdollisuuksia arkkitehtonisesti merkittäville rakennuksille, Noli Studiosin Suomen maajohtaja Roni Huttunen sanoo.

Uuden Nolin myötä Nrep kaksinkertaistaa Katajanokan studiokapasiteetin ja luo yhden Suomen suurimmista hotellikokonaisuuksista.

Katajanokan lisäksi Helsingissä sijaitsevat Nolit Sörnäisissä, Malmilla ja Herttoniemessä. Lokakuussa 2021 Noli Studios laajeni Vantaan Myyrmäkeen, ja alkuvuonna 2024 on Espoon vuoro, kun Nrep avaa Noli Otaniemen Raide-Jokerin varteen.

11

loka 2023

Tamkin pääkampuksen C-siipi uudistui

Tampereen ammattikorkeakoulun pääkampuksen C-siiven saneeraus on valmistunut ja avajaisia vietettiin 6. lokakuuta.

Tampereen ammattikorkeakoulun pääkampuksen C-siipi (vas.) on uudistettu. Monikäyttöisissä tiloissa on huomioitu muun muassa digitalisaatio, energiatehokkuus ja modernit työtavat. Kuva: Tampereen ammattikorkeakoulu

Ammattikorkeakoulun pääkampuksen C-siipi on 4-kerroksinen. Lisäksi rakennuksessa on kellarikerros ja IV-konehuone vesikatolla. Vuonna 2000 valmistuneen kohteen remontti käynnistyi keväällä 2022. C-siipi uudistettiin osana Tampereen korkeakouluyhteisön kampuskehityshanketta.

Ammattikorkeakoulun rehtori Tapio Kujala kertoi, että uudistuneissa tiloissa on huomioitu tämän päivän korkeakoulun tarpeet kuten digitalisaatio, nykyaikainen pedagogiikka, energiatehokkuus sekä modernit työtavat.

– C-siipi on kohtaamispaikka työelämälle ja korkeakoululle. Talon kerroksista löytyy tiloja tiimityölle, itsenäiselle työskentelylle ja kohtaamisille. Opetustilat ovat monikäyttöisiä ja ne taipuvat kahdenkymmenen hengen tiloista yli sadan hengen tiloihin.

C-siiven uudistus toteutettiin muutama vuosi sitten järjestetyn varainhankintakampanjan avulla. Lahjoituksia kerättiin noin kaksi miljoonaa euroa.

Tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala ja Tampereen pormestari Kalervo Kummola leikkasivat C-siiven avajaisnauhan.

Multala korosti ammattikorkeakoulujen roolia koulutustason nostamisessa.

– Ammattikorkeakoulut ovat niitä, joilla on mahdollisuus tavoittaa opiskelijoiksi niitä nuoria, joiden siirtymä korkeakoulutukseen ei ole itsestään selvää. Emme voi saavuttaa kunnianhimoista koulutustasotavoitettamme, ellei yhä useampi nuori myös toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta hakeudu korkeakoulutukseen.

Multala nosti esiin myös korkeakoulujen yhteistyön niin yritysten kuin muiden alojenkin kanssa.

– On maailmanlaajuinen trendi, että korkeakouluja rohkaistaan vahvistamaan yhteyksiä elinkeinoelämään ja laajemminkin yhteiskuntaan. Tiedettä ja tutkimusta tehdään entistä monialaisemmassa yhteistyössä ja ilmiöpohjaisesti yhteiskunnallisiin haasteisiin ratkaisuja etsien.

09

loka 2023

Jatke peruskorjaa toimistotalon Helsingin Kaikukadulla

Jatke Toimitilat Oy ja Areim ovat sopineet toimistotalon peruskorjaushankkeesta Helsingin Sörnäisissä, osoitteessa Kaikukatu 3. Peruskorjaus kattaa kiinteistön seitsemän maanpäällistä toimistokerrosta ja kaksi parkkihallikerrosta, yhteensä 9 100 neliömetrin tilat. Saneeraushanke alkoi syyskuussa 2023 ja valmistuu vuoden 2024 syksyllä.

Kaikukadun toimitilarakennus peruskorjataan. Kiinteistössä on seitsemän maanpäällistä toimistokerrosta ja kaksi parkkihallikerrosta. Kuva: Jatke

Kuvataideakatemian, historiallisten rakennusten ja aktiivisen urheilukentän ympäröimällä läpikulkutontilla sijaitseva rakennus nousee peruskorjauksen myötä ansaitsemaansa arvoon.

Persoonallisen talon ensimmäiseen kerrokseen sijoitetaan ravintola, toimitilaa sekä rakennuksen pääaula. Rakennuksen katutasossa sijaitseva sisäänvedetty kulma suljetaan lasiseinillä.

Alimpien kerrosten vanhat ikkunat ja umpiosat puretaan ja tilalle laitetaan lattiasta kattoon ulottuvat lasiseinät. Purettujen ulkoikkunoiden lasit kierrätetään ja niitä hyödynnetään uudelleenkäyttämällä osa laseista rakennuksen sisälasiseinissä.

Eteläjulkisivulle rakennetaan kaksikerroksinen laajennusosa, johon sijoitetaan rakennuksen uusi pääsisäänkäynti auloineen sekä toimistotilaa.

Ylempiin kerroksiin saneerataan muuntojoustavia toimistotiloja. Tulevaisuudessa vuokralaisten määrä voi kerroksittain vaihdella yhdestä neljään ilman vaativia rakennusteknisiä muutoksia. Toimistokerrosten vanhan ulkovaipan messinkipintaiset umpiosat puhdistetaan ja kunnostetaan. Vanhat puuikkunat uusitaan, jolloin ulkovaipan eristävyys paranee.

Kaikukatu 3:n peruskorjaushanke tavoittelee LEED v4 BD+C Core & Shell -sertifioinnin Gold-tasoa ja mahdollisimman pientä rakentamisen hiilijalanjälkeä. Talon olemassa olevia rakennusosia hyödynnetään aina, kun se on mahdollista, ja uusia tuotteita käytetään mahdollisimman vähän. Kiinteistön ilmanvaihto, valaistus ja lämmitys toteutetaan energiatehokkailla valinnoilla.

– On hienoa päästä saneeraamaan Kaikukatu 3:n toimistotaloa ja olla mukana antamassa kiinteistölle uusi elämä. Saneeraushankkeesta tekee erityisen sen kunnianhimoiset ympäristötavoitteet. Samalla, kun pidennämme rakennuksen elinkaarta, kunnioitamme sen nykyisiä materiaaleja kierrättämällä ja uusiokäyttämällä niitä mahdollisimman paljon, Jatke Toimitilat Oy:n yksikönjohtaja Reima Liikamaa sanoo.

09

loka 2023

YIT myy osuutensa Sia LiveOn -yhteissijoitusyhtiöstä

YIT on myynyt osuutensa Sia LiveOn yhteissijoitusyhtiössä Latviassa. Ostajana on Vienna Insurance Groupin (VIG) tytäryhtiö LVP Holding GmbH.

YIT ja VIG:n toinen tytäryhtiö BTA Baltic Insurance Company perustivat Baltian maissa sijaitseviin vuokra-asuntoihin investoivan yhteissijoitusyhtiön yhdessä vuonna 2021. Sia LiveOn on ollut YIT:n osakkuusyhtiö, josta YIT omisti 30 prosenttia. Yhtiö omistaa neljä YIT:n rakentamaa vuokrakerrostaloa Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Osapuolet ovat sopineet, ettei kauppahintaa julkisteta.

– Sia LiveOnin neljä kohdetta Baltiassa ovat hiljattain valmistuneet ja nyt on luonteva hetki luopua omistusosuudestamme. Yhteistyö BTA Baltic Insurance Companyn ja Vienna Insurance Groupin kanssa on toiminut erittäin hyvin. Yhtiöiden tavoitteena on toimia pitkäaikaisena omistajana Baltian maissa ja tämä sijoitus sopii heidän tavoitteeseensa hyvin. Kauppa on osa aikaisemmin viestimäämme tavoitetta vapauttaa pääomia ja olemme tyytyväisiä sen myönteisestä vaikutuksesta taloudelliseen asemaamme, talousjohtaja Tuomas Mäkipeska YIT Oyj:stä sanoo.

Myynti on osa YIT:n muutosohjelmaa, jonka yhtenä tavoitteena on tehostaa YIT:n pääoman käyttöä. Yhtiö on käynnistänyt strategisen arvioinnin tietyistä omaisuuseristä ja toiminnoista, jotta voidaan varmistaa paras mahdollinen arvonluonti.

Arviointi kattaa omaisuuseriä ja toimintoja, kuten YIT:n tuulivoiman hankekehitysportfolion, infra-liiketoiminnot Ruotsissa ja tietyt investoinnit, mukaan lukien YIT:n omistusosuus Tripla Mall Ky:ssä.

05

loka 2023

daniel_citymark